Maassamme on järjestetty runsaat 470 yleisten sarjojen (miesten ja naisten) maailmanmestaruus- ja Euroopan mestaruuskilpailua. Luvussa ovat mukana kaikki ns. vakiintuneet urheilumuodot ja -lajit. Rajanveto on ainakin jossain määrin kirjoittajan oma. Joukkoon on kelpuutettu esimerkiksi cheerleading, footbag, kädenvääntö, lacrosse, petankki, polyathlon ja vinttikoiraurheilu. Sen sijaan muiden muassa avantouinti, kännykänheitto, moottorisahaus, perhokalastus, suopotkupallo ja umpihankihiihto eivät ole ylittäneet rimaa – joulukuusenhausta ja äijänkärräyksestä puhumattakaan.

Suomen ensimmäinen EM-kilpailu käytiin Helsingissä 1898, kun maanosamme parhaat ottivat mittaa toisistaan pikaluistelussa. MM-tason mittelöt käynnistyivät 1902, ja taas Helsingissä ja pikaluistelulla. Naisia nähtiin ensimmäisen kerran osallistujina Suomen arvokilpailuissa vuonna 1934, jolloin pääkaupungissamme pidettiin taitoluistelun MM-kisat pariluistelussa. Ilman miespuolisia kumppaneita naiset pääsivät MM-areenalle Tampereella 1939, ja laji oli pikaluistelu.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen MM-kilpa oli käyty marraskuussa 1921 kreikkalais-roomalaisessa painissa Helsingissä. Varhaisimmat pääkaupunkimme ulkopuolella nähdyt MM-mittelöt pidettiin talvella 1926 Lahdessa, jossa mitattiin paremmuutta hiihdon pohjoismaisissa lajeissa. Tosin kilpailut olivat vielä tuolloin kongressihiihdot; MM-arvon ne saivat vasta myöhemmin.

Itsenäisessä Suomessa järjestettyjen Euroopan mestaruuskamppailujen ketju alkoi Helsingin pikaluisteluradalla 1922. Helsingin ulkopuolella pitkäteräluistelijoiden EM-kilpailut oli liu'uttu jo 1910, jolloin Viipuri toimi isäntänä saatuaan leudon talven takia Klagenfurtista Kristianiaan (nykyiseen Osloon) ja sieltä Tukholmaan siirretyn tapahtuman.

Vaikka suomalaiset ovat olleet uutteria arvokisaisäntiä, ei maassamme ole nähty joidenkin urheilumuotojen aikuisten sarjojen MM- eikä EM-kilpailuja. Tällaisia urheilumuotoja ovat esimerkiksi perinteinen alppihiihto, käsipallo, maahockey, miekkailu, pyöräily, pöytätennis, ratsastus, sulkapallo, tennis ja vesihiihto.

Luetelluista kymmenestä urheilun alasta vain alppihiihto on sellainen, että maassamme ei voida järjestää yhtä lajia – syöksylaskua. Muissa taas kansainvälinen menestyksemme on yleensä ollut kehnohkoa, joten vaikka joitain kisoja olisi anottukin, on maamme asema arvioitu melko mitättömäksi.

Muutamat äskeisistä lajeista kuuluivat toki Helsingin olympiaohjelmaan 1952, mutta olympiaisännyyksistä päätettäessä yksittäisen urheilumuodon merkitys on pieni. Sen sijaan MM- tai EM-kisoja annettaessa otetaan huomioon etenkin maan kansainvälinen asema kyseisessä urheilumuodossa, urheilijoiden kansainväliset saavutukset sekä anojan mahdollisuudet järjestää turvalliset kilpailut nykyaikaisilla suorituspaikoilla. Urheilijoiden kansainvälisestä menestyksestä voidaan tinkiä, jos muut seikat puoltavat isännyyden myöntämistä.

