Minulta kysellään silloin tällöin, montako urheilukirjaa olen tehnyt. Viime aikoina olen vastannut, että noin 50. Määrä riippuu siitä, miten määritellään kirjan tekijä ja se, mikä on kirja.

Usein myös tiedustellaan, kuka Suomessa on tehnyt eniten urheilukirjoja. Vieläkö Martti Jukola johtaa, vai menikö Helge Nygrén edelle? Olen todennut, että käsitykseni mukaan olen ohittanut jo määrässä nuo lapsuuden ja nuoruuden idolini, mutta Suomen ykkönen urheilukirjojen määrässä on Markku Siukonen.

Päätin varmistaa asian. Puolueettomin listaus löytyy Kansallisbibliografiasta eli Kansalliskirjasto Fennicasta. Sinne pitäisi olla koottu kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus tarvittavine tietoineen. Tiedot löytyvät nettiosoitteesta fennica.linneanet.fi. Siitä voi tekijä-haulla saada listat kaikkien suomalaisten kirjantekijöiden teoksista.

Fennica on ottanut listoilleen kirjoitetut ja toimitetut teokset, suomennokset ja myös kirjojen uusintapainokset. Listoilla ovat lisäksi näytelmien käsikirjoitukset.

Minua vähän hämäsi Fennicaa lukiessani se, että mukana on myös niin sanottuja toimituskuntien jäsenyyksiä. Esimerkiksi muutamaan Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjaan olen kirjoittanut artikkelin (siis yhden), ja teos on listattu "minun teoksekseni". Ilmeisesti se on merkitty kaikille noin parillekymmenelle kirjoittajalle. Vastaavasti muutamaa muuta vuosikirjaa ei ole noteerattu!

Toimituskunnan jäsenyyden hyväksyn laajoissa tietoteoksissa, joissa jäsen on oikeasti osallistunut kirjan tekemiseen ideoinnista alkaen ja myös kirjoittanut useita tekstejä. Fennica näkyy monessa tapauksessa noteeranneen kirjojen toimituskuntien nimiluettelosta vain aakkosten ensimmäisen.

Poimin Fennicasta urheilu- ja liikuntakirjat. Rajanveto on tietysti vaikeaa sellaisten teosten kohdalla, joita en ole itse lukenut. Pelkät bibliografiset tiedot eivät välttämättä kerro kirjan sisällöstä. Esimerkiksi Yrjö Halme kirjoitti salanimellä Lauri Virta kymmenen romaania. Yksi niistä on ainakin nimensä mukaan urheiluun liittyvä (Mies taistelee, nyrkkeilijän romaani).

En ole ottanut mukaan hevostyttökirjoja, joita Merja Jalo on kirjoittanut yli 100 ja sisarensa Marvi Jalo myös useita kymmeniä.

Oheisessa listassa ovat urheilu- ja liikuntakirjoiksi laskettavat teokset. Listoille ei ole hyväksytty tekijöiden kirjoja urheilun ulkopuolelta. Olen täydentänyt Fennican tietoja omasta kirjahyllystäni sekä Suomen Urheilukirjaston kokoelmista löytyneillä teoksilla. Fennicasta löytyy kyllä palloilulajien vuosikirjoja hakemalla teosten nimiä, vaan ei tekijähaulla. Niinpä esimerkiksi Pentti Salmelle listataan vain kolme teosta sekä Juhani Jalavalle ja Risto Taimille seitsemän. Lisäksi yhdessä seitsemästä Juhani Jalavan teoksista (Korjaushankkeen rakennusosa- ja toimenpideyksikkökustannustiedosto = The unit cost file for building element estimation method of renewal-project) on ilmiselvästi ollut tekijänä eri mies kuin muissa.

Toisenlainen tapaus on Martti Jukola, jonka kirjojen määrä Fennicassa on suurempi kuin omassa tilastossani. Muutamista Jukolan teoksesta otettiin uusintapainoksia, ja Fennica listaa Jukolalle myös hänen kuolemansa jälkeen julkaistut muiden täydentämät laitokset. Itse olen laskenut kunkin kirjan mukaan vain kerran painosten määrästä riippumatta.

Markku Siukoselta, Lauri Järviseltä, Matti Hannukselta ja Antero Raevuorelta olen henkilökohtaisesti varmistanut heidän urheilukirjojensa luettelot, jotka ovat tämän jutun lopussa.

Päätoimisen tietokirjailijan Siukosen teosten määrä on suomalaisten urheilukirjailijoiden joukossa täysin ylivoimainen. Liikuntakasvatuksen kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1970 valmistunut Siukonen on työskennellyt Oy Scandia Kirjat Ab:n toimittajana 1971–72, vastaavana toimittajana 1972–75 ja päätoimittajana 1975–85. Vuodesta 1985 lähtien hän on ollut vapaa urheilukirjailija. Vuoden urheilukirja -palkinnon Siukonen on saanut Suuresta Olympiateoksesta (1988) ja Urheilun vuosikirjoista (2000). Samoissa valinnoissa vuodesta 1980 lähtien on tullut myös kolme kunniamainintaa: Suuri Olympiateos sai sellaisen 1980 ja 1984 sekä Kaikki urheilusta vuonna 2006. Markku Siukonen toimitti lisäksi vuosina 1975–96 Oy Scandia Kirjat Ab:n kustantamaa Urheilutieto-sarjaa, jossa ilmestyi 14 kirjaa. Sisältö on kuitenkin samaa kuin Suuren Olympiateoksen ja Urheilumme kasvojen osissa. Jos nämä julkaisut lasketaan mukaan, on Siukosen urheilukirjojen määrä 107. Suomen Urheilutietäjät -yhdistys äänesti vuonna 1994 Suuren Olympiateoksen kaikkien aikojen urheilukirjaksi Suomessa. Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu valitsi Siukosen Doping-kirjan vuonna 1997 kaikkien aikojen urheilun tietokirjaksi. Viime vuonna Markku sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon.

Turkulainen yleisurheilumies on tehnyt tilastoja Suomen Urheiluliiton vuosikirjaan Yleisurheilu vuodesta 1973 lähtien eli 38 kertaa. Lisäksi hänellä on 16 muuta yleisurheilun tilastointiin liittyvää teosta ja hän oli Pentti Salmen kanssa tekemässä Koripallon tilastokirjaa. Vuonna 1993 Jalava sai Urheilumuseosäätiön kunniamaininnan yleisurheilun tilastointityöstä. Hän tekee yleisurheilutilastoja perustamassaan Tilastopaja Oy:ssä yhdessä poikansa Mirkon kanssa.

