Mäkihyppääjä Matti Pietikäisen ja myös hänen veljiensä tekemisistä on kerrottu lehdissämme useampaankin kertaan. Viime kesänä radiossa esitetty Kiveen hakatut -sarjan jakso Matista ja tuorein samanniminen kirja osoittavat monen tarinan seisovan savijaloilla.

Joululehdessämme 2001 oli artikkeli kuopiolaisten mäkihyppääjien toilailuista. Jutussa väitettiin, että Matti Pietikäinen ei avioitunut koskaan, mutta totuus on, että Matti oli mennyt naimisiin 1953. Arto Terosen ja Jouko Vuolteen mukaan perätön on myös lehteemmekin päässyt talven 1954 maailmanmestarin "normaali päiväohjelma", johon kuului muun muassa aina töiden jälkeen ilta kapakassa. Päiväohjelma tiettävästi perustuu Aatto Pietikäisen tekemisiin, joita on vielä "jalostettu" jonkin verran. Ylipäätään ajatus säännöllisestä nukkumaanmenosta kello 1.30 ja heräämisestä 6.30 on epäuskottava, sillä varsinkaan urheilijat eivät oikein selviä jatkuvilla viiden tunnin yöunilla. Lisäksi tarinassa hyppäämisestä tyttöystävän kanssa omakotitalon yläkertaan on sellainen erheellisyys, ettei Pietikäisten asunnossa edes ollut toista kerrosta asuinkäytössä.

Kerroin joulun alla 1997 lehdessämme tarinan siitä, kuinka Pietikäiset tekivät isoa venettä ja huomasivat vasta sen valmistuttua, ettei alus mahtunut rakennuksen ovesta ulos. Selostuksessa on Kiveen hakattujen nojalla yhdistetty pari tapausta ja nekin erheellisesti: Pietikäiset rakensivat ulkona venettä, joka ei valmistunut koskaan. Sen verran perää ovitarinassa on on, että Pietikäisten naapurissa tehtiin yläkerrassa venettä, joka saatiin ulos taljan avulla.

Mahdollisesti perätön on myös 18 vuoden takaisen urheiluskandaalijutun mainintamme, jonka mukaan Matti Pietikäinen oli talvella 1952 Oslon olympiakisojen aikaan vankilassa lyötyään ravintolassa poliisia. Vankeustuomiosta on tekstiä myös joululehdessämme 2001, mutta tuolloin ei tuotu esiin sitä, milloin Matti mahdollisesti joutui kalterien taakse. Matin sisarenpoika ainakin on kertonut työntäneensä pyörätuolissa ollutta Mattia kisojen aikaan ja aivan muualla kuin vankilassa. Pyörätuolin käyttö johtui kaatumisesta harjoitushyppynsä 29.12.1951 Outokummussa. Kaatuminen ja sitä seurannut jalan kipsaaminen on luettavissa lehtiimme aikanaan sisältyneen 50 vuoden takaisesta urheilusta kertoneen sarjan osasta, joka julkaistiin joulun alla 2001.

Kiveen hakatuissa epäillään, oliko Matti todella kilpailukiellossa Oslon olympiakisojen aikaan. Kiellon todistaa puolen vuosisadan takaisesta urheilusta kertonut vuoden 2001 joululehtemme juttu, jossa lukee päivämäärän 30.1.1952 kohdalla seuraavaa:
"Hiihtoliiton johtokunta antaa Matti Pietikäiselle erinäisistä rikkomuksista yhden vuoden kilpailukiellon."

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kilpailukielto on tullut julki viipeellä ja Puijon mäestä maailmalle -kirjan tieto kiellon määräämisestä jo 22.1. pitää paikkansa. Jo edellä lainatusta kirjoitussarjastamme nimittäin löytyy kohta, jonka mukaan Puijolla 25.1.1953 mäkikilvan parhaat olivat Veikko Salmenranta, Tauno Luiro ja Matti Pietikäinen.

Suuri Olympiateos 1906–2000:ssa sanotaan, ettei Matti Pietikäinen päässyt yrittämään talven 1952 olympiakisoihin SHL:n määräämän kilpailukiellon takia. Tosiasiassa Matti oli siis loukkaantunut jo ennen olympiakatsastuksia niin, että osallistuminen Oslon mittelöihin oli mahdottomuus. Jossitella tietysti voidaan, että jos Matti olisi ollut Oslossa jopa mitaliehdokas, kilpailukieltoa ei ehkä olisi langetettu – tai ainakin kynnys moisen päätöksen tekemiseen olisi ollut huomattavasti korkeammalla.