Tarkennukseksi kerrottakoon, että tässä kirjoituksessa kohteina ovat nimenomaan sellaiset MM- ja EM-kilpailut, joissa osallistujien välinen paremmuus ratkaistaan yhdessä kilvassa tai turnauksessa. Etenkin moottoriurheilussa on tapana määrätä sijoitukset useiden eri maissa järjestettävien osakilpailujen perusteella. Tällaisia tapahtumia on maassamme järjestetty melkoisesti, mutta niiden käsitteleminen voisi olla oman artikkelinsa aihe. "Harmaalle alueelle" menee viikon kestänyt raviohjastajien MM-kilpa 2001; kuudesta osakilvasta kaksi ensimmäistä ajettiin Ruotsissa ja loput Suomessa, ja Suomi järjesti myös MM-ohjastuksiin ennenkin kiinteässä yhteydessä olleen raviurheilun maailmankongressin.

Joitain epäselviä tai tulkinnanvaraisia tapauksia tuli vastaan sangen kirjavassa kilpailujen ja lajien joukossa. Ensinnäkin jokunen mittelö jäi askarruttamaan mieltä siksi, että täysin varmaa tietoa ei löytynyt tapahtuman järjestäneestä seurasta tai virallisesta isäntäkunnasta. Mukana on nimittäin useampi kuin muutama sellainen koitos, jossa kilpailut on tosiasiassa käyty muualla kuin isännyyden saaneessa kunnassa.

Toisenlaisia hankaluuksia tuo jo mainittu osakilpailu-käsite. Oliko esimerkiksi Alahärmässä 2003 pidetty traktorivedon EM-kilpa osakilpailu vai kerrasta poikki -tyylillä ratkaistu maanosan mestaruusmittelö? Tätä kirjoitettaessa eurooppalaisen kattojärjestön, European Tractor Pulling Committeen, hakkerien tuhoamilla nettisivuilla ei ole lainkaan tietoa EM-kilpailujen historiasta eikä tuloksista.

Suomen Traktoriurheiluliiton sivuilla on maininta Alahärmän vedoista nimenomaan osakilpailuna. Toisaalta samainen liitto kertoo, että Euroopan cup käydään usean osakilpailun sarjana mutta Euroopan mestaruus ratkaistaan yhdessä kilvassa. Vanhat tulokset muuten löytyvät, Suomen Moottoriliiton sivujen tapaan, oudosti Kilpailukalenteri-sanan kautta. Etusivulta puuttuu vanhoihin tuloksiin yleensä vievä vaihtoehto, kuten Historia, Arkisto tai Kilpailutulokset. Muun muassa Tractor Pulling -termin alta löytyy Historia-sana, jonka kautta ei kuitenkaan siis pääse tuloksiin. Lisäksi Alahärmän tulokset, ja osa muistakin tuloksista, ovat liiton sivuilla pääsääntöisesti alkaneet kakkossijasta.

Osakilpailuongelma toki ratkesi, mutta ei nettitietojen avulla. Ne veivät tällä kertaa harhaan.

Kolmas kiusa on iänikuinen kysymys kilpailujen MM- tai EM-arvon virallisuudesta. Varsinkin purjehdus on sellainen hetteikkö, jossa ehkä vain lajiniilot ovat perillä siitä, mitkä tapahtumat ovat olleet virallisia ja mitkä eivät. Muutamassa muussakin urheilumuodossa törmää samanlaisiin epäselvyyksiin.

Purjehduksesta voidaan poimia esimerkkinä 8 mR -luokan MM-kilpailujen sotku. Olympiakisoissa 1908–36 ollut luokka menetti MM-statuksensa Berliinin olympialaisten jälkeen. Kansainvälinen purjehdusliitto (IYRU, vuodesta 1996 ISAF) tunnusti "kasien" MM-arvon 1980-luvulla. Näin ollen Suomessa 1978 purjehditut kilpailut olivat vailla virallista MM-arvoa, toisin kuin kisat 1987. Muun muassa ruotsalaisessa Idrottsboken 1994 -vuosikirjassa käytetään Helsingin vesillä 1993 luovitusta MM-kilvasta virheellisesti muuta nimeä, vaikka teossarjan kuusi vuotta vanhemmassa osassa on oikein kesän 1987 kilpailu.