Ahkera helsinkiläinen urheilukirjoittaja julkaisi omalla nimellään urheilukirjoja ja -näytelmiä 49, lisäksi nimimerkillä "Uppercut" yhden urheiluhuumoriteoksen ja salanimellä Lauri Virta yhden urheiluromaanin. Lauri Virta julkaisi yhdeksän muuta romaania ja Jaakko Riutta yhden sekä nimimerkki "Iso-Karhu" yhden. Halmeen urheilukirjoista 20 on Urheilukalentereita vuosilta 1919–38. Halme oli myös suomalaisen olympiakirjallisuuden edelläkävijä 1920-luvulla. Halmeen viimeinen kirja Helsingin Kisa-Veikkojen historiasta ilmestyi 1969, siis 50 vuotta ensimmäisen hänen tekemänsä Urheilukalenterin jälkeen.

Palkinnon vuoden urheilukirjasta olen päässyt pokkaamaan kahdesti: teoksista Urheilu 2000 (Antero Raevuoren ja Matti Hannuksen kanssa) 1996 sekä SUL:n 100-vuotishistorian Suomi voittoon – kansa liikkumaan toimituskunnan jäsenenä 2006. Kolme kertaa olen ollut tekijänä kirjassa, joka on saanut valinnassa kunniamaininnan: Talviurheilun tähdet (1986), Puijon mäestä maailmalle (1990) ja Jalkapallon pikkujättiläinen (2003). Vuonna 2012 ovat ilmestymässä teokset urheilujohtaja Jukka Uunilasta sekä Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton 100-vuotisesta historiasta, joten taidan saavuttaa vuoden aikana Yrjö Halmeen. Toimitin ensimmäisen Suomessa ilmestyneen vain urheilukysymyksiä sisältäneen kirjan (Urheilun tietopuntari) 31 vuotta sitten, 1980. Ensimmäinen kirjani, kasvattajaseurani Anjalan Liiton 40-vuotishistoriikki, ilmestyi talvella 1972, kun olin 21-vuotias. Markku Siukonen laskee osallistuneensa yli 140 kirjan toimitus- ja kirjoitustyöhön, kun mukaan lasketaan esimerkiksi kokoomateoksiin kirjoitetut artikkelit. Siukonen on tehnyt 25 vuoden ajan Mitä Missä Milloin -vuosikirjan urheiluosuuden. Samalla laskutavalla minäkin pääsen yli sadan kirjan tekijäksi, sillä urheilun ulkopuolelta olen tehnyt kymmenkunta paikallishistorian teosta, toimitin 12 vuotta Guinnessin Suuren Ennätyskirjan urheiluosuutta, ja olen kirjoittanut artikkeleja yli 30:een muuhun kirjaan.

Urheilutoimittaja Pentti Salmi pääsee listalle koripallon sarjakirjojen avulla. Hän on toimittanut niitä 41 vuodesta 1970 lähtien. Vaikeasti lyötävä ennätys! Tänä vuonna Koripallokirja ei enää ilmestynyt. Salmelle ei löytynyt seuraajaa kirjan tekijänä. Salmella on lisäksi neljä muuta koripalloaiheista kirjaa. Hän oli aikoinaan moninkertainen Suomen mestari koripallovalmentajana (HKT) ja kansainvälinen koripalloerotuomari. "Pedro" Salmi on saanut Suomen Urheilumuseosäätiön elämänurapalkinnon "työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden hyväksi". Urheilutietäjät muistavat hänet television urheilutoimittajana, mutta hän ehti tehdä uran myös kirjoittavana sanomalehtimiehenä TUL-lehdessä ja Suomen Sosialidemokraatissa.

"Hele" Nygrén tutki erityisesti työväenurheilua ja olympiahistoriaa, ja teossarja Suuri Olympiateos palkittiin vuoden urheilukirjana 1988 (kunniamaininta 1980 ja 1984). Urheilun ulkopuolelta hän kirjoitti autoteollisuuteen liittyvän teoksen Sisu Suomen ja maailman maanteillä sekä Lions Club Espoo/Tarvaspään 10-vuotishistorian. "Helen" kuoleman jälkeen vuoden urheilukirja -tunnustus on saanut Helge Nygrénin palkinnon nimen. Nygrén oli merkittävästi mukana Suomen Urheilutietäjien perustamisvaiheissa ja toimi vuosien ajan nykyisen urheilutiedon SM-kilpailun kysymysten laatijana sekä tuomarina. Lukion sodan aikana kesken jättänyt "Hele" ansaitsi urheilukirjoillaan professorin arvonimen ja promovoitiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Ainoa urheilukirjailija, joka on neljä kertaa palkittu vuoden urheilukirjan tekijänä: Moskovan olympiakirja (1980), Urheilu 2000 (1996), Kultaiset kentät, Suomen yleisurheilun vuosisata (1999) ja SUL:n 100-vuotishistoria Suomi voittoon – kansa liikkumaan (2006). Yleisurheiluhistorioitsijoiden ykkönen, mutta mukana kirjoittajana myös Talviurheilun tähdissä, joka sai kunniamaininnan 1986. Matti aloitti urheilukirjailijan uransa teoksella, joka julkaistiin Yhdysvalloissa (Finnish Running Secrets, 1973). Hän on sekä suomentanut urheilukirjoja että kääntänyt ja kirjoittanut niitä englanniksi.

Jääkiekkotilastoinnin "isä" Suomessa oli tähtipelaaja ja huippuvalmentaja, ja on saanut liikuntaneuvoksen arvonimen. Hän kirjoitti ja toimitti yksin tai yhdessä muiden kanssa 31 ensimmäistä Jääkiekkokirjaa. Muita urheiluaiheisia teoksia hänellä on yhdeksän. "Honkkukin" kuului vuoden urheilukirja -valinnassa kunniamaininnan saaneen Talviurheilun tähtien toimituskuntaan.

