Jääkiekkoa on perinteisesti pidetty Suomessa palloilulajien tilastokulttuurin edelläkävijänä – kiitos erityisesti Aarne Honkavaaran tekemän työn. Lähemmissä tutkimuksissa on tullut vastaan kuitenkin myös sellainen tosiasia, että tilastojen luotettavuuden edelläkävijäksi jääkiekostakaan ei ole.

Havahduin taannoin rutiininomaisesti tarkistamaan eri lähteistä keräämiäni SM-tuloksia vuosilta 1928–33, jolloin kilpailu järjestettiin cup-muotoisena. Otteluiden määrä ei ollut suuri, mutta ilmeisesti tietomassa oli liian mittava 80 vuoden takaisten tilastomiesten hallittavaksi, sillä eri lähteet ovat antaneet enemmän tai vähemmän erilaisia versioita. Tarkasteltavan ajanjakson tilasto-ongelmat "huipentuvat" kauteen 1929, jonka osalta kaikissa virallisissa lähteissä on joitakin virheellisyyksiä.

Suomen Palloliiton 25-vuotishistoriikki vuodelta 1932 on ilmeisesti vanhin painettu julkaisu, jossa kiekkokauden 1929 tulokset on julkaistu yhteenvetona. Jääkiekon oma liitto perustettiin vasta 1929, joten lajin kaksi ensimmäistä SM-kilpailua olivat Palloliiton vastuulla.

Palloliiton kirja tarjoaa seuraavanlaista tietoa:
"HJK–KIF 6–3, Turun Palloseura–Tampereen Palloilijat 5–4, Turun IFK–Turun Palloseura 3–0, HJK–Turun IFK luovutusvoitto, HPS–Start 6–1, Viipurin Palloseura–Reipas 6–1, HPS–Viipurin Palloseura 4–3, HJK–HPS 5–1.

Mestarit: A. Carlström, A. Allen, N. Tammisalo, K. Kivilinna, E. Laaksonen, V. Knuutinen, (7) A. Pohjanpalo, (8) E. Andersson."

Tilastokatsauksessa ei kuitenkaan ole juuri mitään oikein, sillä HJK:n voittaessa avausottelunsa maalein 6–3 oli vastustajana HIFK eikä KIF, jota vastaan "Klubi" sai kilpailun seuraavalla kierroksella luovutusvoiton. Tampereen Palloilijat vastaavasti kyllä hävisi heti avauskierroksella, mutta vastustajana oli paikallinen Pyrintö eikä Turun Palloseura!

Seuraavalla kierroksella Pyrintö (ei TPS) sitten hävisi Åbo IFK:lle, joka puolestaan koki välierissä 1–5-tappion HJK:lle pelaamalla – ei siis luovuttamalla.

Pelaajien etunimien alkukirjaimet ovat menneet niin sekaisin, että oikea kirjain on vain kahden mestarin kohdalla, kuten kohta näkyy.

Aarne Honkavaaran toimittama Suomen Jääkiekkoliiton 30-vuotishistoriikki vuodelta 1959 tyytyy listaamaan vain osallistuneet joukkueet, mutta virhe on saatu tähänkin lähteeseen, sillä HSK ei osallistunut kilpailuun. Vastapainoksi Viipurin Palloseuran mukanaolo on unohdettu.

Kirjan anti vuodesta 1929 on tällainen:
"Kilpailuun osallistuivat: HJK, HIFK, HPS, Start, KIF, ÅIFK, TaPa, Tampereen Pyrintö, Viipurin Reipas ja HSK. Loppuottelu: HJK – HPS 5–1."

Vesa-Matti Peltola löysi samanlaisen osuuden vuonna 1979 painetusta Suuren jääkiekkoteoksen ykkösosasta, jossa on HJK:n pelaajista seuraava lista:

"Aaro Kivilinna, Erkki Saarinen, Leo Laaksonen, Asko Laukka (Allen), Taavi Pohjanpalo, Gideon Karha (Carlström), Niilo Tammisalo, Reino Knuutinen ja Karl Andersson."

Joukkoon on siis kelpuutettu Erkki Saarinen, jota ei Palloliiton kirjassa näy. Laukan ja Karhan kohdalla on harhaanjohtavaa tietoa, kun mestaruusajankohdan sukunimet ovat suluissa. Lisäksi Asko Laukan entisenä nimenä on ainakin oikeusministeriön julkaisemassa nimenmuutosluettelossa Alléen eikä myös SPL:n kirjassa komeileva Allen.

Egmont Kustannuksen nykyisin kustantamissa Jääkiekkokirjoissa on kauden 1993/94 laitoksesta alkaen julkaistu sarjataulukot ja vastaavat eri kausien SM-otteluista. Kahden uusimman kirjan tiedot tosin sisältävät vain kaudesta 1975/76 alkaneen SM-liigan ajan. Alla on teoksissa näkynyt vuoden 1929 osuus:

"Karsinnat
Pyrintö (Tre)–TaPa (Tre) 4–5, Pyrintö–ÅIFK (Tku) 0–3
Välieräottelut
ViPS (Viipuri)–HPS (Hki) 3–4 ja. HJK (Hki)–ÅIFK 3–1
Loppuottelu
HJK–HPS 5–1
HJK:n mestarijoukkue:
Kari Andersson, Gideon Karha, Aaro Kivilinna, Reino Knuutinen, Leo Laaksonen, Asko Laukka, Taavi Pohjanpalo, Erkki Saarinen ja Niilo Tammisalo 2 ottelua."

Jääkiekkokirja on omalta osaltaan sekoittanut soppaa merkitsemällä Tampereen paikallispelin voittajaksi virheellisesti TaPan, vaikka vielä kauden 2000/01 kirjassa Pyrinnön ja TaPan ottelun tuloksena on 5–4. Lisäksi suuri osa peleistä on pudotettu pois. Karhan ja Laukan alkuperäisiä nimiä ei mainita lainkaan, ja Karl Anderssonista on tullut ilmeisen erheellisesti Kari – Karl oli 1900-luvun alussa syntyneiden joukossa selvästi yleisempi nimi kuin Kari.

Vesa-Matti Peltola on lisäksi huomannut, että pahasti kyseenalaista tietoa nimistä annetaan Helsingin Jalkapalloklubin 80- ja 100-vuotishistorioissa, joiden mestarilistoissa lukee suluissa Karhan kohdalla "ent. Carlström" sekä Laukan nimen perässä 80-vuotiskirjassa "ent. Allen" ja kaksi vuosikymmentä myöhemmin "ent. Allén". Erkki Saarista ei HJK:n julkaisujen luetteloissa näy, joten Saarinen on kirjattu ehkä aiheetta Suomen mestariksi jääkiekkokirjallisuuteen. Anderssonin etunimenä puolestaan on "Klubin" kirjoissa Karl eli sama kuin Suuressa jääkiekkoteoksessa.

Pelkkä virheiden osoittaminen ei kuitenkaan vie asioita eteenpäin. Ahkeran sanomalehtien tutkimisen tuloksena voidaankin nyt reilut 80 vuotta kilpailun päättymisen jälkeen julkistaa myös viralliset tulokset.