Keljuttavan usein huomaa, että jonkun henkilön syntymäpaikasta tai -ajasta on tarjolla vähintään kahta tietoa. Ilmiö on tullut vastaan niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin urheilijoiden kohdalla. Ristiriitaisuus ei toki ole pahin mahdollinen tilanne, sillä eriävät tiedot synnyttävät tarpeen setviä asiaa. Sen sijaan jos sama väärä merkintä on joka paikassa, palaneen käryä ei voi haistaa kuin vahingossa.

Virallinen syntymäkunta kirjataan Suomessa ainakin ajokorttiin ja sotilaspassiin, ja tieto lienee myös esimerkiksi passeissa. Suurimmalla osalla vähintään kansallisesti menestyneistä urheilijoista lienee ainakin jokin edellä mainituista synnyinpaikan lähteistä. Ilmeisesti joukkue-esitteiden ja vastaavien tekijät kuitenkin luottavat urheilijoiden omiin ilmoituksiin, sillä olympiajoukkueidenkin jäsenistä julkistetuissa tiedoissa on ollut erheitä, mikä on voitu lukea Yhtä ja toista urheilukunniamme puolustajista -sarjasta. Virheellisyyksiä ei voine selittää muuten kuin niin, että urheilijat ovat tietoisesti tai vahingossa syöttäneet pajunköyttä esittelyjen kokoajille.

Tahallisessa pajunköyden tarjoamisessa lienee monesti kyse Andy McCoy -ilmiöstä. Oikean syntymäkunnan eli Pelkosenniemen esille tuontihan ei varsinkaan aiemmin erityisesti ihastuttanut pääkaupunkilaisena esiintyvää kitaristia.

Tähän juttuun on koottu vuosien varrella vastaan tulleita suomalaiseen jääkiekkoon liittyviä tapauksia, joissa ainakin jossain lähteessä on mätää. Jäljempää voi havaita, että vaikka NHL-joukkueet selvittävät hyvin tarkkaan varaustensa taustat, syntymäpaikkoihin asti tarkkuus ei välttämättä ulotu.

Lisätiedot nyt käsiteltävistä ja muista epäselvistä syntymäkuntatiedoista ovat hyvinkin toivottavia. Monia varmistuksia voisin toki itsekin yrittää etsiä esimerkiksi henkikirjoista, jos aikaa olisi. Peliuraansa yhä jatkavia koskevat viralliset tiedot lienevät kuitenkin vaikeasti saatavissa, koska tuoreimpia asiakirjoja ei nykylainsäädännön vallitessa juuri saa luettavakseen.

Sataprosenttisen luotettavia virallisetkaan paperit eivät ole. Markku Kasilan tutkimissa Lahden henkikirjoissa oli epäviralliseen olympiajääpalloon Oslossa 1952 osallistuneen Martti Nyyssösen syntymäkuntakoodina 915, joka tarkoittaa Varkautta. Tämän täytyy kuitenkin tarkoittaa seurakuntaa, sillä Nyyssösen syntymävuosi on 1924 ja Leppävirran sekä Joroisten osista perustettiin Varkauden kauppala vasta 1929. Sen sijaan Varkauden tehdasseurakunta oli aloittanut toimintansa 1865, ja Finlandia VIII -teos vuodelta 1927 kertoo seurakunnan sijainneen Leppävirran kunnassa.

Tässäkin yhteydessä kannattaa pitää mielessä, ettei edes tiedon löytyminen monesta arvovaltaisesta lähteestä takaa totuudenmukaisuutta. Kirjojen tekijät käyttävät tyypillisesti apunaan aiempia hakuteoksia, joten erheilläkin on hyvä mahdollisuus levitä.

SM-liigaa vuodesta 2008 Bluesissa ja Pelicansissa pelanneen Sami Blomqvistin syntymäpaikkana on Jääkiekkokirjoissa ja Jääkiekkolehdissä ollut Espoo, mutta kirpputorilta ostamani Pelicansin vuoden takainen kausikirja tarjoaa paikaksi Örnsköldsvikiä Ruotsissa. Samin isä Timo – Suomen olympiahopeajoukkueen kapteeni 1988 – pelasi örnsköldvikiläisessä MoDossa 1987–90, mutta Sami on syntynyt 12.6.1990, jolloin perhe saattoi olla jo Suomessa. En kuitenkaan tiedä, millä tavoin syntymäpaikka virallisesti merkitään, jos suomalainen perhe asuu pääosan vuodesta ulkomailla. Laineen tennissiskokset Emma (*26.3.1986) ja Essi (*28.7.1984) ainakin on ollut tapana ilmoittaa Karlstadissa syntyneiksi, ja taustalla on se, että isä Erkki Laine kiekkoili noihin aikoihin Ruotsissa.