"Antsan" kirjojen määrä on Fennicassa 57. Urheilun ulkopuolelta esimerkiksi kymmenen kirjaa Elämäni vuodet -sarjaa, Aku Ankan taskukirjojen suomennoksia ja Caj Bremerin kanssa tehty Saunan maailma. Hänen uusimmat kirjansa ovat tänä syksynä ilmestyneet Hyvästi, Viipuri ja Naurettiin sitä ennenkin. Raevuorella on kolme ykkössijaa vuoden urheilukirjan valinnassa, viimeksi 2009 teoksella Järviset, legendaarinen suomalainen urheilijaperhe. Järviset-kirja palkittiin myös Suomen Urheilugaalassa vuonna 2010 vuoden urheilukulttuuritekona. Voitto vuoden urheilukirjan valinnassa on tullut myös teoksilla Huippu-urheilun maailma (1982) ja Urheilu 2000 (1996). Kunniamaininnan ovat saaneet teokset Talviurheilun tähdet (1986), Viimeiset oikeat olympialaiset (2002) ja Valkoinen sirkus (2004). Suuren suomalaisen ravikirjan (1982) "Antsa" toimitti, vaikka ei ollut koskaan käynyt raveissa.

Urheilutoimittajana ansioitunut "Rippe" Taimi toimitti 30 sarja- ja vuosikirjaa eri urheilujärjestöille (Pesäpalloliitto, Lentopalloliitto, SVUL, TUK) ja seitsemän muuta urheiluteosta, esimerkiksi Pekka Vasalan elämäkerran Mitalin toinen puoli (1974).

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori on julkaissut lähinnä liikuntatieteellisiä tutkimuksia, mutta toki myös muuta, uusimpana pohjoiskarjalaisen Matovaaran Mahdin 60-vuotishistoria Mahtia Matovaarassa – liikkumista Lieksassa. Muuhun yhteiskunnalliseen tutkimukseen liittyen hänellä on 15 teosta.

Kalajoen lukion eläkkeellä oleva historian lehtori on kirjoittanut 13 urheiluseuran historiateosta ja 13 urheilijaelämäkertaa. Molemmat ovat Suomen ennätyksiä alallaan. Lisäksi hän on tehnyt alueellisia historiateoksia ja yhteenvetoja useiden urheilijoiden elämäntarinoista. Järvinen on itse kustantanut suurimman osan teoksistaan. Ennen urheilukirjavaihettaan hän kirjoitti muun muassa Kalajoen työväenliikkeen historian (1986). Hän on tehnyt myös esimerkiksi harmonikkataiteilija Paul Norrbackin elämäkerran (2004). Urheilukirjojen palkintojenjaossa Lauri Järvinen on saanut 1992 kunniamaininnan teoksesta Sulo Nurmela, hiihdon aatelinen. Vuonna 2010 Järvinen sai toistaiseksi kaikkien aikojen nuorimpana (63-vuotiaana) Suomen Urheilumuseosäätiön elämänurapalkinnon työstään urheilukirjallisuuden hyväksi. Parhaimmillaan hän on julkaissut 12 kuukauden aikana seitsemän urheilukirjaa. Lauri Järvinen kohonnee tällä listalla nopeasti lähivuosina, sillä tälläkin hetkellä hänellä on työn alla kymmenkunta urheilukirjaa.

Filosofian tohtori Jukolalla oli sekä määrää että laatua. Urheilun Pikku Jättiläinen (1945) ja Huippu-urheilun historia (1935) kuuluvat mielestäni edelleen suomalaisen urheilukirjallisuuden kärkikymmenikköön. Jukolan tuotanto oli monipuolinen; hän esimerkiksi suomensi useita urheiluromaaneja ja kirjoitti kuuroille urheiluoppaan. Urheilun lisäksi hän suomensi kaunokirjallisuutta ja teki tutkielmia runoilija J. H. Erkosta, joka oli hänen väitöstutkimuksensa aihe.

Liikuntasosiologian emeritusprofessorilla on lisäksi toistakymmentä muuta yhteiskunnallista tutkimusta. Teos Urheilu – ihminen – yhteiskunta (1974) oli aikoinaan liikuntatieteellisen tutkimuksen merkkipaaluja.

Suomen Palloliiton pitkäaikainen tiedottaja toimitti Jalkapallokirjaa 25 vuotta 1976–2000 ja on julkaissut seitsemän muutakin urheilukirjaa. Lahtisen ja Jukka Pakkasen toimittama 11 ja pallo sai kunniamaininnan 1997.

"Suomen urheilun isän" Suomen urheilut 20:n vuosisadan alkuvuosina (1907) on urheiluhistorioiden klassikkoja. Wilskman julkaisi kaikkiaan 82 teosta – urheilun ohella algebran ja geometrian oppikirjoja, terveysoppikirjoja ja 17-osaisen Esimerkkejä laskuopin alalta kansakouluja varten. Wilskman perusti aikoinaan Suomen Urheilulehden (1898) ja urheilun keskusjärjestön SVUL:n (1900).

Fennicassa Collanilla on kaikkiaan 58 teosta, mutta tähän ei ole otettu partiokirjoja eikä leikki- ja kansantanssikirjojen uusintapainoksia. Collanin liikuntateoslistassa on muutama 12–16-sivuinen julkaisu, esimerkiksi Kansakoulun välttämättömimmät voimistelu- urheiluvälineet (1920), mutta nekin on hyväksytty mukaan. Collan on eniten urheilukirjoja kirjoittanut suomalainen nainen. Hän oli merkittävä naisvoimistelun johtaja ja sai Suomen urheilun suurten ansioristin.

Liikuntasosiologian emeritusprofessorilla on edeltäjänsä Heinilän tavoin ensisijaisesti liikuntatieteellisiä tutkimuksia. Vuoden urheilukirja -palkinto on tullut vuoden 1986 valinnassa teoksesta Näin suomalaiset liikkuvat.

Urheiluprofessori julkaisi ensimmäisen urheilukirjansa Urheilijan opas 20-vuotiaana 1908 ja viimeisen teoksensa Kuningaspallosta pesäpalloon 58 vuotta myöhemmin 1966. Vuonna 1909 ilmestyneestä kirjasta Koneoppi eli liikunnan merkityksestä otettiin näköispainos vuonna 1999. Tahko tunnetaan pesäpallon kehittäjänä ja monipuolisena urheilun ideanikkarina.

Ahola on ollut Siukosen Markun työkaveri vuosikirjoissa ja vastaavissa. Ansiolistalla on myös viisi urheilun ulkopuolelle sijoittuvaa kirjaa.

Tunnetuista urheilutoimittajista Kansalliskirjasto Fennican tilastot kertovat näin: Sulo Kolkka 16 urheilukirjaa, Matti Salmenkylä, Stig Häggblom ja Pentti Vuorio kukin 15, Voitto Raatikainen samoin kuin Enzio Sevón 14, Pekka Tiilikainen 13 ja Harri Eljanko 12. Raatikainen sai palkinnon vuoden urheilukirjasta 1994 teoksella Meidän kaikkien Stadion. Hän oli lisäksi yhtenä tekijänä kahdeksan vuotta aiemmin kunniamaininnalla palkitussa kirjassa Talviurheilun tähdet. "Vode" Raatikainen toimitti lisäksi ainakin 10 TUL:n yleisurheilun vuosikirjaa, joiden tekemistä Fennica ei noteeraa.

