Veikkaajan numerossa 30/2010 ja Ilta-Sanomissa 31.7.2010 mainittiin, että Jyväskylän Suurajoina aloitetun ja sittemmin lähinnä Neste-rallina tunnetun tapahtuman suurin voittajan keskinopeus erikoiskoekilometreiltä ennen kilpaa 2010 olisi ollut Marcus Grönholmin 122,86 km/h vuodelta 2005. Vauhdin Maailmassa 6–7/2010 oli vastaava tieto, ja lukema esiteltiin MM-rallihistorian ennätykseksi.

En tiedä, mistä arvo oli saatu. Vauhdin Maailman 9/2005 tuloksissa tarjottiin arvoa 122,49 km/h, ja samaan päädyin itsekin, kun jaoin 355,59 kilometriä ajalla 2.54.11,0. Varmuuden vuoksi ynnäilin vielä yksittäisten erikoiskokeiden pituudet, jotka olivat samat sekä VM:n 8/2005 katsojaoppaassa että numeron 9/2005 pikistuloksissa, ja summaksi tuli juuri 355,59 km. VM:ssä 12/2010 oli harrastettu hieman omaperäistä pyöristämistä, sillä vuosien 1975, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010 voittokeskinopeudet sisältäneessä listassa oli kilvasta 2005 lukema 122,4 km/h.

Nähdäkseni nopein "Jyskälän" ykkösen keskinopeus oli kyllä Marcus Grönholmilla mutta vuodelta 2004 ja "vain" 122,62 kilometriä tunnissa. Vauhdin Maailman 9/2004 lopputulostiedot ilmoittavat erikoiskoekilometrien määräksi 382,71, joka yhdistettynä aikaan 3.07.16,1 antaa lehdessäkin mainitun arvon 122,62 km/h. Samainen 382,71 kilometrin pituus löytyy myös VM:stä 8/2004 eli lehden perinteisestä "Jyskälä-oppaasta". VM:n 9/2004 erikoiskoeajoissa on tosin 11 kiirustaipaletta 22:sta ilmoitettu 0,01 kilometriä lyhyemmiksi kuin numerossa 8/2004, ja tämä pudottaisi "Bossen" keskimääräisen etenemistahdin 122,58 kilometriin tunnissa. Arvaukseni on, että jossain paperissa erikoiskokeiden mitat on kerrottu metrin tarkkuudella, ja VM:n 9/2004 tietoihin on otettu kilometrimäärien perästä vain kaksi ensimmäistä numeroa katsomatta sitä, kumpaan suuntaan pituus tulisi pyöristää.

Alle 123 km/h:n keskinopeus ei myöskään ollut MM-rallihistorian ennätys. Olen kirjoitellut aiheesta seuraavaa Urheilutietäjän Joulussa 2004:
"Vauhdin Maailman 10/2004 Varikolla kuiskitaan -palstalla mainittiin, että MM-rallien nopein voittokeskinopeus olisi Hannu Mikkolan 123,5 km/h Argentiinan rallista 1983. Saman lehden numerossa 10/2000 oli kuitenkin rallitietokilvan vastauksissa todettu, että ennätys oli tuolloin Tommi Mäkisen 123,79 km/h Safari-rallista 1996 ja rokotettu Mikkolaa tarjonneita. Jos olen tarkistanut asian oikein, Mäkisen ennätys on edelleen rikkomatta. Safarissa 1996 reitti oli jaettu kilpailu- ja siirtymäosuuksiin, joten Argentiina-tietoa ei voine sanoa edes pikataivalrallien ennätykseksi."

Jyväskylän rallin keskinopeusennätys vaihtoi nähdäkseni omistajaa tänä vuonna. Vauhdin Maailmassa 12/2010 kerrottiin arvoksi 122,8 km/h, ja itsekin laskin Jari-Matti Latvalan ajan 2.31.29,6 sekä VM:n 8/2010 katsojaoppaassa kerrotun 310,05 kilometrin matkan tuottavan lukeman 122,80 km/h. Yksi kummallisuus liittyy tähänkin arvoon: VM:n 9/2010 julkaisemissa erikoiskoetuloksissa esiintyi Laajavuori 1:n mittana 4,31 km eli sama kuin opasnumerossa mutta Laajavuori 2:n pituutena 4,19 km. Taustalla lienee jonkinlainen naputteluvirhe, koska Laajavuoren pätkän paras aika ensimmäisellä kerralla oli 2.33,2 ja toisella yrittämällä 2.35,1. Jos Laajavuoren osuus tosiaan oli jälkimmäisellä kerralla 120 metriä lyhyempi kuin ensimmäisellä, Latvalan vauhti putoaa 122,75 tuntikilometriin.