Eikä tässä suinkaan kaikki. 8 mR -luokassa järjestetään nimittäin kolmenlaisia MM-kisoja. Ensinnäkin on sellaisia kilpailuja, joihin saavat osallistua kaikki kahdeksikkoveneet. Toiseksi on pelkästään ensimmäisen mittasäännön "kasien" kilpoja. Näihin koitoksiin saavat osallistua ennen vuotta 1920 rakennetut veneet. Viimein on ns. "klassisten kasien" MM-kilpailu eli Sira Cup. Suomessa järjestetyt MM-purjehdukset kuuluvat tähän luokkaan.

Meille suomalaisille tunnetuimpiin MM-koetuksiin kuuluvat hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Lahti on ollut näiden kisojen isäntänä kuusi kertaa – vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Pohjoismaisten lajien MM-tapahtuma on nähty myös Rovaniemellä, jossa käytiin yhdistetyn joukkuekilpailu 1984, kun laji ei vielä ollut päässyt olympiaohjelmaan.

Miehet ovat mitelleet ampumahiihdon MM-mitaleista maassamme seitsemästi. Hämeenlinna on toiminut isäntäpaikkana 1962 ja 1971, Lahti puolestaan 1981, 1991 ja 2000, jolloin kilpailtiin vain Oslon MM-kisoissa sumun takia kesken jääneessä viestissä. Kontiolahdella järjestettiin 1990 niin ikään Oslosta saatu viesti, ja siirron syy oli sama kuin vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 1999 Kontiolahden oli määrä järjestää "täydelliset" MM-kilpailut, mutta pakkanen aiheutti sen, että paikkakunnalla pystyttiin viemään läpi ainoastaan pikamatkat (miehillä 10 km, naisilla 7,5 km), takaa-ajot ja viestit. Tuolloin olivat mukana siis myös naiset, ja sama oli tilanne talvella 1991 Lahdessa, jossa naiset olivat ratkoneet MM-mitaleitaan neljä vuotta aiemmin. Sekä miesten että naisten Euroopan mestaruuksista on kamppailtu Kontiolahdella 1994 ja 2002.

Ampumajuoksussa ei kilpailla lumella, mutta kyseessä on ampumahiihtäjien sivulaji, joka lienee luontevinta käsitellä tässä kohdin. Lajin paremmuudesta maailman tasolla on mitelty Muoniossa vuonna 2005.

Hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut on nähty Hyvinkäällä 1975, Kuopiossa 1988 ja Kittilässä 2005. Hyvinkään tapahtuma oli lajin ensimmäinen MM-mittelö.

Nopeuslaskijat ovat puolestaan hakeneet MM-vauhtia Kolarin Yllästunturin rinteillä 1995 ja Sallan Sallatunturilla 2003. Freestylehiihdon taitajat ovat kisailleet MM-tasolla Kuusamossa Rukan töyssyissä ja hyppyreissä 2005, lumilautailijat taas EM-mitaleista Nilsiän Tahkovuorella 1995. Luonnonratakelkkailijat ovat kohdanneet toisensa Rautavaaran MM-kilvassa 1998.

Miesten pikaluistelussa on yleisluistelun MM-mitaleista kamppailtu Suomessa 13 kertaa. Helsingillä on isännyyksiä tusina (vuosilta 1902, 1906, 1910, 1913, 1924, 1931, 1934, 1939, 1948, 1953, 1958 ja 1964), Tampereella yksi (vuodelta 1927).

Naisten yleisluistelussa on koettu 10 MM-kilpaa alkaen talvesta 1939, jolloin kiidettiin Tampereella. Turku (1948), Kokkola (1952), Kuopio (1955), Imatra (1957 ja 1962), Oulu (1965) sekä Helsinki (1968, 1971 ja 1978) ovat muut järjestäjäkaupunkimme. Sprinttereiden MM-koitos molemmille sukupuolille on pidetty maassamme kerran, Helsingissä 1983.

Miesten yleisluistelussa on maanosamme mestaruuksista kamppailtu Suomen kamaralla kymmenen kertaa kolmella eri paikkakunnalla. Helsinki on ollut isäntänä seitsemästi; vuosina 1898, 1922, 1935, 1950, 1956, 1961 ja 1998. Viimeksi mainitulla kerralla ovat mukana olleet ainoan kerran myös naiset. Viipurissa luisteltiin EM-mitaleista 1910 ja 1933. Lahdessa kilpailut on järjestetty 1967.