Suomen Urheilutietäjien nykyisistä jäsenistä top 20 -listalle pääsivät Arponen, Raevuori ja Hannus. Neljänneksi joukostamme sijoittuu Esa Laitinen 22 kirjalla, joista liki kaikki ovat yleisurheilun tilastoteoksia. Esa sai tilastointityöstään kunniamaininnan vuonna 1993.

Yhdistyksemme jäsen ja legendaarinen urheilutoimittaja Ilmo Lounasheimo on saanut Fennicaan 11 urheilukirjaa. Niistä Kehän sankarit palkittiin vuoden urheilukirjana 1987. Kansallisbibliografian mukaan urheilukirjoja ovat tehneet monet muutkin yhdistyksen jäsenet:

• Arvo Siltanen 6
• Pekka Anttinen 5
• Pentti Jussila 5
• Vesa-Matti Peltola 4
• Ari Wiskari 4
• Seppo Martiskainen 3
• Hannu Pelttari 3
• Mikko Nieminen 3
• Jorma Rahkonen 2
• Juhani Similä 2
• Markku Kasila 1
• Kalevi Laiho 1
• Manu Rikkonen 1
• Antti-Pekka Sonninen 1
• Ossi Virtanen 1

Anttinen on julkaissut jääpallokirjoja, Jussila hiihtoteoksia, Peltola, Wiskari ja Similä visailukirjoja. Jussilan Suomen hiihto sai kunniamaininnan 1998.

Martiskainen oli vastaavana toimittajana Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriassa, joka palkittiin vuoden urheilukirjana 2006. Hän on saanut myös kunniamaininnan teoksesta Suomen yleisurheilukirjallisuus 1882–2000 (2001). Tuota julkaisua Fennica ei mainitse ollenkaan!

Pelttarin ansiolistalla on Sulo Kolkan elämäkerta, Rahkonen on dokumentoinut perinteiset Saarijärven juhannuskisat ja Saarijärven Pullistuksen vaiheet. Kasilan toistaiseksi ainoa teos on jalkapallon pelaajatilastoja tarjoava Pelimiehet, Laiho on kirjoittanut Tornion Pyryn 80-vuotishistorian ja Virtanen koonnut historian Pirkkalan hiihdoista Nokialla 1932–62.

Urheilutietäjien yhdistyksen jäsenillä on tilillään toki myös muita kuin urheilukirjoja. Esimerkiksi Mauno Karhunen on kirjoittanut Äänekosken yhteiskoulun historiateoksen.

Nämä tiedot perustuvat siis Kansalliskirjaston kokoelmiin. Herroista monilla todennäköisesti on omasta mielestään (ja minunkin mielestäni) enemmän teoksia. Esimerkiksi Petri Maskonen on ollut toimittamassa yleisurheiluun liittyviä tilastokirjoja, mutta niitä ei ole noteerattu Fennicassa.

Tekijätiedot on jätetty pois tapauksista, jossa henkilö on merkitty ainoaksi kirjoittajaksi. Tilansäästösyistä on niputettu yhteen sellaiset sarjojen osat, joiden tekijä- ja kustantajatiedot ovat olleet yhtenevät. Toimittajan ja kirjoittajan välisessä rajanvedossa on pyritty noudattamaan kirjoissa ilmoitettuja merkintöjä, jotka eivät välttämättä ole kovin hyvin linjassa keskenään. Järjestöhistoriat ovat asianomaisten järjestöjen kustantamia, ellei muuta ilmoiteta. Jos seurahistorian tai vastaavan nimi ei suoraan ilmene nimestä, on mukana varmuuden vuoksi erillinen kustantajamerkintä.

Kirjastoalaa opiskellut Petri Maskonen on kertonut, että kirjan virallinen sivumäärä määräytyy viimeisen numeroidun sivun perusteella. Jäljempänä olevat tiedot eivät kaikilta osin liene tämän opin mukaisia, mutta jokaisen tiedon tarkistaminen olisi ollut turhan työlästä merkitykseen nähden.

Urheilun vuosikirjoista kannattaa huomata, että sarjan kuudennesta osasta alkaen numerointi on ollut vuoden edellä kirjojen ensisijaisena aiheena ollutta ajankohtaa. Vaikka siis esimerkiksi kuutososan selkämyksessä esiintyvät vuodet 1984–85, tarjolla on tietoa lähinnä vuosien 1983 ja 1984 urheilusta. Tosin osassa 6 samoin kuin monissa myöhemmissäkin kirjoissa on kerrottu myös eräistä painovuoden alun huipputapahtumista.

Risto Rantala, Markku Siukonen & Seppo Tukiainen (vastaavat toimittajat): Urheilumme kasvot. Osa 1 (talviurheilu), osa 2 (suunnistus ja yleisurheilu) sekä osa 3 (palloilu). Oy Scandia Kirjat Ab. 959 sivua, 1442 sivua ja 1432 sivua. 1972, 1972 ja 1973.

Risto Rantala & Markku Siukonen: (vastaavat toimittajat): Urheilumme kasvot. Osa 4 (vesiurheilu, voimailu, voimistelu), osa 5 (ammunta, moottoriurheilu, raviurheilu, erityislajit), osa 6 (kuntoliikunta, kansanurheilu, liikuntakasvatus, liikuntakoulutus, liikuntatiede) ja osa 7 (urheiluvalmennus, urheilutieteet). Oy Scandia Kirjat Ab. 782–1131 sivua. 1973–76.

Toimittajana: Urheilumme kasvot. Osa 8 (urheilu 1973–76), osa 9 (urheilu 1976–77, työpaikkaliikunta), osa 10 (urheilu 1977–78), osa 11 (urheilu 1979–80), osa 12 (urheilu 1980–82) osa 13 (kestävyyslajit, Suomen urheilu 1982–83) ja osa 14 (kestävyyslajit. Suomen urheilu 1983–84). Oy Scandia Kirjat Ab. 581–1118 sivua. 1976–85.

Suomenkielisen laitoksen toimittajana Erkki Oikarisen kanssa: Dietrich Harre: Valmennusoppi. Oy Scandia Kirjat Ab. 258 sivua. 1977.