Hyväksyn Veikkaajan ja "Iltiksen" näkemyksen siitä, että MM-sarjan aikana eli vuodesta 1973 alkaen hitain Jyväskylän rallin ykkösen keskivauhti on saavutettu 1987, jolloin voittosamppanjaa suihkutti Markku Alén. Lehdissä ollut lukema 95,97 km/h puolestaan vaikuttaa väärältä, mutten osaa sanoa, mikä olisi oikea arvo.

Sorateiden Grand Prix -rallivuosikirjassa on keskinopeutena myös World Rallying -teoksista löytyvä 94,97 km/h, mutta suomalaiskirjassa ilmoitetut 495 kilometrin matka ja voittoaika 5.12.22 tuottivat laskimellani keskimääräiseksi vauhdiksi 95,13 km/h. Sen sijaan jos matkana käytetään kilpailun 40- ja 50-vuotishistorioissa ilmoitettua 494,4 kilometriä, päästään 94,97 tuntikilometriin. Suurajojen 40-vuotiskirjassa on lisäksi voittokeskinopeuksien tilasto, jonka tieto on 94,9 km/h.

Mutta kun laskee Vauhdin Maailman 9/1987 Suurajo-oppaasta yksittäisten erikoiskokeiden mitat yhteen, pääseekin 504,07 kilometriin, mikä antaisi Alénin keskinopeudeksi 96,82 km/h. Tämäkään ei vaikuta lopulliselta totuudelta, sillä VM:n numerossa 10/1987 julkaistuissa erikoiskoetuloksissa oli kymmenen "pikiksen" pituus erilainen kuin oppaassa. Tulosten yhteydessä kerrottiin myös pätkien voittajien keskinopeudet, ja laskin, että yhdeksässä tapauksessa muuttunut mitta ja voittoaika antoivat juuri ilmoitetun keskivauhdin. Sen sijaan EK 20:n tiedot eivät täsmänneet: 9,45 km:n mitasta ja ajasta 6.28 sain vauhdiksi 87,680 km/h, kun lehti tarjosi arvoa 89,536 km/h. Viimeksi mainittuun päästään, jos Murakan pikataipaleen mittana pidetään numerosta 9/1987 löytyvää 9,65 kilometriä. Käytettäessä VM:n 10/1987 ilmoittamia erikoiskoepituuksia sellaisinaan matkaksi saadaan 505,94 km ja "Altsun" vauhdiksi keskimäärin 97,18 km/h. Kun EK 20:n mittaan lisätään äsken näkyneellä perusteella 200 metriä, nousee keskinopeusarvo 97,22 tuntikilometriin.

Vaan ei tässäkään kaikki. Vauhdin Maailmasta 11/1987 voi lukea, että EK 22:n todellinen mitta oli 700 metriä enemmän kuin ilmoitettu 12,22 km. Vastaavalla tavalla kuulemma menettelivät ulkomaalaisetkin järjestäjät pyrkiessään pitämään ralliensa viralliset keskinopeudet kurissa. Kun kokonaismatkaa kasvatetaan 506,84 kilometriin, tulee Alénin keskivauhdiksi 97,35 km/h. Vastapainoksi VM 11/1987 ilmoittaa, että jokainen erikoiskoe oli ilmoitettu tiekirjassa 50 metriä ylimittaiseksi; matka alkoi aikatarkastusasemalta eikä pikataipaleen lähdöstä, kuten olisi pitänyt. Erikoiskokeita kilvassa oli 52, joten ylimääräistä matkaa kertyi 2,6 km, ja jos kokonaismatkaksi lasketaan 504,24 kilometriä, putoaa keskinopeus 96,86 tuntikilometriin.

Ilmeinen selitys monen erikoiskokeen muuttuneeseen pituuteen löytyi niin ikään VM:stä 11/1987; järjestäjät poistivat viime tingassa reitiltä shikaaneja, joiden tarkoituksena oli auttaa pysymään Kansainvälisen autoliiton asettamien enimmäiskeskinopeuksien rajoissa mutta jotka todettiin tosiasiassa vaarallisiksi.

Jyväskylän MM-rallin näyttää voittaneen alle 100 km:n keskituntinopeudella Alénin ohella Hannu Mikkola 1975. Kilvan 40-vuotishistorian tilastossa on keskivauhtina 99,8 km/h, mutta kun tulos oli 10 353 pistettä, joka tarkoittaa samaa määrää sekunteja, ja EK-kilometrejä 286,5, taskulaskin tarjoaa vauhdin keskiarvoksi 99,62 kilometriä tunnissa. Olen siis samaa mieltä kuin Vauhdin Maailma 12/2010, jonka tiedoissa on tyydytty yhteen desimaaliin ja kerrotaan keskimääräiseksi vauhdiksi 99,6 km/h.