Taitoluistelun maailman valiot ovat kokoontuneet Helsinkiin viisi kertaa. Vuonna 1914 kilpailivat miehet ja parit, 20 talvea myöhemmin parit, kun taas vuosina 1983 ja 1999 on ohjelmassa ollut yksinluistelujen ja parien kilvan lisäksi jäätanssi. Muodostelmaluistelijat ovat kurvailleet omissa kisoissaan 2001. Taitoluistelun EM-mitalit on jaettu Helsingissä 1977, 1993 ja 2009.

Curlingista tuli suomalaisille tuttu laji talvella 2006, jolloin miesjoukkueemme saavutti olympiahopeaa Torinossa. Heinolassa on pidetty sekajoukkueiden MM-kilpailu 2008, mutta jo vuonna 2001 kaupungissa harjailtiin sekä miesten että naisten EM-mitaleista.

Yleisurheilun MM-kilpailuja voidaan kiistatta pitää tärkeimpinä maassamme järjestettyinä maailmanmestaruustason tapahtumina. Pääkaupunkimme on ollut MM-näyttämönä yleisurheilun ensimmäisissä laajoissa MM-kisoissa 1983 ja sittemmin 2005. Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Tapani Ilkka ei siis onnistunut kovin hyvin lausuessaan syyskuussa 1983, että Suomen ei kannata haaveilla MM-yleisurheilun saamisesta 70 vuoteen. Euroopan parhaat yleisurheilijat ovat kokoontuneet Helsinkiin niin ikään kaksi kertaa, 1971 ja 1994. Sen sijaan halliyleisurheilun, maastojuoksun ja puolimaratonin arvokilpailuja ei maassamme ole voinut katsella kuin kuvaruuduista.

Suomi on isännöinyt kahdesti ampumisen ns. isoja MM-kilpailuja. Helsinki oli kisakaupunkina 1937, jolloin aseet tosin paukkuivat Malmin ampumaradalla Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 2002 isäntäkaupunkina toimi Lahti, mutta haulikkolajit ja 300 metrin kiväärit ammuttiin Hollolassa Hälvälän radalla. Haulikkolajien MM-isäntä 1999 oli Tampere, vaikka todellinen areena oli Kokkovuoren rata Lempäälässä. Heinolassa puolestaan on paukuteltu liikkuvan maalin MM-mittelö 2009.

Lohtajalla on tähtäilty kasa-ammunnan MM-titteleistä 1993. Siluettiammunnassa planeettamme parhaat ovat ottaneet mittaa toisistaan Sipoossa 1998 ja Heinolassa 2008.

EM-tasolla on maassamme paukutettu kaikkien ruutiaseiden kilpailut vain kerran; vuonna 1987, jolloin virallinen isäntä oli Lahti mutta osa lajeista ammuttiin Hollolassa. Lähes vastaavat kisat on käyty myös kymmenen vuotta myöhemmin. Tanskalle oli myönnetty 300 metrin kiväärikilvat, mutta muiden lajien vastuullinen järjestäjä oli Suomen Ampujainliitto. Avajaiset nähtiin Kouvolassa, kivääri- ja pistoolilajit Valkealassa sekä haulikko- ja riistamaalilajit Sipoossa.

Helsinki järjesti haulikkolajien EM-kilvat 1931, ja MM-kisoissa 1937 jaettiin myös maanosan haulikkomestaruuksia. Vuoden 1966 mestaruuskisoista haulikolla vastasi Lahti. Kiekkoja tosin pudoteltiin 44 vuotta sitten Hollolassa, joka on ollut haulikko- ja riistamaalilajien EM-isäntänä 1995. Oulussa sihtailtiin 300 metrin kiväärilajien EM-mitaleista 1981, ja Hollolassa kilpailtiin samoissa lajeissa 1989.

Ilma-aseissa (10 metriä) eurooppalaisten paremmuutta on ratkottu helmi–maaliskuun vaihteessa 1986 Espoossa ja talvella 1995 Vantaalla. Hämeenlinna on vastannut naisten EM-ammunnoista 1978.