Helge Nygrén & Markku Siukonen (toim.): Suuri Olympiateos. Osat 1 ja 2 (kummankin aihe olympiakisat 1896–1976). Oy Scandia Kirjat Ab. 680 ja 709 sivua. 1978.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilun vuosikirjat 1–6 (ensimmäisessä vuosina 1978–1979, kuudennessa 1984–1985). Oy Scandia Kirjat Ab. 272–352 sivua. 1979–85.

Suomenkielisen laitoksen toimittajana Erkki Oikarisen kanssa: Gerhardt Schmolinsky ym.: Yleisurheilu, valmennusoppi. Oy Scandia Kirjat Ab. 449 sivua. 1979.

Toimittajana: Suuri jääkiekkoteos, osat 1–4. Oy Scandia Kirjat Ab. 252–320 sivua. 1979–84.

Markku Siukonen & Helge Nygrén (toim.): Suuri Olympiateos. Osa 3 (Lake Placid ja Moskova 1980) sekä osa 4 (Sarajevo ja Los Angeles 1984). Oy Scandia Kirjat Ab. 624 sivua ja 576 sivua. 1980 ja 1984.

Toimittajana: Olympiarenkaat 1977–1980. Oy Scandia Kirjat Ab ja Suomen Olympiayhdistys ry. 144 sivua. 1981.

Toimittajana: Doping. Raportti lääkeaineiden väärinkäytöstä urheilussa. Oy Scandia Kirjat Ab. 240 sivua. 1982.

Toimittajana: Olympiarenkaat 1981–1984. Suomen Olympiayhdistys ry. 152 sivua. 1985.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilujätti – urheilun vuosikirjat 7 (1986) ja 8 (1987). Gummerus. 310 sivua ja 312 sivua. 1986 ja 1987.

Suomenkielisen laitoksen toimittajana: Sport 1987. Pohjoismainen Kirja Oy. 224 sivua. 1987.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilutieto – urheilun vuosikirjat 9–11 (1988–1990). Sporttikustannus Oy. 318 sivua, 320 sivua ja 328 sivua. 1988, 1989 ja 1990.

Toimittajana: Suuri Olympiateos. Osa 5 (Calgary 1988) ja osa 6 (Soul 1988). Sporttikustannus Oy. 320 sivua j 350 sivua. 1988.

Toimittajana: Suomen Olympia-Akatemia. Suomen Olympia-Akatemian 1. istunto 1.–2.12.1987, 2. istunto 13.–14.12.1989, 1. maakunnallinen istunto 30.11.1990, 2. maakunnallinen istunto 25.10.1991, 3. maakunnallinen istunto 22.10.1993, 4. maakunnallinen istunto 28.10.1994 ja 5. maakunnallinen istunto 14.–15.10.1995, 8. istunto 28.–29.9.1996, samassa kirjassa sekä 9. istunto 4.–12.8.1997 että 10. istunto 25.–26.10.1997. Suomen Olympiayhdistys ry. 48–120 sivua. 1988–98.

Toimittajana: Olympiarenkaat 1985–1988 ja 1989–1992. Sporttikustannus Oy ja Suomen Olympiayhdistys ry. Kumpikin 144 sivua. 1989 ja 1993.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Suuri EM-kirja. Yleisurheilun EM-kisat 1934–1990. Sporttikustannus Oy. 224 sivua. 1990.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilutieto – urheilun vuosikirjat 12 (1991) ja 13 (1992). Spartakus Oy. Kumpikin 320 sivua. 1991 ja 1992.

Markku Siukonen, Martti Pulakka & Matti Ahola (toim.): Suuri suomalainen keihäskirja. Spartakus Oy. 232 sivua. 1991.

Päätoimittajana: Suuri Olympiateos. Osa 7 (Albertville 1992), osa 8 (Barcelona 1992), osa 9 (Lillehammer 1994) ja osa 10 (Atlanta 1996, paralympialaiset 1960–1996). Sporttikustannus Oy. 320–456 sivua. 1992–96.

Toimittajana: Suomalaisen urheilun tähtihetkiä. Weilin+Göös. 224 sivua. 1992.

Toimittajana: Kilpakenttien sankarit. Osat 2–4. Tammi. 256 sivua, 256 sivua ja 240 sivua. 1993, 1993 ja 1994.

Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilutieto – urheilun vuosikirja 14 (1993). Sporttikustannus Oy. 320 sivua. 1993.

The golden boy Teemu! Gummerus Kustannus Oy. 24 sivua. 1993.

Urheilutieto – urheilun vuosikirja 15 (1994). Sporttikustannus Oy. 296 sivua. 1994.

Urheilutieto – urheilun vuosikirjat 16–23 (1995–2002). Kustannus-Notariaatti Oy. 296–352 sivua. 1995–2002.

Suomenkielisen laitoksen toimittajana: Britta Kause & Armin Mende: Olympiakisat 100 vuotta. Gummerus. 343 sivua. 1996.

Toimittajana: Urheilun sääntö- ja kunto-opas. Osat 1 ja 2. Kustannus-Notariaatti Oy. 368 ja 336 sivua. 2000.

Päätoimittajana: Suuri Olympiateos. Osa 11 (Nagano 1998, Sydney 2000, paralympialaiset 1998 ja 2000) sekä osa 12 (urheilukunniamme puolustajat, Suomen olympiaedustajat 1906-2000). Graface Oy. 432 sivua ja 400 sivua. 2000 ja 2001.

Urheilutieto – urheilun vuosikirja 24 (2003). Kopijyvä Kustannus Oy. 312 sivua. 2003.

Markku Siukonen & Risto Rantala: Urheilu, Mitä Missä Milloin, Kansalaisen tietokirjat. Otava. 576 sivua. 2003.

Markku Siukonen: Urheilutieto – urheilun vuosikirjat 25–32 (2004–11). Minerva Kustannus Oy. 320–384 sivua. 2004–11.

Markku Siukonen & Risto Rantala: Kaikki urheilusta, Mitä Missä Milloin, kansalaisen tietokirjat. Otava. 576 sivua. 2006.

90 – itsenäisen Suomen urheilusankareita. Minerva Kustannus Oy. 320 sivua. 2007.

Toimittajana: MM-jääkiekko 2004–2008. Minerva Kustannus Oy. 240 sivua. 2008.

Anjalan Liitto 1932–1972. 86 sivua. 1972.

Pentti Kurunmäki & Antti O. Arponen (toim.): Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Vuosikirjat 1975, 1976. 334 ja 332 sivua. 1975 ja 1976.

