Mikko Alin ja Erkki Poutanen ovat huomauttaneet, että kevään 2015 eduskuntavaalien urheiluehdokkaita käsitelleestä viime kesän jutustamme puuttui Vasemmistoliiton listoilta Savo-Karjalan vaalipiiristä läpi päässyt Matti Semi, joka on nyrkkeillyt SM-pronssia 71 kilon sarjassa 1978 ja 1979. Urheilun vuosikirja 3:ssa on kirjattu Matti Semille lisäksi SM-pronssi 81 kilon sarjasta 1981, mutta tuon mitalin saavutti nuorempi veli Martti Semi. Netistä löytyy sellainenkin tieto, että Matti Semi on kolminkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari. Tämä pitää paikkansa, mutta vaatii "pienen" tarkennuksen, sillä mestaruudet ovat juniorisarjoista. Yleisessä sarjassa Matti Semi ylsi maaottelumieheksi sekä TUL:n edustajaksi liitto-otteluun Suomen Nyrkkeilyliittoa vastaan. Erkki Poutanen osasi lisäksi kertoa, että Matti Semi lopetti aktiiviuransa vuoden 1981 TUL:n mestaruuskilpailuihin silmävamman takia.

Semin veljeksiä on seitsemän ja joukossa muitakin nyrkkeilyssä menestyneitä. Alkuvuodesta 1957 syntynyttä Mattia reilut neljä vuotta vanhempi Unto iski 75 kilon sarjassa SM-hopeaa 1974 ja SM-pronssia vuotta aiemmin. Nuo mitalit tulivat Turun Terästä edustaen, vaikka veljekset ovat muuten kunnostautuneet varkautelaisseurojen riveissä. Vuonna 1960 syntynyt Jari Semi puolestaan on juniorien Suomen mestari.

Varkauden Tarmon puheenjohtaja Matti Semi meni kevään vaaleissa läpi koko maan pienimmällä äänimäärällä, joksi ilmoitettiin heti vaalien jälkeen 2 139 mutta joka nousi tarkistuslaskennassa yhdellä. Ehdokkuus oli jo neljäs; kaikilla edelliskerroilla Semi oli jäänyt vaalipiirissään puolueensa ensimmäiselle varasijalle.

Toisen puutteen kesän kirjoituksesta löysi Harri Piironen. Vaasan vaalipiirissä Suomen Keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi 5 158 äänellä päätynyt Pasi Kivisaari on 4 x 800 metrin juoksun SM-pronssimitalisti Lapuan Virkiän joukkueesta 1992 sekä juniorien SM-mitalisti.

Ismo Lahtinen korjasi vajaat puoli vuotta sitten julkaisemiani "tietoja" Arto Satosen shakkiurasta. Mainitsin Wikipedian henkilöesittelyyn luottaen Satosen olleen avoimen SM-kilvan pronssilla 2010. Vuosi on 2009, minkä Ismo oli saanut selville osoitteesta http://www.shakkiliitto.net/arkisto/vanhaliitto/tul2009/avsm09t.htm. Ismo valaisi myös avoimen SM-kilvan arvoa – tai pikemminkin sen puutetta näin:
"Tunnen pari Suomen kärkipelaajaa, joilta olen ymmärtänyt, että tuo avoin SM-kisa ei ole huippupelaajien keskuudessa kovinkaan arvostettu, mistä kertoo tuonkin vuoden tuloksissa korkeiden selo-lukujen puuttuminen listasta. Avoimen kisan voittaja on perinteisesti saanut paikan "yleiseen" SM-kisaan, jonka voittajaa pidetään kulloinkin hallitsevana Suomen mestarina."

Kesän jutusta oli jäänyt pois Nuoren Suomen puheenjohtajana toimineen Jouni Backmanin äänimäärä, minkä hoksasi Harri Honkala. Backman keräsi 4 888 ääntä. Backmanin urheiluyhteydet ovat lisääntyneet vaalien jälkeen, sillä hänestä tuli marraskuun alussa TUL:n väliaikainen pääsihteeri, kun Janne Ollikainen siirtyi vuodeksi vuorotteluvapaalle.

Eduskunnassa istuneista urheilijana menestyneistä olen lätissyt lehdissämme ennen kaikkea kesällä 2007 ja joulun alla 2013. Vasta tämän vuoden loppupuolella olen äkännyt kaksi tietämättömyyteni takia jutuista pois jäänyttä edustajaa.

Kolmisen kuukautta sitten huomasin osoitteesta http://www.mrasilainen.com/scripts/W_pk_index.html, että Juha Vikatmaa -niminen mies oli pelannut pesäpallon SM-sarjassa kaksi ottelua Rauman Ferassa 1959. Tarkempia henkilötietoja ei verkossa kerrottu, mutta mieleen tuli samanniminen edesmennyt kansanedustaja, ja pieni tutkailu kertoi poliitikon syntyneen 1941 sekä päässeen ylioppilaaksi Raumalta 1960. Näin ollen on 99-prosenttisen varmaa, että pesispelaaja oli sama Juha Vikatmaa, joka nousi kokoomuslaisena eduskuntaan 1970. Edustajuus päättyi joulukuussa 1974, jolloin Vikatmaa kuoli oman käden kautta. Leski Eeva Kuuskoski-Vikatmaa pääsi kansanedustajaksi 1979 ja on myöhemmin toiminut ministerinäkin.

Urheilumme kasvojen kolmososan pesäpallo-osuudessa on tietoa kansanedustaja Olavi Lähteenmäestä, jonka esittelyssä mainitaan vain veteraanien SM-kilpailuissa pelaamisesta, mutta muistelen lukeneeni jostain maininnan mukanaolosta myös yleisen sarjan pääsarjassa. Etsin joskus Lähteenmäkeä edellä mainitusta verkko-osoitteesta – tuloksetta. Vikatmaata hakiessani muistin taas Lähteenmäen ja sen, että pesispelaajarekisteri ei erota sukunimessä muuna kuin ensimmäisenä kirjaimena oleva ä:tä a:sta eikä o:ta ö:stä. Laa–Lak-osuudesta löytyy Olavi Lähteenmäki, joka pelasi Loimaan Palloilijoissa suursarjaa 1932. Teologian tohtoriksi 1955 väitellyt ja professorin arvon 1968 saanut Lähteenmäki toimi kokoomuslaisena kansanedustajana 1958–75, eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana 1966–71 sekä eduskunnan toisena varapuhemiehenä 1970–75