Tavoitteena Stanley Cup -kirjassa lukee, että Jokerien nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen olisi aloittanut maallisen taipaleensa Kuopiossa. Kekäläinen on kieltämättä saanut kiekkokasvatuksensa Pohjois-Savon keskuskaupungissa mutta todennut Veikkaajassa 6/2010 seuraavasti: "Synnyin itsekin vuonna 1966 Tampereen Härmälään." Tässä tapauksessa Jääkiekkokirjat ovat samaa mieltä pelaajan kanssa.

Jääkiekkokirjojen ja Jääkiekkolehtien julkaisemissa kokoonpanotiedoissa on ollut Tuomas Kiiskisen – KalPan liigapelaajan vuodesta 2005 – syntymäpaikkana Kuopio, jota tarjottiin myös Kiiskiselle esitettyjen 99 kysymyksen yhteydessä Jääkiekkolehdessä 2/2011 sivulla 71 olleessa henkilö- ja uratietopaketissa. Haastattelutekstistä sivulta 64 kuitenkin ilmeni, että Kiiskinen on syntynyt ja kasvanut Vuorelassa Siilinjärven puolella. Koska syntymäpaikat on Suomessa 1950-luvun alusta lähtien kirjattu ensimmäisen kotikunnan perusteella, Kiiskisen virallisissa papereissa lukee kaiken järjen mukaan Siilinjärvi, joka esiintyykin uusimmassa Jääkiekkokirjassa. Jääkiekkolehti 7/2011 tarjosi yhä Kuopiota.

SM-liigaa Tapparassa, JYPissä ja Ilveksessä 2003–06 tahkonneen Lauri Kinoksen syntymäpaikaksi on Jääkiekkokirjoihin merkitty Jyväskylä. Lokakuussa vastaani tuli Jääkiekkolehden 8/2001 julkaisema Kinos-juttu, jonka mukaan kiekkoilija on syntynyt Kemissä ja muuttanut 9-vuotiaana Kemin läheltä Kaakamosta Jyväskylään. Postinumeroluettelo osoitti Kaakamon olevan Torniota, joten Kemikään ei välttämättä ole oikea paikka.

Hallussani olevissa Suuri Olympiateos 1906–2000:n käsikirjoituspapereissa oli vuoden 1980 olympiakiekkoilijan Jukka Koskilahden syntymäpaikkana myös mm. Urheilumme kasvot 3:ssa ja SOT 3:ssa esiintynyt Raisio, mutta SOT 1906–2000:n julkaistussa versiossa on kaupunkina Turku. Muutos lienee perustunut Koskilahden omaan ilmoitukseen, jota en pysty kumoamaan, eli Jääkiekkokirjoissakin vuodesta 2003 esiintynyt Turku lienee totuudenmukainen merkintä.

Olympiahopeaa 1988 kiekkoilleen Kari Laitinen syntymäkunnaksi SOT Calgaryssä ja Suomen Urheilulehdessä 38/1985 ilmoitettu Vantaa on helppo oivaltaa vääräksi, sillä Laitinen on päässyt pois äitinsä kohdusta 1964 ja Helsingin maalaiskunta muuttunut Vantaaksi vasta vuoden 1972 alussa. Voisi siis epäillä, että oikea merkintä olisi Helsingin mlk, vaikka SOT Atlanta, SOT 1906–2000 ja Jääkiekkokirjat ovat Helsingin kannalla.

Helsingin mlk ei ole ollut läheskään ainoa suomalaispaikka, jonka nimeen on sisältynyt maalaiskunta-sana. Näissä kunnissa syntyneiden kohdalta loppuliite on varsin usein jäänyt vahingossa pois, mutta vastaani on tullut myös aiheeton maalaiskunta-kirjaus. Huomasin aikanaan vuoden 1994 Ekonomimatrikkelissa olleen Anssi Melametsän syntymäpaikkana Jyväskylän mlk. Kerroin löydöstäni Juhani Similälle, joka varmisti väestörekisteristä, että oikea merkintä on jääkiekko- ja olympiakirjallisuudessa toistuva Jyväskylä.