Erkki Mustakari & Antti O. Arponen (toim.): Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Vuosikirja 1977. 264 sivua. 1977.

Suunnistuksen MM-kirja. Suomen Suunnistusliitto ry. 116 sivua. 1979.

Urheilun tietopuntari. 500 visaista kysymystä urheilusta. WSOY. 96 sivua. 1980.

Toimittajana: Suomen Suurkisat 1980. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry. 120 sivua. 1980.

Toimittajana: Suomen urheilu. SVUL 1900–1980. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry. 372 sivua. 1981.

Antti O. Arponen & Risto Nieminen: Urheilun listat. WSOY. 111 sivua. 1981.

Sata urheilun suurinta. Maailman huiput paremmuusjärjestyksessä. Ex Libris Oy. 216 sivua. 1982.

Antti O. Arponen & Veli Puustinen: 60 vuotta savolaista sisua. Sisu-Veikot ry 1923–1983. 104 sivua. 1983.

Toimittajana: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila Oy. 112 sivua. 1984.

Suomentajana: Walt Disney: Urheilun maailma. Olympiakisat, jalkapallo, juoksut ja kenttälajit. 4 kirjaa, kussakin 46 sivua. Sanoma Osakeyhtiö. 1984.

Kultaa, kunniaa ja sakkokierroksia. Suomen Ampumahiihtoliiton 25-vuotishistoria. 120 sivua. 1984.

Finlandia hiihtää. Kustannuskiila Oy. 143 sivua. 1985.

Antti O. Arponen & Olli Pekkanen (toim.): Urheilun tulevaisuus. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Valtion Painatuskeskus. 178 sivua. 1985.

Antti O. Arponen & Mikko Parviainen: Pohjois-Savon urheilua 80 vuotta. SVUL:n Pohjois-Savon piiri 1906–1986. 328 sivua. 1986.

Antti O. Arponen, Matti Hannus, Aarne Honkavaara, Kimmo Leinonen, Voitto Raatikainen & Antero Raevuori (toimituskunta): Talviurheilun tähdet. WSOY. 862 sivua. 1986.

Toimittajana: Suomen urheilutoimittajat 1986. Urheilutoimittajain Liitto ry. 163 sivua. 1986.

Puijon mäestä maailmalle. 75 talvea Puijon kisoja 1916–1990 ja 60 vuotta Puijon Hiihtoseuran toimintaa 1930–1990. 184 sivua. 1990.

Amatööreistä ammattilaisiksi. Urheilutoimittajain Liitto 1931–1991. 191 sivua. 1991.

Antero Raevuori, Antti O. Arponen & Matti Hannus: Urheilu 2000. Osa 1 (vuodet 1900–1941), osa 2 (vuodet 1941–1960), osa 3 (vuodet 1960–1976), osa 4 (vuodet 1976–1990) ja osa 5 (vuodet 1990–1996). WSOY. 354–381 sivua. 1994–96.

Luovutetun Karjalan urheilu. Suomen Urheilumuseosäätiö. 474 sivua. 1995.

Kymenlaakson urheilu. SVUL:n Kymenlaakson piirin historia. Kymenlaakson urheilun tuki ry. 281 sivua. 1995.

Antti O. Arponen & Vesa-Matti Peltola (toim.): 999 urheilukysymystä. Suomen Urheilumuseosäätiö. 215 sivua. 1996.

Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY. 553 sivua. 1996.

Visaiset valinnat. Vuoden urheilijat 1947–1996. Urheilutoimittajain Liitto. Suomen Urheilumuseosäätiö. 240 sivua. 1997.

Antti O. Arponen, Matti Hannus & Juha Kanerva: Martti Jukola. Suomen urheilun suuri tulkki. WSOY. 364 sivua. 2000.

Veiterän vaiheet. Jääpallon historia Lappeenrannassa ennen vuotta 1950 ja varsinkin sen jälkeen. 118 sivua. 2000.

Makeita voittoja, karvaita tappioita. Jalkapallon Saimaa-turnaus 1976–2000. Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry. 88 sivua. 2001.

Antti O. Arponen & Seppo Hakuli: Sankari vai konna. Keihäänheittäjä Jonni Myyrän elämä. Suomen Urheilumuseosäätiö. 288 sivua. 2001.

Juha Kanerva, Antti O. Arponen, Markku Heinonen, Juha Tamminen & Vesa Tikander: Jalkapallon pikkujättiläinen. WSOY. 495 sivua. 2003.

Juoksun juhlaa. Puoli vuosisataa Piikin viestejä 1947–1997. Pohjois-Kymenlaakson kuntaseitsikon liikuntatoimet. 223 sivua. 2003.

Viestisankarit. Olympiavoittajien Kalle Jalkasen ja Matti Lähteen elämäntarinat. Karjalan Kirjapaino Oy. 355 sivua. 2005.

100 vuotta Karjalan urheilua. SVUL:n Etelä-Karjalan (Viipurin) piiri 1906–2006. Karjalan Kirjapaino Oy. 336 sivua. 2006.

Luistinseurasta Lummiksi. Lappeenrannan Urheilu-Miehet 1906–2006. 678 sivua. 2006.

Seppo Martiskainen, Antti O. Arponen, Ingmar Björkman, Matti Hannus, Urho Salo & Pentti Vuorio (toimituskunta): Suomi voittoon, kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun Tukisäätiö. 544 sivua. 2006.

Suomen vanhin urheilutalo. Lappeenrannan Urheilutalo Oy 1947–2007. 96 sivua. 2007.

Urheilua, kirjoja, elämää. Karjalan Kirjapaino Oy. 460 sivua. 2007.

Seurahenkeä ja talkootyötä. Lappeen Riento 1919–2009. 485 sivua. 2009.

Kyläkentiltä menestykseen. Vehkalahden Veikot 100 vuotta 1911–2011. 491 sivua. 2011.

Finnish Running Secrets. Mountain View (USA). World Publications. 95 sivua. 1973.

Montreal olympiakirja 1976. Juoksija-lehti. 200 sivua. 1976.

Kääntäjänä: Antero Raevuori & Rolf Haikkola: Lasse Viren. Olympic champion. Continental Publishing House (USA). 150 sivua. 1978.

Artikkeliavustajana: Antero Raevuori (päätoim.): Huippu-urheilun maailma. Osa 1 (yleisurheilu) ja osa 4 (talviurheilu). WSOY. 456 ja 432 sivua. 1978 ja 1980.

