Kerran kuulemani mietteen mukaan entisajan papit kirjoittivat kastamiensa lasten tiedot kännipäissään tupakka-askien kansiin. Ajatuksessa on aimo annos kärjistystä, mutta omassa lähisuvussanikin on eteen tullut tilanne, jossa kirkonkirjojen syntymäaikatieto ei ollut perheen mielestä oikea. Aiheen hieman laajempi penkominen on osoittanut, että monet ovat ilmoittaneet esimerkiksi matrikkeleihin seurakunnalta saamansa tiedon, kun taas toiset ovat mahdollisuuksien mukaan pitäneet kiinni omasta käsityksestään.

Esimerkkejä kirkonkirjojen ilmeisistä erheistä urheilijoiden henkilötiedoissa löytynee vielä vähintään toinen mokoma lisää. Tulevissa lehdissämme saatetaan siis nähdä tämän jutun jatko-os(i)a.

Vuoden 1912 olympiajalkapalloilija Jarl Öhman lienee oma lukunsa henkilötietojen ristiriitaisuuksissa. Vastaani on tullut ainakin seuraavanlaisia vaihtoehtoja:
– Urheilumme kasvot 3: syntyi 14.11.1891
– Suuri Olympiateos 1906–2000: syntyi 24.11.1891 Helsingissä, kuoli 20.1.1936 Helsingissä
– Jalkapallon pikkujättiläinen: syntyi 24.11.1891 Helsingissä, kuoli 20.1.1936 Kokkolassa
– Suomen Olympiakomitean 100-vuotishistoria: syntyi 24.11.1891, kuoli 20.1.1936
– Gamlakarleby Bollklubbin 85-vuotishistoria: syntyi 14.11.1891 Helsingin maalaiskunnassa (kirjassa ruotsinkielinen nimi Helsinge), kuoli 17.1.1936 Helsingissä

Pyysin valaistusta syksyllä Olav Björkstrandilta, joka oli ollut tekemässä GBK:n historiaa. Björkstrand vastasi, että Hufvudstadsbladetissa torstaina 23.1.1936 julkaistu kuolinilmoitus kertoi Öhmanin kuolleen 17.1.1936. Sen sijaan syntymäajankohtaa, synnyinkuntaa ja kuolinpaikkakuntaa ei mainittu. Idrottsbladet (23.1.1936) ja Österbottningen-lehti Kokkolassa (tiistaina 21.1.1936) ilmoittivat kuitenkin kuolinpäivämäärän (perjantaina 17. tammikuuta 1936) lisäksi myös, että paikka oli Helsinki. Myös olympiaedustajan miniä Sinikka Öhman on todennut Björkstandille, että "Lali" oli tullut vähän ennen kuolemaansa Viipurista Helsinkiin kuolemaan.

Syntymäajankohtaa ei GBK-kirjaan ehditty viimeisen päälle tarkasti selvittää. Sinikka Öhman katsoi paikan olleen Helsingin mlk. Björkstrand oli yhteydessä mm. Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon, josta tiedettiin kertoa, että kirkonkirja vuodelta 1891 ei ollut käytettävissä, mutta sitä ei mainittu, onko lähde jossakin muualla tallennettuna.

Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkonkirjoissa on syntymäajankohdaksi merkitty 24.11.1891. Olav Björkstrand on ihmetellyt, miksi mm. arvostettu sukututkija Jan-Erik Nygrén on suhtautunut epäilevästi päivämäärään. GBK-kirjan teossa avustanut Nygrén piti luotettavampana päivänä marraskuun 14:ttä, joka sitten otettiin seurahistoriaan.

HBL:ssa julkaistussa kuolinilmoituksessa oli Olav Björkstrandilta saamani tiedon mukaan hautajaisista seuraavanlainen maininta: "Jordfästningen äger rum lördagen den 25.1.-36. Samling vid gamla gravkapellet kl 14." Jos saadaan selville, millä hautausmaalla "gamla gravkapellet" oli, syntymäpäivämysteerikin saattaa hyvässä lykyssä ratketa. Sinikka Öhman on kylläkin kertonut, että "Lali" oli melko varaton ja rahanpuutteessaan myynyt muun muassa osan palkinnoistaan, joten hautakiveä ei välttämättä hankittu.

Juhani Similä kaivoi arkistoistaan kirjeen, jonka oli syyskuussa 2001 lähettänyt Kokkolan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherranvirastolle ja jossa oli myös viraston vastaus. Vastauksessa oli kuoleman kohdalla "20.1.1936 Gamlakarleby". Paikan Juhani selitti sillä, että Öhman oli kirjoilla Kokkolassa. Björkstrand totesi asiasta luettuaan, että Jarl Öhman oli lähtenyt Kokkolasta elokuussa 1925 ja palannut muutamaksi kuukaudeksi valmentamaan GBK:ta kesällä 1928, joten jos hän oli vielä 1936 virallisesti kokkolalainen, asia on jonkinmoinen yllätys.