Mustaruutiammunnan taitajat ovat ratkaisseet EM-mitalien kohtalon Halikossa vuonna 2003. Kasa-ammunnassa maanosamme parhaat ovat paukutelleet Lapualla 1998 ja Lohtajalla 2002. Siluettiammunnan EM-sijoituksista on kilpailtu Taipalsaarella 1989, Nummi-Pusulassa 1993 ja Heinolassa 2001.

Jousiammunnan, täsmällisesti tauluammunnan, maailmanmestaruuksista on kamppailtu ulkoradalla maassamme kahdesti, Helsingissä vuosina 1955 ja 1963. Oulussa tähdättiin halliammunnan ensimmäisissä MM-kilpailuissa 1991. Maastoammunnan MM-koitos on järjestetty Hyvinkäällä ja Riihimäellä 1984, jolloin ratkaistiin samalla EM-mitalit. Varsijousiampujat kokoontuivat lajinsa ensimmäisiin MM-jännittämisiin Mikkeliin 1982. EM-tauluammunnan isäntäkaupunkina on ollut Oulu heinäkuussa 2002.

Maastoammunnasta hieman eroavan ja Kansainvälisestä jousiammuntaliitosta FITAsta erillisen IFAA:n alaisen maastojousiammunnan EM-kilpailut on käyty Suomessa kaksi kertaa. Vuonna 2003 jännitettiin Luhangassa ja kolme ajastaikaa myöhemmin Siuntiossa. Luhanka on asukasmäärältään maamme pienin kunta, jossa on järjestetty yleisten sarjojen MM- tai EM-kilpailu. Luhankalaisia oli vuonna 2003 noin 900.

Vanhan olympialajin nykyaikaisen 5-ottelun ainoa MM-kilpailu maassamme on järjestetty miehille Lahdessa 1990. EM-tason tapahtumiakin on Suomeen saatu vain yksi; vuodeksi 1999 Tampereelle, jossa areenoilla olivat pelkästään naiset.

Triathlonistit ovat kilpailleet Suomen kamaralla neljästi EM-mitaleista mutteivät koskaan MM-tasolla. Ensimmäinen kerta oli Ironman-matkoilla Joroisissa 1987. Joroinen on toiminut näyttämänä myös 1992, jolloin ohjelmassa oli puolimatkojen kisa. Sotkamossa on taisteltu olympiamatkoilla 1997 ja duathlonissa 1994.

Hollolassa järjestettiin viime maaliskuussa polyathlon-nimisen urheilumuodon yhden muunnoksen 12. MM-kisat. Tämä taatusti lähes jokaiselle tuikituntematon lajien yhdistelmä sai alkunsa Venäjällä 1990-luvulla. Parisen vuotta sitten kärköläläiset alkoivat juurruttaa outoa tulokasta Suomeen. Vuonna 2009 pidettiinkin ensimmäiset kilpailut. Maassamme järjestettyihin koitoksiin ovat osallistuneet ennen kaikkea ampumahiihtäjät. Kärkölän lisäksi kilpailijoita on ainakin Hollolassa ja nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvan Lammin alueella.

Polyathlonin Suomessa harrastetussa muodossa mitellään paremmuudesta kolmessa lajissa. Miehet ottavat mittaa toisistaan leuanvedossa, naiset taas pinnistelevät tekemällä etunojapunnerruksia. Molemmissa lajeissa aikaa on 4 minuuttia. Ammunnassa 10 metrin matkalta on Suomessa käytetty Ilmo Kurvisen kehittämää ekoasetta, kun taas Venäjällä tähdätään ilmakiväärillä. Kilpailun päättää vapaan tyylin maastohiihto. Miehet sivakoivat 10 km, naiset puolet lyhyemmän matkan. Ampuminen on ollut järjestäjästä riippuen joko ensimmäinen tai toinen laji.

Judon MM-kilpailuja Suomi ei ole toistaiseksi saanut hoidettavakseen. Sen sijaan EM-tatamilla judokat ovat mitelleet Helsingissä 1978 ja 1989 sekä Tampereella 2006. Olympiadi sitten "Mansessa" pidettiin myös karaten maailmanmestaruuskilpailut. Shukokai-karatekat ovat kokoontuneet MM-kilpailuihinsa Lappeenrantaan 1989 ja Järvenpäähän 2006.