Tapio Pekola (päätoim.) & Matti Hannus (toim.): EM-Praha. Juoksija-lehti. 160 sivua. 1978.

Toimituskunnan jäsenenä ja toisena elämäkertojen kirjoittajana: Kultaa, kunniaa, kyyneleitä. Suomalainen olympiakirja, osa 4. Pohjanlahden Kustannus Oy. 731 sivua. 1979.

Yhtenä kirjoittajista: Kultaa, kunniaa, kyyneleitä. Suomalainen olympiakirja, osa 3. Pohjanlahden Kustannus Oy. 848 sivua. 1980.

Moskovan olympiakirja. Juoksija-lehti. 198 sivua. 1980.

Raporttien ja elämäkerrallisten tietojen kirjoittajana: 1980 Olympics, track and field. Croydon, Sports Market. 223 sivua. 1980.

Matti Hannus & Antero Raevuori: Maineen tieltä 3. Suomen Urheiluliitto 1906–1981. 132 sivua. 1981.

Englanninkielisen osuuden kääntäjänä: Helge Nygrén, Antero Raevuori & Tarmo Mäki-Kuutti (toim.): Pitkä latu. Vuosisata suomalaista hiihtourheilua. WSOY. 248 sivua. 1983.

Yleisurheilu, tuhat tähteä. WSOY. 920 sivua. 1983.

Yleisurheilu, tuhat tähteä. Täydennysliite. WSOY. 39 sivua. 1984.

Tapio Pekola, Heikki Pekola & Matti Hannus: Suuri suomalainen olympiakirja Los Angeles 1984. Juoksija-lehti. 288 sivua. 1984.

Suomentajana: Kenny Moore: Suuret juoksijat. Haamumailista Moskovan olympialaisiin. Arvi A. Karisto Oy. 315 sivua. 1984.

Antti O. Arponen ym.: Talviurheilun tähdet. Katso edeltä Arposen osuutta.

Sisupusseja ja sankareita. Pohjoispohjalaisen yleisurheilun historia. SVUL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri. 352 sivua. 1986.

Työryhmän jäsenenä: Rooma 87. Juoksija-lehti. 239 sivua. 1987.

Työryhmän jäsenenä: Antero Raevuori: Paavo Nurmi, juoksijain kuningas. WSOY. 357 sivua. 1988.

Flying Finns. Lentävät suomalaiset. Tietosanoma Oy. 156 sivua. 1988.

Flying Finns, story on the great tradition of Finnish distance running and cross country skiing. Tietosanoma Oy. 179 sivua. 1990.

Työryhmän jäsenenä: Tokio '91. Juoksija-lehti. 239 sivua. 1991.

Työryhmän jäsenenä: Stuttgart '93. Juoksija-lehti. 207 sivua. 1993.

Antero Raevuori ym.: Urheilu 2000. 5 osaa. Katso edeltä Arposen osuutta.

Työryhmän jäsenenä: Helsinki '94. Juoksija-lehti. 207 sivua. 1994.

Kahden kierroksen tarina. Miesten 800 metrin juoksu Suomessa: nimet, numerot, historia. 160 sivua. 1994.

Haastattelujen kääntäjänä: Seppo Luhtala (haastattelut) & Tapio Pekola (toim.): Vuosituhannen juoksijat. Lasse Viren -säätiö. 287 sivua. 1997.

Kultaiset kentät. Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY. 690 sivua. 1999.

Matti Hannus & Esa Laitinen: Maailman paras maaottelu. Suomi–Ruotsi 75 vuotta. Suomen Urheiluliitto. 253 sivua. 2000.

Antti O. Arponen ym.: Martti Jukola, Suomen urheilun suuri tulkki. Katso edeltä Arposen osuutta.

Matti Hannus, Esa Laitinen & Seppo Martiskainen: Kalevan kisat, Kalevan malja. Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy. 368 sivua. 2002.

Kääntäjänä Chris Turnerin kanssa: Seppo Luhtala (toim.): Top distance runners of the century. Meyer & Meyer Sport, Oxford. 355 sivua. 2002.

Antti O. Arponen ym.: Suomi voittoon, kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Katso edeltä Arposen osuutta.

Voitin elämän. Pertti Sankilammen kunnian latu. Maahenki. 253 sivua. 2008.

Olaveihin Suomi luotti. Mestarimailerit Salonen, Vuorisalo ja Salsola. Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy. 239 sivua. 2009.

Suomentajana: Janne Holmén: Kilpajuoksu. Juoksija-lehti. 175 sivua. 2009.

Antero Raevuori & Jyrki Otila: Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä. WSOY. 150 sivua. 1968.

Veikko Lintinen, Matti Louhi, Tarmo Mäki-Kuutti & Antero Raevuori (toim.): Jääkiekko-raketti, Jalkapallo-raketti ja Yleisurheilu-raketti. WSOY. 44, 52 ja 61 sivua. 1971, 1973 ja 1974.

Toronto-jääkiekkokoulu. Panda suklaatehdas. 31 sivua. 1972.

Jääkiekko-74. Panda suklaatehdas. 34 sivua. 1973.

Leevi Korkkula & Antero Raevuori: Ennätysten tie. Painonnoston neljä vuosikymmentä. Suomen Painonnostoliitto. 144 sivua. 1974.

Jalkapallokoulu. Panda suklaatehdas. 39 sivua. 1974.

Tarmo Mäki-Kuutti, Sulo Kolkka, Antero Raevuori, Jorma Varis & Pentti Vuorio (toimituskunta): Tie Montrealiin. Suomen Urheiluliitto 70 vuotta. 168 sivua. 1976.

Antero Raevuori & Pentti Vuorio (toim.): Lasse Viren: Kullatut piikkarit. Weilin + Göös. 198 sivua. 1976.

Päätoimittajana: Huippu-urheilun maailma. Osa 1 (yleisurheilu), osa 2 (suuret joukkuepelit), osa 3 (erityislajit), osa 4 (talviurheilu), osa 5 (urheilun suurtapahtumat vuoteen 1982) ja osa 6 (urheilun suurtapahtumat vuoteen 1984). WSOY. 246–470 sivua. 1978–84.

Antero Raevuori & Rolf Haikkola: Lasse Viren: Olympic Champion. Katso edeltä Hannuksen osuutta.

Antero Raevuori & Pentti Vuorio: Lasse Viren: Zolocenye sipovki. Julkaistu Moskovassa venäjäksi. 148 sivua. 1979.

