Yleisurheilun arvokisoissa on nykyisin tapana asettaa kenttälajien karsinnassa jatkopaikkaan oikeuttavat tulosrajat niin koviksi, että jatkoon ei selviä enempää kuin 12 urheilijaa. Menettelylle lienee kaksi perustetta: näin varsinaiset kilpailut eivät veny ylipitkiksi, ja karsinnoissakin on yleisölle katsottavaa, kun juuri kukaan ei voi tulla areenalle löysin rantein.

Vuosikymmeniä sitten rajat olivat usein osallistujien tulostasoon nähden löysemmät, mutta eivät likikään aina, kuten tähän kootusta keihäänheittoa koskevista tilastoista näkyy.

Yli 12:een rajan saavuttaneeseen ”keihäriin” on viimeksi päästy 1982 – EM-kisoissa ja miesten puolella. Päättymässä olevana vuonna naisten EM-kilvassa rajaan yltäneitä oli juuri 12, ja lähelle tuota lukemaa on päästy useampiakin kertoja kuluvalla tuhatluvulla.

Miesten lukuja katseltaessa kannattaa muistaa vuonna 1986 käyttöön tullut uusi keihäsmalli, joka pudotti tuloksia ja myös rajoja metrikaupalla. Myöhemmin keihäät ja ilmeisesti myös miehet ovat kehittyneet, kun karsintarajat ovat hilautuneet samalle tasolle kuin vanhan liitokeihään aikana – rajan rikkojien määrä tosin ei niinkään. Muutenkin voi sanoa, että kummankaan sukupuolen keihästaso ei 2000-luvulla ole karsintojen perusteella merkittävästi muuttunut. Naisten puolella ei kummempaa vaikutusta ollut myöskään sillä, että keihäsmalli muuttui 1999 – tosin vähemmän kuin miehillä 13 vuotta aiemmin.

Ylittäjämäärien perusteella hurjimmat vaatimukset ovat olleet miesten olympiakeihäässä 1964, saman sukupuolen EM-taistossa 2012 sekä naisten EM-mittelössä 2002. Tokion sateessa 1964 ylsi 77 metrin rajaan vain Urs von Wartburg – tuloksella 79,92. Pauli Nevalan kultakilvassa sveitsiläinen jäi viidenneksi heitettyään 78,72. EM-Helsingissä 2012 ainoa vähintään 83 metriä karsinnassa viskannut oli Ari Mannio, jonka tulos oli 84,31. Loppukilpailussa tuo lukema olisi tuonut kullan, mutta Mannio hyytyi pronssille numeroin 82,63.

Münchenissä 2002 ainoa 61 metriä karsinnassa heittänyt nainen oli Kreikkaa edustanut Miréla Manjani, ja hänkin rikkoi rajan vain yhdeksällä sentillä. Mitaleja ratkottaessa entisen albanialaisen keppi liiti 67,47, mikä toi kultaa.

Muuten: Jos joku tietää EM-keihäskilpailujen karsintarajat 1946, ilmoittakoon. Netistä ladattavissa olevaan 646-sivuiseen EM-Zürichin käsikirjaan ei rajoja ole niin sanotusti mahtunut.

Miesten olympiakilvat

Miesten MM-kilvat

Miesten EM-kilvat

Naisten olympiakilvat

Naisten MM-kilvat

Naisten EM-kilvat