Vuosittaisissa Jääkiekkokirjoissa on pitkään ollut Fredrik Norrenan syntymäpaikkana Pietarsaari samoin kuin vastaavissa pohjoisamerikkalaisissa NHL Official Guide & Record Book -julkaisuissa ynnä Jääkiekkolehden 3/2001 Norrena-jutussa, jossa maalivahti kuitenkin mainitsi olevansa kotoisin maalaiskunnan puolelta. Urheilun vuosikirja 27:ssä onkin suomalaisten vuoden 2006 talviolympiamitalistien esittelyissä syntymäkuntana Pietarsaaren mlk, ja samaa tietoa tarjoaa Suomen Olympiakomitean 100-vuotishistoria. Nykyisinhän kunta on toisenniminen, sillä Pietarsaaren maalaiskunnasta tuli Pedersören kunta päivämäärällä 22.3.1989. Uusin Jääkiekkokirja sisältää kaksi tulkintaa: kauden 2011/12 maalivahtien listalla olevan Pietarsaaren ja SM-tasolla torjuneiden rekisterissä olevan Petarsaaren mlk:n.

Suomen A-maajoukkueessa sekä pelaajana että valmentajana mainetta niittänyt Kalevi Numminen on ties kuinka monessa lähteessä määritelty syntyperäiseksi tamperelaiseksi, mutta SVUL:n Hämeen piirin 80-vuotishistoria väittää Nummisen syntyneen Ruovedellä ja muuttaneen lapsena Tampereelle. Juhani Similä on kuitenkin todennut aikanaan selvittäneensä "Kallun" etunimet Tampereelta ja saaneensa tällöin tiedon siitä, että virallinen syntymäpaikka on Tampere. Vielä 1940-luvulla syntymäkunnat kuitenkin määritettiin toisinaan todellisen tapahtumapaikan – käytännössä lähinnä sairaalan – eikä vanhempien kodin perusteella, joten Ruovesi-tulkinnallekin saattaa löytyä perusteita.

Ville Peltosen syntymäpaikkana on uusimmassa Jääkiekkokirjassa kahdessa paikassa – HIFK:n kokoonpanossa ja kauden 2011/12 pelureiden luettelossa – Vantaa, mutta SM-kiekossa joskus pelanneiden tiedostossa Helsinki. Vantaa löytyy myös esimerkiksi NHL:n vuosikirjoista, Suuri Olympiateos 1906–2000:sta sekä Urheilun vuosikirjoista 27 ja 32. Sen sijaan SOT Lillehammerissa sekä Finland All Stars- ja All Star Finland -teoksissa tyrkytetään Helsinkiä. Vuoden 1973 alussa painettu mutta syksyn 1972 puolella toimitettu Urheilumme kasvot 3 ilmoittaa Ville Peltosen isän Esan kotipaikaksi Helsingin. Perhe oli toki voinut muuttaa Vantaalle ennen kuin Ville syntyi toukokuussa 1973, eikä "Murheilumme kasvot" ole aivan luotettavimpia lähteitä.

HIFK:ssa liigaa vuodesta 2007 pelanneen Eetu Pöystin syntymäkuntatietona on Jääkiekkokirjoissa ollut Helsinki, jota on julkisuudessa tarjottu myös Eetun sisaren, Miss Suomeksi 2009 valitun Essi Pöystin syntymän tapahtumapaikaksi. Etelä-Suomen Sanomissa 10.9.2011 kuitenkin oli Essi Pöystin haastattelun yhteydessä syntymäkuntana Säkylä. Kadettiupseerit 1920–2010 -matrikkeli ilmoitti sisarusten isän Timo Pöystin – olympia- ja MM-mitalihiihtäjä Toini Pöystin pojan – palvelleen Porin Prikaatissa 1985–90, ja koska Eetu on syntynyt 1989 ja Essi 1987, Säkylä vaikuttaisi uskottavalta vaihtoehdolta.

Seppo Repo oli SOT 1906–2000:n käsikirjoituksessa kirjattu syntyneeksi Joensuussa, mutta valmiissa kirjassa paikkana on oletettavasti "Hodon" oman korjauksen seurauksena Liperi, joka on näkynyt Jääkiekkokirjoissakin syksystä 2001 lähtien. Aiemmin merkintä oli säännöllisesti – muun muassa Urheilumme kasvot 3:ssa – ollut Joensuu, mutta Vauhdikasta viihdettä -niminen SM-liigan 10-vuotisjuhlakirja tarjosi Liperiä jo 1985. Suomen jääkiekkoleijonat -opus vuodelta 2004 sisältää silti yhä Joensuu-kirjauksen.