Antero Raevuori & Aarne Honkavaara (toim.): Pelimiehiä, tulisieluja. Tampereen Ilves 50 vuotta. 238 sivua. 1981.

Matti Hannus & Antero Raevuori: Maineen tieltä 3. Katso edeltä Hannuksen osuutta.

Toimittajana: Suuri suomalainen ravikirja. WSOY. 399 sivua. 1982.

Helge Nygrén, Antero Raevuori ja Tarmo Mäki-Kuutti (toim.): Pitkä latu, vuosisata suomalaista hiihtourheilua. Katso edeltä Hannuksen osuutta.

Antero Raevuori & Christian Oesch: Raskasta rautaa. Suomen Painonnostoliitto 50 vuotta 1934–1984. 195 sivua. 1983.

Antti O. Arponen ym.: Talviurheilun tähdet. Katso edeltä Arposen osuutta.

Paavo Nurmi, juoksijain kuningas. WSOY. 357 sivua. 1988.

Kaikkien aikojen olympiavoittajat. WSOY. 234 sivua. 1992.

Antero Raevuori ym.: Urheilu 2000. 5 osaa. Katso edeltä Arposen osuutta.

Esa Saarinen, Curt Lindström. Antero Raevuori & Marjaana Virta (työryhmä): Poppamies. WSOY. 224 sivua. 1995.

Paavo Nurmi, juoksijain kuningas. WSOY. 457 sivua. 1997. (Vuonna 1988 ilmestyneen kirjan laajennettu painos, jossa muun muassa englanninkielinen osuus.)

Pitkä kiekko. Jääkiekon MM-kisat kautta aikojen. WSOY. 216 sivua. 1997.

Viimeiset oikeat olympialaiset. Helsinki 1952. Ajatus. 223 sivua. 2002.

Valkoinen sirkus. Alppihiihdon tarina. WSOY. 211 sivua. 2004.

Urheilusanakirja. WSOY. 373 sivua. 2005.

Järviset. Legendaarinen suomalainen urheiluperhe. Revontuli. 303 sivua. 2009.

Jussi Kurikkala – Kalajoen junkkari. Jussi Kurikkala -teosryhmä. 280 sivua. 1990.

100 vuotta kalajokista urheilua. Lauri Järvinen. 464 sivua. 1991.

Parasta Kalajoella. Hockey Team. Lauri Järvinen. 128 sivua. 1992.

Sulo Nurmela, hiihdon aatelinen. Lauri Järvinen. 175 sivua. 1992.

Riennon vuosikymmenet. Työväen urheilutoimintaa Kalajoella. Lauri Järvinen. 54 sivua. 1992.

Antero Kivelä, ässäjunkkari. Lauri Järvinen. 216 sivua. 1993.

Lilja Erikkilästä Antti Haapakoskeen. Kalajoen Junkkarit yleisurheilukentillä. Lauri Järvinen. 93 sivua. 1993.

Eino Olkinuora. Eteenpäin! Lauri Järvinen. 160 sivua. 1994.

Voima jyllää Kalajoella. Lauri Järvinen. 202 sivua. 1994.

Lauri Järvinen & Unto Huuhtanen: Liikuntakasvatus Suomen puolustusvoimissa jatkosodan aikana. Unto Huuhtanen. 448 sivua. 1995.

Suojeluskunta ja Lotta Svärd Kalajoen urheilutoiminnassa. Lauri Järvinen. 160 sivua. 1995.

Eino Simeliuksesta Esa Viitasaloon. Myrkynkylän maaottelu-urheilijat. Lauri Järvinen. 59 sivua. 1995.

Kokkolan Uimaseura 1946–1996. 88 sivua. 1996.

Kannuksen Uran tähtihetkiä 1968–1998. 120 sivua. 1998.

Meissä on roimaa Vieskan Voimaa. Vieskan Voima 1971–2001. 174 sivua. 2001.

Veli Saarinen ja hänen aikansa Suomen hiihdossa. Lauri Järvinen. 296 sivua. 2001.

Lauri Järvinen (tekstit) & Antti Rajamäki (tilastot): Mitalinkiiltoa Karijoen urheilussa. 199 Suomen mestaruutta. Karijoen kunnan liikuntatoimi. 60 sivua. 2004.

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Himangan Urheilijat 1945–2005. 232 sivua. 2005.

Tuiskulasta Olympian kentille. Nivalan Urheilijat 1925–2005. 432 sivua. 2005.

Reinikat, Kurikan ryhdikkäät. Lauri Järvinen. 152 sivua. 2006.

Lauri Järvinen, Ossi Viita & Olavi Latikka: Sata vuotta suomalaista painia. Suomen Painiliitto. 202 sivua. 2006.

Kyläseurasta punttilavojen valtiaaksi. Raution Kisailijat 1931–2006. 288 sivua. 2006.

Kristiinan Urheilijat 1932–2007. 360 sivua. 2007.

Lauri Koskela, painimaton aristokraatti. Lauri Järvinen. 128 sivua. 2007.

Paanas-Mikko ja hänen aikansa keihäs- ja ravisirkuksissa. Lauri Järvinen. 248 sivua. 2007.

Ryhti löytyi Kurikasta. 90 vuotta ryhdikästä historiaa. Kurikan Ryhti. 480 sivua. 2008.

Artikkeliavustajana: Eero Heikkilä: Latua Keski-Pohjanmaalta – Keski-Pohjanmaan hiihdon historiakirja 1931–2007. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry. 287 sivua. 2008.

Kälviä on täynnä Tarmoa. 1909–2009. Kälviän Tarmo. 552 sivua. 2009.

Toivo Salonen. Pälkäneen Pyrystä Suomen luistelun Lukoksi. Lauri Järvinen. 256 sivua. 2009.

Eino Mäkinen, Kurun karhu. Suomen painonnoston ensimmäinen arvokisavoittaja. Lauri Järvinen. 272 sivua. 2009.

Numero yksi, Kalevi Hämäläinen. Lauri Järvinen. 184 sivua. 2009.

Väinö Heusala ja hänen setänsä Matti. Lauri Järvinen. 112 sivua. 2009.

Juhani Riski & Lauri Järvinen: Voiton huumaa ja tappion karvautta yleisurheilun arvokisoissa. Juhani Riski aina paikalla. Juhani Riski. 84 sivua. 2009.

Satavuotias Kauhajoen Karhu on voimissaan. 856 sivua. 2010.

Hämytsaaren isännän Eero Kolehmaisen pitkä latu. Lauri Järvinen. 288 sivua. 2010.