Alkukesällä 2000 suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat, että englantilainen formula 1-kuljettaja Jenson Button oli ajanut Ranskassa diesel-BMW:llä tutkaan 228 kilometrin tuntinopeudella - ja ollut 20-vuotiaana ranskalaisten lakien mukaan liian nuori dieselin rattiin. Button sai tempustaan noin 5000 markan sakot, jotka BMW kuitenkin lupasi hoitaa, koska merkin moottoriurheilupomon Gerhard Bergerin mukaan tapaus oli tuonut paljon julkisuutta "Bemarin" dieseleille.

Button ei ole läheskään ensimmäinen F1-kuski, jonka ongelmana ovat olleet (Alivaltiosihteerin sketsiä lainaten) selvästi auton nopeusmittaria pienempiä lukemia näyttäneet nopeusrajoituskyltit. Tapauksia löytyy niin monia, että moottoriurheilupiirien näkemyksen autourheilun hyödystä liikennekasvatuksessa - mm. sen, että kilpa-autoilijan ei tarvitse enää kaahata normaaliliikenteessä - voi perustellusti kyseenalaistaa.

Suomalaisajajienkaan pusseissa ei ole puhtaita jauhoja. Mika Salo kärysi rattijuopumuksesta Englannissa v. 1990 ollessaan kilpa-ajajana kovassa nousussa. Salo kuitenkin joutui vuosiksi Japanin F3000-sarjaan, koska tapaus vei eurooppalaisten sponsorien kiinnostuksen häneen. Kuluvana syksynä puolestaan tuli julki, että Sauberille menossa olevan Kimi Räikkösen ajokortti oli parin ylinopeuden vuoksi lyhyen ajan hyllyllä ennen ajokorttitutkinnon toista vaihetta.

Kaksi MM-pronssia (1988 ja 1994) ajanut itävaltalainen Gerhard Berger, joka mainittiin jo Jenson Buttonin yhteydessä, loukkaantui parikin kertaa ensimmäisenä F1-vuotenaan 1984 hurjasteltuaan maantiellä. Ainakin kerran Bergerin vammoja pahensi se, ettei hän ollut vaivautunut kiinnittämään turvavyötä.

Ranskalainen René Arnoux (MM-pronssia 1983) oli menetti talvella 1986/87 ajokorttinsa kolmeksi kuukaudeksi ajettuaan tutkaan 240 kilometrin tuntinopeudella.

Kolminkertainen maailmanmestari Ayrton Senna ajoi v. 1992 Lontoon kehätiellä reilun 200 kilometrin tuntinopeudella (rajoitus 112 km/h), ja ainakin tarinan mukaan Sennan pysäyttänyt poliisi ei tunnistanut tätä vaan totesi: "Kuka oikein luulette olevanne, Nigel Mansell vai?" Vastaus kuului: "En, vaan Senna." Oikeus tuomitsi Brasilian kansallissankarille ajokieltoa 28 päivää ja sakkoja 280 puntaa.

Nigel Mansell (MM 1992) puolestaan menetti ajokorttinsa tammikuussa 1998 - siis kilpailu-uransa huipputasolla jo lopetettuaan - puoleksi vuodeksi kolmen ylinopeuden takia. Kolmannella kerralla nopeutta oli ollut noin 145 km/h eli "vain" reilut 30 yksikköä yli sallitun. Ylinopeuksien aikaan Mansell oli virallisesti yhteistyössä Britannian poliisin kanssa!

Vuoden 1996 maailmanmestari Damon Hill oli ollut ennen kautta 1995 viikon verran vailla ajokorttia posoteltuaan brittiläisellä moottoritiellä 164 kilometrin tuntivauhdilla eli 52 km/h suurinta sallittua railakkaammin. Sakkoa tapauksesta tuli 350 puntaa.

Saksalaisten Michael Schumacherin (maailmanmestari 1994, 1995 ja 2000) sekä Heinz-Harald Frentzenin (MM-pistehopeaa 1997 ja -pronssia 1999) kerrotaan 1990-luvun alussa mitelleen urheiluautojen MM-osakilpailun jälkeen moottoritiellä siitä, kumpi ennättää ensin kotiin.