"Varsinaisen" karaten EM-kisat on kamppailtu Helsingissä 1979 ja 1995. Shukokain harrastajat puolestaan ovat tavoitelleet EM-mitaleita Lappeenrannassa 1997. Shotokan-tyylisuunta on myöntänyt kolmet EM-kisat maahamme. Vuonna 1991 kilpailtiin Tampereella, 1995 oltiin Porissa ja 2001 jälleen Tampereella.

WTF-taekwondon MM-kilpailuja ei ole vielä nähty Suomessa. Sen sijaan vuonna 1996 lyötiin ja potkittiin Helsingin EM-taistoissa. Joukkueet kilpailivat paremmuudestaan pääkaupungissamme 2001. Liikesarjojen (poomse) EM-mittelöitä on voitu katsella Turussa 2005. ITF-taekwondon EM-mitaleista on kamppailtu Tampereella 2004.

Taidon MM-kilpailut on järjestetty Helsingissä 1997, EM-kisat puolestaan Hollolassa 2003. Kendon Euroopan parhaat ovat heilutelleet bambumiekkojaan Turussa 1993 ja Helsingissä 2008.

Tampereella on järjestetty kolmet miesten nyrkkeilyn arvokilpailut, MM-tasolla nyrkit heiluivat 1993 sekä EM-köysien sisällä 1981 ja 2000. Muualla Suomessa ei MM- ja EM-tason amatööriturnauksia ei ole ollutkaan. Potkunyrkkeilyssä eurooppalaisten paremmuudesta on kamppailtu Helsingissä 1994.

Sekä kreikkalais-roomalaisen että vapaan painin virallinen MM-kisahistoria on alkanut Suomesta. Kreikkalais-roomalaisen tyylin viralliset MM-väännöt on oteltu Helsingissä 1921 sekä Tampereella vuosina 1965 ja 1994. Monissa kirjoissa esiintyvät Helsingin mittelöt 1911 olivat vailla virallista maailmanmestaruusarvoa. Vapaapainin ensimmäisten virallisten MM-kisojen ajankohta oli huhtikuu 1951 ja paikkana Helsinki.

EM-paineja on nähty useammin. Kreikkalais-roomalaisen tavan EM-mittelöitä on pidetty Helsingissä 1933 ja 1973, Tampereella 1987, Oulussa 1989, Kouvolassa 1997 sekä Seinäjoella 2002. Viimeksi mainitussa turnauksessa ottelivat myös naiset mutta vapaapainissa. Tampereella vuonna 2008 ottelivat miehet molemmilla tyyleillään ja naiset vapaapainissa.

Kädenväännön MM-kilpailujen isännyyden on hoitanut Rovaniemi vuonna 2000.

Painonnostajat ovat ähkineet MM-tasolla maamme lavoilla vain kerran. Lahdessa nostettiin sekä miesten että naisten mitaleista 1998. EM-raudan kimpussa ovat miehet olleet Helsingissä kahdesti, osana SVUL:n järjestämien Suomen Suurkisojen ohjelmaa vuosina 1947 ja 1956.

Voimanostossa Suomi on ollut selvästi painonnostoa ahkerampi MM- ja EM-isäntä. Maailmanlaajuisesta paremmuudesta on kamppailtu maassamme ensimmäisen kerran Turussa 1978. Tuolloin olivat mukana yksinomaan miehet, kuten myös Espoossa 1985, Porissa 1995 ja Sotkamossa 2001. Naiset nostivat omissa MM-kilpailuissaan Ylitorniolla 2005.

Erillinen MM-penkkipunnerrus on pidetty maassamme kahdesti. Vuonna 1994 ähellettiin Järvenpäässä ja viisi vuotta myöhemmin Vaasassa.

Voimanoston miesten Euroopan mestareita on leivottu Maarianhaminassa vuonna 1983, Lahdessa 1989, Sotkamossa 1998 ja Ylitorniolla 2009. Naiset ovat päässeet EM-raudan kimppuun Laukaassa 2002. Maanosamme penkkipunnertajat oli koottu Kajaaniin kaksi vuotta aiemmin. Puhkumassa olivat kummatkin sukupuolet samoin kuin äsken mainituissa "penkkarin" MM-taistoissa.