Kokkolan kirkonkirjoihin on ilmiselvästi kirjattu myös väärä päivä, sillä luulisi kuolinilmoituksen laatijoiden tienneen asian parhaiten. Lisäksi Helsingissä 20.1.1936 tapahtunut kuolema ei välttämättä olisi ehtinyt seuraavan päivän Österbottningen-lehteen. Vaikuttaisi siltä, että kuolemasta on tullut tieto Kokkolaan 20. tammikuuta, joka on jonkinlaisessa epähuomiossa merkitty myös kuolinpäiväksi.

Helsingin maalaiskunta joka tapauksessa tuntuu uskottavammalta syntymäpaikalta kuin Helsinki, koska Öhman aloitti jalkapallouransa Oulunkylässä, joka kuului Helsingin maalaiskuntaan ennen muuttumistaan kunnaksi 1920-luvun alussa.

Kerroimme joululehdessä 2001, että Öhmanin joukkuetoverina Tukholman olympiakisoissa 1912 ollut Viljo Lietola oli syntynyt Pietarissa Venäjällä 25.10.1888, kun SOT 1906–2000:n tieto on Viipuri 9.10.1888. Yhdeksän vuoden takainen tietomme syntymäajasta perustui Helsingin kirkonkirjoihin ja kuolinilmoitukseen, Pietari-maininta puolestaan kirkonkirjoihin. Tiedot kaivanut Juhani Similä on nyt löytänyt kolmannenkin syntymätiedon: Viipurin suomalaisen lyseon matrikkelissa vuosilta 1874–1940 on paikkana myös Pietari mutta päivänä 25.11.1888. Toisinaan kuukauden eron voi päätellä lyöntivirheeksi, mutta ainakin viime vuosikymmenien kirjoituskoneissa 1- ja 0-näppäimet ovat olleet kaukana toisistaan, joten 10:n muuttumista 11:ksi ei oikein voi tulkita naputtelijan lipsaukseksi.

Suuri Olympiateos 1906–2000:ssa lukee, että vuosien 1952, 1956 ja 1960 olympiapyöräilijän Paul Nymanin syntymäaika on 3.7.1929 ja että useissa julkaisuissa päivänä on virheellisesti 3.8.1929. Virheellinen-sana on hieman arveluttava; Aamulehdessä 2.7.2004 on näet kerrottu Nymanin saaneen äidiltään tiedon, jonka mukaan 3.8. on oikea päivä. Muistelen lehtijutussa todetun vielä, että äiti oli synnytyksen aikoihin syönyt sellaisia marjoja, jotka eivät Suomessa kypsy heinäkuun alkuun mennessä. Virallisissa papereissa syntymäaikana on Aamulehdenkin mukaan 3.7.1929, ja Nyman onkin viettänyt merkkipäiväjuhlansa heinäkuun alussa ainakin vuonna 2004. Aiemmin hän on saattanut toimia toisin, koska Urheilumme kasvot 5:stä löytyy ensiparkaisun ajankohdaksi 3.7.1929, ja Urheilumme kasvoihin päätyneet henkilötiedot käsittääkseni perustuvat ensi sijassa haastateltujen omiin ilmoituksiin. Nymanin äidin ilmoittava päivämäärä käveli vastaan myös Urheilun Pikku Jättiläisestä, Fokus urheilu 2:sta ja Suuren Olympiateoksen aiemmista suomalaisedustajien luetteloista.

Heikki Savolainen – voimistelun jättiläinen -kirjasta ilmenee, että Savolainen vietti syntymäpäiviään kirkonkirjoissa olleen päivämäärän 28.9.1907 perusteella, vaikka oma äiti oli ilmoittanut syntymän tapahtuneen kolme päivää aiemmin. Kirjojen esittelyissä Savolaisesta on pääsääntöisesti esiintynyt kirkollisiin arkistoihin päätynyt syntymäpäivä, mutta ihan tuntematon ei ole vuoden 1948 kaksinkertaisen olympiavoittajan äidin ilmoittama päivämääräkään, joka löytyy ainakin Suomen lääkärit 1962 -matrikkelista.

Jokin aika sitten bongasin Jukka Rislakin ja Rainer Sandellin kirjoittamasta Varsinainen Puupää! – Ola Fogelberg ja hänen Pekkansa tarina -teoksesta tietoa "Fogelin" syntymäajankohdan epäselvyydestä. Kastekirjassa oli päivänä alkuaan 21.7.1894, joka on sittemmin esiintynyt sotaväkiajan kantakortissa, mutta myöhemmissä kirkonkirjoissa ja passissa on esiintynyt päiväys 20.7.1894. Matti Hannus on ottanut Yleisurheilun tuhanteen tähteen ja Kahden kierroksen tarinaan 800 metrin Suomen mestarin (1914) ja SE-miehen (1913) syntymäajaksi heinäkuun 21:nnen, ja sama tieto esiintyy myös Risto Karasmaan kokoamassa Yleisurheilun Suomen ennätysten ja parhaiden tulosten kehitys -kirjasessa kuten myös ensimmäisen jäsenlehtemme eli Urheilutietäjän Joulu 1991:n Fogelberg-artikkelissa.

