Kaikkiaan noin 1 400 suomalaista vapaaehtoista kuului SS-pataljoonaan, jonka jäsenet taistelivat saksalaisten rinnalla toisessa maailmansodassa. Joukosta julkaistiin matrikkeli 1999, ja kuluvana vuonna on ilmestynyt Veljesapu-Perinneyhdistyksen kustantama uusi painos kirjasta Suomalaisten Waffen-SS-vapaaehtoisten matrikkeli 1941–1943. Markku Kasila havaitsi uuden laitoksen Panssarimuseon museokaupassa, jossa se maksoi Sairaan Sikamaiset 70 euroa. Markku myös keksi teoksesta pari sellaista urheilijaa, joiden nimet eivät minulle sanoneet mitään.

Kirjassa ei juuri hiiskuta urheilusaavutuksista, ja vähätkin tiedot ovat mitä sattuu. Paavo Vierron sanotaan voittaneen mäkihypyssä Suomen mestaruuden 1936 sekä suuren mäen maailmanmestaruuden 1940. Vierron lisäksi huomasin kilpaurheilumenestyksiä kerrotun vain Veikko Teräväiseltä, jolle oli kirjattu kaksi hiihdon Suomen mestaruutta. Totuus taitaa olla kuitenkin muuta: yksi epävirallinen juniorimestaruus.

SS-joukkojen urheilumiehiä on listattu ainakin Urheilijan Joulussa vuonna 1941, Suomen Urheilulehdessä 18/1943 sekä Unto Parvilahden kirjassa Terekille ja takaisin. Monet näissä mainitut olivat kuitenkin kunnostautuneet ilmeisesti lähinnä vain piiritasolla.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämän kirjoituksen taustalla ei ole minkäänlaista natsismin ihailua. Vertailukohdaksi voisi juttujen tekemisen vaikkapa sellaisista urheilijoista tai poliitikoista, joiden henkilöhistoriaan kuuluu rikoksia; tällaisten kirjoitusten laatijoita tuskin leimataan rikollisuuden puolustajiksi.

SS-joukkoihin liittyi hyvinkin monenlaista joukkoa. Kuten jäljempää näkyy, pataljoonassa taisteli ainakin yksi TUL:n mestari. Vielä yllättävämpi löytö oli juutalaisen isän poika Toivo Vaaramo, entinen Warzàbu.

Seuraavassa listaamme lähinnä sellaisia SS-joukkojen jäseniä, jotka ylsivät vähintään kansalliseen kärkipäähän yleisessä sarjassa. Saavutuksista mainitaan vain merkittävimmät.

Aarne Olavi Alaja (vuoteen 1935 Alander, 20.5.1912 Längelmäki–26.9.1942 Malgobek): Tampereen Pyrinnön juoksijana SM-viestien 4 x 800 metrin pronssi ja 4 x 1500 metrin neljäs 1937, Kalevan kisojen 800 metrin seitsemäs 1939.

Pauli Viktor Asikainen (17.11.1916 Viipuri–11.3.1984 Pirkkala); nyrkkeilyssä 62 kilon sarjan SM-hopea 1940.

Bror Börje Brotell (3.2.1922 Turku–6.12.2009 Turku): jalkapallossa yksi SM-sarjaottelu 1948 (Turun Palloseura).

Konstantin (Kosti) Cande (*17.12.1921 Viipuri): jalkapallossa SM-sarjapelaaja 1948 ja 1951 (Sudet).

Soini "Soke" Kaarlo Evald Heiskanen 20.4.1920 Viipuri–17.12.1999 Kemijärvi: Suomen Urheiluliiton tiedotussihteeri 1964–65 ja lukuisten lehtien urheilutoimittaja, nimimerkki Martti Martinpoika.

Yrjö Pentti Hongisto (26.2.1921 Naantali–22.7.2011 Helsinki): nyrkkeilyssä 80 kilon sarjan SM-hopea 1945.

Kai William Hortling (14.4.1916 Kajaani–4.12.1942 Tshikola): yhdistetyssä hiihdossa 45:s MM-kisoissa 1938 ja 10:s SM-tasolla 1939.

Eino Antero Julkunen (*9.3.1924 Kuopio): voimistelunopettaja, Suomen Urheiluliiton aluevalmentaja 1948–50.