Kahvakuulaurheilun MM-mitaleista on puolestaan taisteltu Tampereella marraskuussa 2010. Lajin kilpailuissa on tavoitteena nostaa kahvakuulaa mahdollisimman monta kertaa 10 minuutissa säännöissä määritellyillä nostotavoilla.

Tampereella on sekä melottu että soudettu MM-tasolla. Vuosina 1973 ja 1983 kaupungissa järjestettiin MM-melonnat, ja soutajien vedot olivat vuorossa 1995. Sulkavan vesillä soudetaan tänä kesänä kirkkoveneiden ensimmäiset MM-kilpailut. Sen paremmin melonnan kuin soudun EM-kilpailuja ei Suomeen ole vielä saatu.

Uinnissa puolestaan MM-tason tapahtumat ovat toistaiseksi kiertäneet maamme. Sen sijaan Euroopan mestaruuksista on maamme altaissa uitu kolme kertaa. Vuonna 2000 Helsingissä pärskittiin pitkän radan (50 metriä) päästä päähän. Pääkaupungissa on järjestetty myös lyhyen eli 25-metrisen radan kilpailut 2006. Espoossa oli jo 1992 polskittu samanpituisella radalla EM-mitaleista.

Urheilusukelluksen – pois lukien tässä tarkastelussa joukkuepalloiluihin sijoitettu uppopallo – arvokilpailuja on pidetty Suomessa vain yksi. Tampereella 1995 tavoiteltiin EM-mitaleja räpyläuinnissa ja laitesukelluksessa.

Suomen vesillä on nähty purjehduksessa 37 MM-kilpailua ja 46 EM-mittelöä. Purjeet ovat pullistelleet 18 kunnassa, tai monesti pikemminkin niiden edustalla merellä tai purjekelkkailun tapauksessa jäällä. Kisapaikkakunnista kuusi sijaitsee sisämaassa, kun taas muut ovat rannikkokaupunkeja. Järvillä on oltu Jyväskylässä, Keuruulla, Kuopiossa, Säkylässä, Tampereella ja Tuusulassa.

Helsingin edustalla on käyty 19 MM- ja 27 EM-regattaa. Hangossa purjeveneet ovat lipuneet kahdeksassa MM-kisassa ja kolmesti EM-radalla. Maailmanmestaruuksista on luovittu lisäksi Tampereella 1967 ja 1998, Pietarsaaressa 1991 ja 1998, Espoossa 1986, Raumalla 1986, Raahessa purjekelkoilla 1990, Kokkolassa 1993, Kuopiossa 1995 sekä Säkylässä 2005.

Euroopan mestaruuksia on jahdattu Porissa 1984, 1989 ja 2006, Tampereella 1967 ja 1988, Kokkolassa 1990 ja 1992, Loviisassa 1958, Turussa 1960, Keuruulla 1975, Kuopiossa 1992, Pietarsaaressa 1998, Tuusulassa 1998, Kemissä 2002, Jyväskylässä 2006 sekä Maarianhaminassa 2008.

Maamme 83 arvokilpailussa on ollut mukana 30 purjeveneluokkaa. Selvästi useimmin radoilla on nähty Lightning-veneitä, kolmesti MM-purjehduksissa ja 13 kertaa EM-aalloilla. Viidesti tuulet ovat pullistelleet 5,5-metristen (kolme MM- ja kaksi EM-kilpaa) ja Louhi-luokan (yksi MM- ja neljä EM-purjehdusta) veneiden purjeita MM-reiteillä. H-veneet ovat olleet neljä kertaa MM-reiteillä. 2,4-metristen ja E-jollien miehistöt ovat kummatkin ottaneet osaa kolmeen MM-kilpaan ja yhteen EM-mittelöön. 8 mR -luokan veneet ovat luovineet kolmessa MM-kilvassaan. DN-jääpurret ovat liukuneet kahdesti MM- ja kerran EM-jäällä.

