Kaksi MM-pronssia (1988 ja 1994) ajanut itävaltalainen Gerhard Berger, joka mainittiin jo Jenson Buttonin yhteydessä, loukkaantui parikin kertaa ensimmäisenä F1-vuotenaan 1984 hurjasteltuaan maantiellä. Ainakin kerran Bergerin vammoja pahensi se, ettei hän ollut vaivautunut kiinnittämään turvavyötä.
Ranskalainen René Arnoux (MM-pronssia 1983) oli menetti talvella 1986/87 ajokorttinsa kolmeksi kuukaudeksi ajettuaan tutkaan 240 kilometrin tuntinopeudella.
Kolminkertainen maailmanmestari Ayrton Senna ajoi v. 1992 Lontoon kehätiellä reilun 200 kilometrin tuntinopeudella (rajoitus 112 km/h), ja ainakin tarinan mukaan Sennan pysäyttänyt poliisi ei tunnistanut tätä vaan totesi: "Kuka oikein luulette olevanne, Nigel Mansell vai?" Vastaus kuului: "En, vaan Senna." Oikeus tuomitsi Brasilian kansallissankarille ajokieltoa 28 päivää ja sakkoja 280 puntaa.
Nigel Mansell (MM 1992) puolestaan menetti ajokorttinsa tammikuussa 1998 - siis kilpailu-uransa huipputasolla jo lopetettuaan - puoleksi vuodeksi kolmen ylinopeuden takia. Kolmannella kerralla nopeutta oli ollut noin 145 km/h eli "vain" reilut 30 yksikköä yli sallitun. Ylinopeuksien aikaan Mansell oli virallisesti yhteistyössä Britannian poliisin kanssa!
Vuoden 1996 maailmanmestari Damon Hill oli ollut ennen kautta 1995 viikon verran vailla ajokorttia posoteltuaan brittiläisellä moottoritiellä 164 kilometrin tuntivauhdilla eli 52 km/h suurinta sallittua railakkaammin. Sakkoa tapauksesta tuli 350 puntaa.
Saksalaisten Michael Schumacherin (maailmanmestari 1994, 1995 ja 2000) sekä Heinz-Harald Frentzenin (MM-pistehopeaa 1997 ja -pronssia 1999) kerrotaan 1990-luvun alussa mitelleen urheiluautojen MM-osakilpailun jälkeen moottoritiellä siitä, kumpi ennättää ensin kotiin.
Rajut ylinopeudet eivät ole olleet tähtikuljettajien yksinoikeutta. Philippe Alliot putosi v. 1989 Unkarin Grand Prix'n esikarsinnassa ja lähti välittömästi vihaisena pois. Kotimassaan Ranskassa hän jäi tällä reissulla kahdesti kiinni ylinopeudesta - vauhtia 130 kilometrin rajoitusalueella oli ensimmäisellä kerralla 233 km/h ja toisellakin yli kaksi markkaa. Alliot sai kuitenkin ajaa kauden loput osakilpailut, vaikka ilmeisesti menettikin ajokorttinsa puoleksi vuodeksi. Toisaalta huhut kertovat, että ranskalaisilla F1-piloteilla oli noihin aikoihin salainen sopimus, jonka mukaan he selvisivät kotimaassaan ylinopeuksista suullisella varoituksella, jos antoivat nimikirjoituksen poliiseille.
Alliot'n maanmiehen Olivier Grouillardin osalta Belgian GP 1992 päättyi jo ensimmäisellä kierroksella. Ilmeisesti tästä kimpaantuneena Grouillard ajoi kotimatkallaan 191 kilometrin tuntivauhdilla tutkaan belgialaisella moottoritiellä selviten noin 500 Suomen markan sakoilla.
Belgialaisena kilpaillut mutta Luxemburgissa syntynyt Ranskan kansalainen Bertrand Gachot sai v. 1991 puolentoista vuoden vankeustuomion - ei ylinopeudesta vaan kyynelkaasun sumuttamisesta Lontoon kaupunkiliikenteessä. Gachot, joka oli nahistellut lontoolaisen taksinkuljettajan kanssa ensin sanallisesti ja sitten fyysisesti, kuitenkin selvisi kahden kuukauden istumisella. Tuomiolla oli lopulta melkoinen vaikutus formulahistoriaan, sillä Gachot'n paikalla Jordan-autossa aloitti F1-uransa muuan Michael Schumacher.
Hollantilainen Jos Verstappen ja hänen isänsä taasen saivat lokakuussa 2000 Belgiassa viiden vuoden ehdolliset vankeustuomiot. Syynä oli kaksi vuotta aiemmin mikroautoradalla tapahtunut pahoinpitely, joka oli vienyt tappelun vastapuolen kuukausiksi sairaalaan.
|