Yhtä ja toista urheilukunniamme puolustajista -sarjan osassa kesällä 2002 kerroimme, että Karl Ebbin syntymäpäivä oli 5.9.1896 eikä Suuri Olympiateos 1906–2000:ssa komeileva 6.9.1896. Aiheeseen palattiin joulun alla 2004. Olin havainnut Vauhdin Maailmasta 7/1983, että vaikka Ebb oli syntynyt virallisten paperien mukaan 5.9.1896, äidin kertoma ajankohta oli ollut päivää myöhempi. Ebb itse luotti äitinsä tietoon, joka on päässyt useisiin kirjoihin. Juoksussa, autourheilussa, uinnissa ja alppihiihdossa pärjänneesta Ebbistä tehty juttu oli kyllä tullut luettua jo paljon ennen vuotta 2004, mutta syntymäaikaselitys oli mennyt ohi aivojeni.

Pauli Nevalan syntymäaikana on ehkä jopa kaikissa vastaani tulleissa lähteissä 30.11.1940. Suuri Olympiateos 1906–2000:n esittelyssä vuoden 1964 olympiavoittajasta todetaan kuitenkin lopussa, että kirkonkirjoissa on aikana virheellisesti 31.10.1940. Itse luulisin nähneeni maininnan kirkonkirjojen ja Nevalan näkemyserosta ensimmäisen kerran Juoksijassa 11/1990. Tokion voittaja perustaa käsityksensä tietoon, jonka sai äidiltään, kuten Hesarista oli luettavissa 30.11.2010.

Vaikka Nevala on johdonmukaisesti ilmoittanut syntyneensä tasan vuosi talvisodan alkamisen jälkeen, eläkkeelle siirtyessään hän lienee ollut mielissään virallisesta ajankohdasta, jonka avulla saattoi varhentaa kuukaudella työelämästä liukenemistaan.

Nevalasta poikkeavalla tavalla on toiminut Soini Nikkinen – EM-pronssimitalisti 1954 ja kuusi päivää kestäneen ME:n 1956 viskannut "keihäri". Vuonna 2002 havaitsin, että TUL-lehden 19.7.1952 listassa TUL:n kesäolympiaurheilijoista 1952 on syntymäaikana 19.7.1923. Arvelin kohdan olleen painovirhe, koska kirjoissa on toistunut päiväys 29.7.1923. Vuoden 2003 puolella huomasin, että TUL-lehden kanssa yhtenevä tieto esiintyy myös Yleisurheilu 1955/56 -vuosikirjassa sekä suurmestarien luettelossa että keihään kaikkien aikojen tilastossa. Selitys ristiriitaan löytyi kesällä 2003. Arposen Antti muisteli lukeneensa sittemmin päätoimittamastaan Karjala-lehdestä Nikkisen 80-vuotishaastattelun, joka tuli vastaani 24.7. ilmestyneestä numerosta. Nikkinen kertoi lehdessä, että on äitinsä mukaan syntynyt 19.7.1923 mutta viettänyt merkkipäiväjuhlia 29.7., koska kirkonkirjoissa ja muissa virallisissa papereissa syntymäpäivänä on 29.7.1923.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla Suomessa oli syntymäpaikan kirjaamisessa käytössä kaksi tapaa; toisten kohdalle merkittiin perheen kotikunta ja toisten tietoihin syntymän tosiasiallinen tapahtumapaikka eli esimerkiksi naapurikaupungin sairaala. Varsinkin maaseudulla tosin synnytettiin usein kotisaunassa, eli linjattomuus ei vaikuta likikään kaikkien syntymätietoihin. Vuodesta 1950 paikaksi on ollut tapana kirjoittaa äidin kotikunta. Nykyisin ratkaisu on sikäli hyvin perusteltu, että synnytyssairaaloita ei maassamme ole kuin enintään pari kussakin maakunnassa.

Yksien mielestä sairaalaan perustuva tulkinta on väärä ja toisten mielestä oikea. Jälkimmäiseen ryhmään kuului vuoden 1948 olympiakakkonen Kaisa Parviainen, minkä osoittaa Kultaa, kunniaa, kyyneleitä 3 -kirja. Parviainen oli ensimmäinen keisarinleikkauksella Kuopion lääninsairaalassa syntynyt, mutta syntymäkunnaksi kirjattiin perheen kodin nojalla Muuruvesi. Asiaa yritettiin myöhemmin muuttaa virallisiin papereihin, mutta onnistumatta.