Rajut ylinopeudet eivät ole olleet tähtikuljettajien yksinoikeutta. Philippe Alliot putosi v. 1989 Unkarin Grand Prix'n esikarsinnassa ja lähti välittömästi vihaisena pois. Kotimassaan Ranskassa hän jäi tällä reissulla kahdesti kiinni ylinopeudesta - vauhtia 130 kilometrin rajoitusalueella oli ensimmäisellä kerralla 233 km/h ja toisellakin yli kaksi markkaa. Alliot sai kuitenkin ajaa kauden loput osakilpailut, vaikka ilmeisesti menettikin ajokorttinsa puoleksi vuodeksi. Toisaalta huhut kertovat, että ranskalaisilla F1-piloteilla oli noihin aikoihin salainen sopimus, jonka mukaan he selvisivät kotimaassaan ylinopeuksista suullisella varoituksella, jos antoivat nimikirjoituksen poliiseille.

Alliot'n maanmiehen Olivier Grouillardin osalta Belgian GP 1992 päättyi jo ensimmäisellä kierroksella. Ilmeisesti tästä kimpaantuneena Grouillard ajoi kotimatkallaan 191 kilometrin tuntivauhdilla tutkaan belgialaisella moottoritiellä selviten noin 500 Suomen markan sakoilla.

Belgialaisena kilpaillut mutta Luxemburgissa syntynyt Ranskan kansalainen Bertrand Gachot sai v. 1991 puolentoista vuoden vankeustuomion - ei ylinopeudesta vaan kyynelkaasun sumuttamisesta Lontoon kaupunkiliikenteessä. Gachot, joka oli nahistellut lontoolaisen taksinkuljettajan kanssa ensin sanallisesti ja sitten fyysisesti, kuitenkin selvisi kahden kuukauden istumisella. Tuomiolla oli lopulta melkoinen vaikutus formulahistoriaan, sillä Gachot'n paikalla Jordan-autossa aloitti F1-uransa muuan Michael Schumacher.

Hollantilainen Jos Verstappen ja hänen isänsä taasen saivat lokakuussa 2000 Belgiassa viiden vuoden ehdolliset vankeustuomiot. Syynä oli kaksi vuotta aiemmin mikroautoradalla tapahtunut pahoinpitely, joka oli vienyt tappelun vastapuolen kuukausiksi sairaalaan.

Tämän kirjoittajan muistikuvan mukaan ranskalainen Alain Prost sai kymmenisen vuotta sitten kovan ylinopeutensa anteeksi, koska tuomari totesi, että Prost on parinsadan vauhdissa turvallisempi ajaja kuin tavallinen kansalainen puolta pienemmällä nopeudella. Näkemyksessä saattaa olla perääkin, mutta formulapuolella on kyllä kokemusta siitä, että paremmallekin ratinvääntäjälle voi käydä liikenteessä huonosti, kun nopeutta on liikaa.

Kaikkien aikojen ensimmäinen F1-maailmanmestari, tittelin v. 1950 valloittanut italialainen Giuseppe Farina, menehtyi Ranskassa 1966, kun hänen ajamansa auto syöksyi kovalla vauhdilla vuoristotieltä ulos. "Nino" Farina oli tunnettu vaarallisesta ajotyylistään, minkä vuoksi argentiinalainen Juan Manuel Fangio, F1:sten viisinkertainen maailmanmestari, ei tiettävästi koskaan suostunut astumaan Farinan ohjaaman siviiliauton kyytiin.

Mike Hawthorn lopetti virallisen kilpa-autoilun MM-titteliin 1958. Tammikuussa 1959 tämä britti menetti henkensä ajettuaan maantiellä kilpaa tallipäällikkö Rob Walkerin kanssa.

Williams-tallin pomo ja entinen kilpa-autoilija Frank Williams suistui kovalla vauhdilla tieltä v. 1986 joutuen loppuiäkseen pyörätuoliin. Onnettomuuden jälkeisenä päivänä Williamsin oli muuten tarkoitus osallistua kestävyysjuoksutapahtumaan Portsmouthissa.

Myös ralliajajat ovat usein rikkoneet rajoituksia mm. reitteihin tutustuessaan; esimerkiksi Australian MM-rallin harjoituksissa 1998 kirjattiin lukuisia ylinopeuksia, kovimpana Belgian Freddy Loix'n 101 km/h kuudenkympin alueella. Jyväskylän Suurajojen reitin varrella pitkään asuneet voivat varmasti kertoa joukon vastaavia tapauksia.

Kovan vauhdin pitämisen liikenteen seassa osaavat myös moottoripyöräilijät. Hämeenlinnan kesällä 2000 isännöimässä enduron MM-osakilvassa annettiin parikymmentä sakkoa ulkomaalaisille kilpailijoille, jotka olivat ajaneet reilua ylinopeutta siirtymätaipaleella kaupungissa.