Esko Karvinen (30.12.1922 Savonlinna–28.12.1978 Jyväskylä): filosofian tohtori; Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian vt. professori 1963–64 ja professori 1964–78, liikuntakasvatuksen opintosuunnan esimies 1963–68, liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani 1968–74; lisäksi koko yliopiston vararehtori 1974–77.

Veikko Ilmari Kasslin (*9.1.1919 Sumiainen): maantiepyöräilyn henkilökohtaisessa kilvassa Suomen mestari 1948, TUL:n mestari 1945 ja 1947–50. Tunnetun pyöräilijäperheen jäsen.

Ilmo Herkko Olavi Kosonen (30.5.1920 Salmi–13.7.1944 Äyräpää): Kuopion Pallotoverien pääsarjajalkapalloilija kausilla 1938, 1939 ja 1943/44.

Onni Eugen Kotala (6.5.1921 Kuolajärvi–27.4.2006 Kemijärvi), hiihdossa 50 km:n SM-kilvan 5:s 1952, syöksylaskussa SM-kilvan 7:s 1938.

Henry John Robert Lindahl (16.9.1919 Helsinki–20.11.1985 Kööpenhamina): Jääkiekossa MM-kisaedustaja 1939, Helsingin Jalkapalloklubissa SM-hopeat 1938, 1939 ja 1941 sekä pronssi 1937. Kiekkouraan ainakin Suomessa tilapäinen tauko Lindahlin poistuttua luvatta Ruotsiin 23.9.1944 ja palattua maaliskuussa 1946; poistuminen ilmiselvästi kytköksissä työskentelyyn Valtiollisen poliisin palveluksessa 1.1.–1.9.1944. Puoliso vuosina 1944–46 taitoluistelija Kirsti Linna, avioliitosta syntynyt poika Erno Lindahl tunnettu Ernos-yhtyeen johtohahmona.

Tuomo Osmo Antero Lindroos (12.5.1923 Tampere–17.5.1968 Tampere): Jääkiekon MM-kisaerotuomari 1955 ja 1957. Veli saman lajin pelaaja. valmentaja ja tuomari Risto Lindroos.

Heinz "Nasse" Teodor Wilhelm Naumann (30.12.1921 Helsinki–28.6.1944 Viipurin mlk): Helsingfors Simsällskapin edustajana SM-kisoissa 4 x 200 metrin vapaauinnin hopea ja satasen vapaauinnin viides 1940.

Torkel (Totti) Rikhard Noisniemi (vuoteen 1935 Nyberg, 28.8.1916 Helsinki–23.8.1963 Helsinki): taiteilija, jonka urheiluaiheisia töitä olivat ainakin Helsingin Pyttykerhon vuodesta 1948 jakama haarikka sekä Jukolan viestissä vuodesta 1956 käytössä ollut tunnus.

Veikko Matias Paavola (23.9.1914 Kemijärvi–25.4.1987 Tornio): Kemin Keilailuliiton puheenjohtaja 1969–72, Suomen Urheilutietäjien perustajajäsenen Reijo Laaksosen seurakaveri Aukon Paikkaajissa.

Heikki Olavi (Olli) Partanen (*18.8.1922 Kouvola): Kiekonheiton EM-pronssimitalisti 1950 ja olympiakisojen karsinnan 18:s 1952. Pataljoonan ainoa olympiaurheilija.

Pekka Ilmari Rantasila (vuoteen 1936 Frantsila, 8.4.1921 Tampere–30.5.1989 Pori): Suomen Keilailuliiton hallituksen jäsen 1967–73, Porin Keilailuliiton puheenjohtaja 1962–73. Lapsia jääkiekkoilija ja asianajaja Juha Rantasila sekä näyttelijä, laulaja ja elokuvaohjaaja Mari Rantasila.

Jaakko Henrik Saarela (31.7.1920 Pohjois-Pirkkala–21.5.1984 Tampere): pääsarjapesäpalloilija Riihimäen Pallonlyöjissä 1940 ja Nokian Urheilijoissa 1951.

Paavo Kustaa Vierto (29.8.1915 Lehtimäki–9.12.1941 Jasinovsk): mäkihypyn maailmanmestari sittemmin epävirallisiksi julistetuissa kisoissa 1941 sekä Suomen mestari 1936.