Kimmo Rintasen syntymäkuntana on Suomen Olympiakomitean 100-vuotishistoriassa Rauman mlk, vaikka suunnilleen kaikkialla muualla paikkana esiintyy ilmeisen erheellisesti pelkkä Rauma.

Ainakin Urheilumme kasvot 9, Jääkiekkokirjojen pääsarjapelaajarekisterit ja Suomalaiset NHL:ssä -teos ilmoittavat Ilkka Sinisalon syntyneen Hauholla. Käsitys lienee väärä, sillä Jääkiekkolehdessä 8/1994 julkaistusta Sinisalon haastattelusta on tullut silmiin toisenlainen tieto: Sinisalo on syntynyt Valkeakoskella ja muuttanut jo muutaman viikon iässä Helsinkiin. Valkeakoski löytyikin vuodelta 1990 peräisin olevasta Tavoitteena Stanley Cup -teoksesta sekä käytännössä myös Harri Honkalalta ostamastani kauden 1991/92 NHL Official Guide & Record Bookista, jossa nimi on tosin muutettu Valeakoskeksi.

Olympiakiekossa 1960 mukana olleen Voitto Soinin syntymäpaikaksi on kirjattu Koivisto sekä lukuisiin urheilukirjoihin että Siirtokarjalaisten tien ykkösosaan. Juhani Similä huomasi aikanaan, että Koivistolaiset 1939 -kirjan nojalla Soinin tarkka kotipaikka oli Patalan kylän Syrjälä-niminen osa, ja Patala kieltämättä kuului sekä mainitun teoksen että Karjala-kirjasarjan kolmososan nojalla Koiviston maalaiskuntaan. Myöhemmin on kuitenkin tullut mieleen, että Soini on saattanut syntyä Koiviston kauppalan puolella sairaalassa, minkä myötä viralliseksi syntymäpaikaksi on ehkä kirjattu Koivisto. Unohtaa ei voi sellaistakaan vaihtoehtoa, että kotipaikka olisi muuttunut kauppalasta maalaiskunnaksi hyvin pian 6.2.1938 tapahtuneen syntymän jälkeen. Niinpä en takaa, että Jääkiekkokirjojen pääsarjapelaajarekisteriin vuodesta 2003 kirjattu Koiviston mlk olisi varmasti oikea. Hämärän mielikuvani mukaan olisin lähettänyt Jääkiekkokirjan tekijöille kirjeen, jossa muun muassa suosittelin Koiviston korvaamista Koiviston mlk:lla, mutta koska arkistoni ovat yhtä sekavia kuin kaikki muutkin ns. aikaansaannokseni, en pysty ottamaan syytä tai ansiota varmasti itselleni.

Talouselämässä 29/2011 mainittiin NHL-konkari Kimmo Timosen päästäneen ensiparkaisunsa Siilinjärvellä, kun taas muiden muassa Suuren Olympiateoksen osat, Jääkiekkokirjat, NHL:n vuosikirjat ja Sports-Reference-nettisivusto ovat tarjonneet Kuopiota. Sen sijaan Wikipedian Timonen-esittelyssä on ollut paikkana Siilinjärvi. Varhaisemmat kokemukset – esimerkiksi edellä olleet tiedot Ville Peltosesta ja Seppo Revosta – ovat osoittaneet, että julkisuuteen välitettäviin henkilötietoihin saatetaan sijoittaa lähellä oleva iso kaupunki toisinaan myös silloin, kun henkilö on syntynyt niin sanotussa kehyskunnassa. Tällä perusteella Siilinjärveä voisi arvailla oikeaksi vaihtoehdoksi. Päinvastaistakin ilmiötä on toki havaittavissa, kuten Jukka Koskilahden yhteydestä voi huomata. Tosin monet perheet ovat muuttaneet keskuskaupungin naapuriin pian lapsen syntymän jälkeen. Tällöin käy helposti niin, että vasta vähän syntymän jälkeen kotikunnaksi tullut paikka mielletään syntymäkunnaksi.

