|
Vuonna 1966 ajettiin Keimolan radalla tuolloisessa Helsingin maalaiskunnassa Formula 2- ja Formula 3 -luokkien kutsukilpailu, jossa oli mukana neljä urallaan F1-luokan maailmanmestariksi yltänyttä ajajaa: australialainen Jack Brabham (voittaja, MM 1959–60 ja 1966), Uudesta-Seelannista kotoisin ollut Denny Hulme (kakkonen, MM 1967), skotti Jim Clark (kolmonen, MM 1963 ja 1965) sekä Itävaltaa edustanut Jochen Rindt (nelonen, MM 1970).
Keimolan F2-kilvassa 1967 nähtiin niinikään neljä maailmanmestaria. Näistä Clark otti voiton, Rindt oli kakkonen ja englantilainen Graham Hill (MM 1962 ja 1968) kolmonen, kun taas Brabhamin kohtalona oli keskeytys. Rindt kilpaili Keimolassa vielä urheiluautokilvassa 1969, vaikka hänen appensa Curt Lincoln oli myynyt radan Wihuri-yhtymälle edellisenä vuonna. Vuosina 1966 ja 1967 Rindt oli auttanut Lincolnia maailmantähtien haalimisessa Suomeen.
Maailmanmestareita saatiin myös 5.9.1967 eli kaksi päivää Keimolan mittelön jälkeen Hämeenlinnan Ahvenistolla ajettuun F2-kilpaan. "Apparan" voittajaksi sompaili Rindt, kakkoseksi Brabham ja kolmoseksi Clark, mutta Hill joutui tyytymään viidenteen tilaan.
Kuolemansa jälkeen maailmanmestariksi yltänyt Jochen Rindt oletettavasti piipahti Suomessa useitakin kertoja – kiitos sen, että avioitui Nina Rindtin kanssa maaliskuussa 1967. Vihkiminenkin tapahtui Suomessa, mutta tarkka paikka on tämän kirjoittajalta selvittämättä. Elämä pelissä -kirjassa tarjotaan Espoota, suomeksikin julkaistussa elämäkerrassa (Jochen Rindt – kuolematon maailmanmestari) Helsingin vanhaa kirkkoa ja Retro Auto Moto -lehden numerossa 61 puolestaan Sipoota. Vanha kirkko löytyy myös Espoosta ja Sipoosta, joten elämäkerran tieto ei välttämättä ole oikea.
Graham Hill nähtiin Suomessa vuoden 1967 jälkeenkin – Vauhti-74-näyttelyssä Helsingissä.
Vuosina 1975, 1977 ja 1984 maailmanmestaruuden vienyt itävaltalainen Niki Lauda ehti kaasutella Keimolan ja Ahveniston radoilla ennen pinnalle nousuaan. Formula Veen ratissa Keimolassa vuonna 1968 tuloksena oli nelostila ja urheiluautojen Interserie-kilvassa samalla radalla kaksi vuotta myöhemmin keskeytys. F3-kilvassa Ahvenistolla 1970 Lauda ajoi neljänneksi. Loppuvuonna 2003 Lauda oli Suomessa suorittamassa Airbus A 320 -lentokoneen tyyppikoulutusta ostettuaan lentoyhtiön muutama vuosi aiemmin myymänsä Lauda Airin tilalle. Tuon yhtiön koneella Lauda oli käynyt Helsinki-Vantaan kentällä 1987.
Tupakan mainostamiskielto astui Manner-Suomessa voimaan maaliskuun alussa 1978 mutta Ahvenanmaalla vasta vuotta myöhemmin. Tunnettu punavalkoinen savukemerkki järjestikin 15.3.1978 Maarianhaminassa lehdistötilaisuuden, jonka tähtiä olivat RR-moottoripyöräilystä tuolloin rata-autoiluun siirtynyt italialainen Giacomo Agostini sekä F1-mestarit Lauda ja James Hunt. Maailmanmestariksi 1976 kaasutellut englantilainen Hunt oli piipahtanut vastaavassa tilaisuudessa Helsingissä jo mestaruutensa jälkeisenä vuonna, jolloin kyseessä oli hänen toinen visiittinsä maahamme. Ensimmäinen oli tapahtunut Formula 3 -ajajana Keimolassa ja Ahvenistolla vuosia ennen maailmanmestaruutta. Ahvenistolla 1970 Hunt oli kolmas mutta voitti parillakymmenellä sekunnilla Niki Laudan.
Ahvenistolla järjestettiin vuosina 1985 ja 1986 Tähtien kisa -niminen tapahtuma, jossa ralli- ja ratahuiput testailivat paremmuuttaan eri autourheilulajeissa. Kummallakin kerralla osanottajiin kuului yksi ulkomaalainen MM-kulta-ajaja: kesällä 1985 brasilialainen Nelson Piquet (MM 1981, 1983 ja 1987) sekä vuotta myöhemmin englantilainen Nigel Mansell (MM 1992 eli vuosia Tähtien kisan jälkeen). Suomalaisyleisön näkökulmasta kiinnostavin tähti tosin lienee ollut Keke Rosberg.
Kanadalainen vuoden 1997 mestari Jacques Villeneuve on ollut Suomen kamaralla ainakin hallikartingkilvassa Helsingissä 1998 ja Mika Salon häissä samassa kaupungissa seuraavana kesänä.
|