Erikoistapaus:
Kustaa Emil Levälahti (alkuaan Mulli, 6.6.1982 Rantasalmi–11.11.1963 Helsinki): SS-joukkojen yhdysupseeri 1941. Urheilujohtajana muun muassa Suomen olympiajoukkueen ylijohtaja kesäkisoissa 1920, 1932 ja 1936 sekä talvikisoissa 1932; puheenjohtaja Suomen Olympialaisessa Komiteassa 1934–37, SVUL:ssä 1926–27, SVUL:n voimistelujaostossa 1922–26 ja 1928 sekä Suomen Voimisteluliitossa 1938–45; Suomen Urheiluopiston johtaja 1939–49.

Sotavainajia joukosta olivat Alaja, Kosonen, Naumann, Hortling ja Vierto.

Esko Karvisen kuolinajaksi on SS-miesten matrikkeliin kirjattu 28.12.1978, joka on väestörekisterin mukaan oikea, vaikka Kuka kukin on 1982 -kirjaan ja ilmeisesti tätä kautta Suomen professorit -teokseen on päätynyt tasan vuotta myöhäisempi ajankohta.

Onni Kotalaan liittyy useampiakin ihmeellisyyksiä: Sekä Hiihtäjä-vuosikirjassa että Suomen Urheilulehdessä on vuoden 1952 SM-viisikymppisen viidentenä Uuno Kotala, ja Urheilumme kasvojen ykkösosassa on SM-syöksylaskun 1938 sijoitus kohotettu kuudenneksi. "Murheilumme kasvoissa" sanotaan Kotalan olleen lisäksi ampumahiihdossa olympiakarsinnan viides 1960, mutta Suomen Ampumahiihtoliiton 25-vuotishistorian mukaan lajissa ei talvella 1960 järjestetty karsintakilpaa vaan kaksi katsastusta. Suomen Urheilulehdestä olen löytänyt tulokset vain ensimmäisestä, jossa Kotala oli 15:s. Saman lehden numeron 6/1960 nojalla Kotala valittiin 31.1. järjestettäviin PM-kisoihin. Muun muassa lajiliiton historiateos kuitenkin ilmoittaa PM-kisojen alkaneen vasta 1966. Ruotsalainen Idrottsboken saattaisi antaa tietoa tammikuun 1960 kilvasta, mutta Urheilukirjastossa olevasta kappaleesta puuttuu sivuja ja juuri tarvitsemastani kohdasta.

Henry Lindahlille näytetään tilastoidun jääkiekkokirjallisuudessa yksi SM-pronssi liikaa.

Urheilumme kasvot 3 sivulta 745 puuttuu Veikko Paavolan toinen etunimi ja syntymäaikana on ilmeisen erheellisesti 13.9.1914.

SS-pataljoonan matrikkelissa listattiin myös reilut 180 värväriä todeten, että luettelo ei ole täydellinen. Kirjan mukaan osa värväreistä sai pataljoonaan kymmeniä miehiä, ja joiltakuilta ei tiedetä yhtään onnistunutta yritystä. Värvääjäjoukostakin löytyi lukuisia urheilun parissa ansioituneita. Tällaisia olivat ainakin ampumisen MM-kultaa 1937 tähdännyt Kalle Liuhala, painin Suomen mestariksi kirjassa kohotettu lajin vuoden 1936 SM-pronssimitalisti Mauno Länsipuro, urheilukirjoittajanakin mainetta saanut SVUL:n painijaoston ja Suomen Painiliiton puheenjohtaja V. J. Penttala, painin olympiahopeaa 1920 saavuttanut V. J:n veli Väinö Penttala, yleisurheilua harrastanut voimistelunopettaja Onni Pesonen, nyrkkeilijä ja myöhemmin lajin johtomies Valle Resko, Suomen nyrkkeilyn isänä tunnettu joukkuevoimistelun olympiapronssimitalisti ja Kansainvälisen painiliiton puheenjohtaja Viktor Smeds sekä Pohjois-Hämeen Ampujista ja Tampereen Pyrinnöstä historiakirjat tehnyt Artturi Tienar.