Suuri Olympiateos 1906–2000:ssa on vuonna 1965 maailmaan tulleen Jari Torkin syntymäkuntamerkintänä "Honkilahti (Rauma)". Juhani Similä oivalsi hyvin pian, että Honkilahtea ei ole liitetty Raumaan vaan Euraan vuonna 1970. Vuoden 1988 olympiahopeapelaajan syntymäpaikaksi on tarjottu myös Raumaa (NHL:n vuosikirjat, Jääkiekkokirjat ja Suomalaiset NHL:ssä -teos) sekä Hinnerjokea (Suomen Urheilulehti 4/1993 ja Suomen Olympiakomitean 100-vuotishistoria). Markku Kasila löysi Rauman henkikirjoista paikaksi Hinnerjoen, ja tieto on päässyt kauden 2011/12 Jääkiekkokirjaan. Jostain syystä Jääkiekkolehti 4/2008 on kertonut "Token" olevan kotoisin Honkilahdelta ja olleen noin kaksivuotias perheen muuttaessa Raumalle. Honkilahti-näkemys löytyy myös Suuren Olympiateoksen Calgary-osasta ja Tavoitteena Stanley Cup -kirjasta.

Jarin veljen Sami Torkin syntymäpaikkana on Jääkiekkokirjoissa ollut Rauma mutta SOT 1906–2000:n Jari Torkki -osuudessa Hinnerjoki. Jälkimmäisessä näkemyksessä on sellainen heikkous, että Hinnerjoki liitettiin Euraan 1970 ja Sami on syntynyt 1978. Jos perhe on muuttanut Raumalle vuoden 1967 vaiheilla ja pysynyt siellä, Jääkiekkokirjojen näkemys on oikea.

Vuoden 1988 olympiapelaajien epäselvyyksiä täydentää Jukka Virtanen, joka on Suomen Urheilulehden 14/1986 mukaan kotoisin Säkylästä. SOT 1906–2000:n ohella muun muassa Jääkiekkokirjoissa esiintynyt syntymäkaupunki Turku tuntuu siis epäilyttävältä, vaikka kotoisin-sana ei välttämättä viittaa syntymäpaikkaan. SOT:n Calgary- ja Atlanta-osissa tarjotaan "Känän" elämän alkupisteeksi Poria.

Erheellisistä syntymä- ja muista ajankohdistakin voisi joskus tehdä vaikka kokonaisen jutun. Jo nyt voi motkottaa parista asiasta.

Suuren Jääkiekkoteoksen ykkösosan tiedoissa SM-tasolla pelanneista esiintyy helsinkiläistä Arsenalia kaudella 1948/49 edustanut Ekman, jonka etunimeä ei Aarne Honkavaarakaan ollut saanut selville. Vastaava merkintä oli kahdessa ensimmäisessä Jääkiekkokirjojen pelaajarekisterissä, mutta syksystä 1995 alkaen teoksissa on lukenut, että kyseessä olisi 27.3.1938 Helsingissä syntynyt Carl Magnus Ekman. Urheilumme kasvot 3:n jalkapallo-osuudessa kieltämättä esitellään äsken mainituilla syntymätiedoilla varustettu jääkiekkoakin harrastanut Carl-Magnus Ekman, mutta syntymäajasta voi päätellä, että pääsarjakiekkoilijan on täytynyt olla joku muu. Sukunimen yleisyys kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia etsimisessä. UK 3:ssa ei tosin mainita Ekmanin seuroissa Arsenalia, mutta sarjan henkilöesittelyistä monenkin seuratiedot ovat enemmän tai vähemmän vajavaisia.

Ekman-havainto on peräisin Markku Kasilalta, joka on äkännyt myös sen, että 5.9.1951 syntyneen maalivahdin Reijo Heinosen henkilötiedot ovat Jääkiekkokirjoissa viime vuosina komeilleet myös samannimisen kenttäpelaajan rivillä. Hämeenlinnan Pallokerhon mies kuitenkin aloitti pääsarjauransa 1951, eli Jääkiekkokirjojen perusteella ensiesiintyminen SM-sarjassa olisi tapahtunut muutaman kuukauden iässä. Markku on saanut ongittua HPK:n Reijo Heinosen oikean syntymätiedon: 15.11.1932 Hämeenlinna.

Syksystä 1988 alkaen Jääkiekkokirjoissa on ollut Calgaryn kisojen olympiahopeapelaajiin kuuluneen Pekka Tuomiston syntymäaikana 29.12.1960, kun taas varhaisemmissa laitoksissa tarjottiin ajankohtaa 29.2.1960, joka esiintyi Suuressa Olympiateoksessa vielä 1994. Päiväys 29.2. oli ilmiselvästi syntynyt niin, että jotain listaa laadittaessa oli yksi numero jäänyt huomaamatta, ja väärä tieto oli siirtynyt paikasta toiseen. Usein hyvinkin epäluotettavaa Urheilumme kasvot -sarjaa ei tässä kohdin voi syyttää, sillä 11. osassa on Tuomiston henkilötiedoissa kirjauksena 29.12.1960.