Vähintään yhdessä MM-kilpailussa on lisäksi nähty OK-jolla, ¾-tonnarit, puolitonnarit, 505, Soling, 470, ILC 30, Finnjolla, Marblehead, 6 mR, minitonnarit ja varttitonnarit. Pelkästään EM-regatassa ovat käyneet Tornado, Flying Dutchman, Melges 24, 49er, Laser, Matchracing, Vikla ja Mini-12. Näistä veneistä Viklalla on seilattu neljässä kilpailussa. Yksityyppiluokan purjelaudalla (Mistral ja Windglider) on surffattu kahdesti EM-aalloilla. Purjekelkka on nähty kerran EM-jäällä.

Telinevoimistelun MM-mitaleja ei ole koskaan jaettu Suomen kamaralla. Telineiden Euroopan mestaruuksista on kilpailtu kahdesti. Miehet ovat ratkaisseet paremmuutensa Tampereella 1967 ja naiset Helsingissä 1985. Rytmisen voimistelun Euroopan valiot ovat käsitelleet välineitään Helsingissä 1988.

Joukkuevoimistelussa on sen sijaan MM-mitaleista taituroitu kahdessa tapahtumassa, Helsingissä 2000 ja Tampereella kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1996 oli Jyväskylässä järjestetty näytösvoimistelun ensimmäiset viralliset Euroopan mestaruuskilpailut.

Aerobicissa on FISAF-liiton MM-mittelöt pidetty vuonna 1999 pääkaupungissamme, jossa on lisäksi kilpailtu kahdesti – vuosina 1996 ja 2008 – samaisen järjestön EM-tasolla. Helsinki on ollut myös cheerleadingin näyttämönä MM-kisoissa 2007 sekä EM-huiskutteluissa 2002 ja 2010.

Tanssiurheilussa maamme parketit ovat olleet 12 kertaa joko MM- tai EM-areenana. Vuonna 1948 Helsingissä pyörähdeltiin sekä amatöörien vakio- että latinalaistanssien MM-mitaleja hamuten. Seuraavan kerran maailmanmestaruuksista tanssittiin 1987, jolloin Helsinki järjesti amatöörien vakiotanssikilpailut.

Espoon parketilla on kiidetty MM-tasolla amatöörien 10-tanssin merkeissä 2000 ja amatöörien vakiotanssikilpailuissa 2002. Tampere on isännöinyt kahdet boogie woogien MM-tanssit, vuosina 2001 ja 2004.

Varhaisin EM-kilpailu maassamme käytiin Helsingissä 1981, jolloin amatöörit kohtasivat toisensa latinalaistanssin tunnelmassa. Helsinki on ollut isäntänä myös ammattilaisten vakiotansseissa 1990. Sen jälkeen Espoo on toiminut kolmesti Euroopan mestaruuskilpailujen areenana. Vuonna 1999 kaupungin lattialla säkenöivät latinalaistanssien amatöörit. Kaksi vuotta myöhemmin olivat vuorossa amatöörien vakiotanssit. Viimein 2006 järjestettiin kaupungissa street-tanssien (break dance, hip hop ja electric boogie) mittelöt.

Maailman parhaat "pihkaniskat" kokoontuivat syksyllä 1966 Pohjan kunnan Fiskariin suunnistuksen ensimmäisiin maailmanmestaruuskilpailuihin. Sen jälkeen maassamme on juostu MM-reiteillä rastilta toiselle kaksi kertaa. Tampere on isännöinyt suunnistuksen tärkeintä arvokilpaa sekä 1979 että 2001. Reilut kolme vuosikymmentä sitten tapahtuman tamperelaisuus kylläkin oli varsin vähäistä, sillä yksilökilpailut oli viety Ruovedelle ja viestit Kuruun.

Joensuu järjesti vuonna 2006 pyörä- ja tarkkuussuunnistuksen MM-koitokset, joissa kilpailtiin myös Kontiolahdella ja Liperissä. Lahti puolestaan oli isäntänä ampumasuunnistuksen MM-rasteilla 2007. Kilpailut tosin käytiin Hollolan ja Orimattilan alueilla. EM-ampumasuunnistusta ovat isännöineet Säkylä 1998 ja Nokia vuonna 2001.

Niin sanotuista välinetarkkuuslajeista on biljardissa järjestetty maassamme kuusi MM- tai EM-koitosta. MM-kilpailut on käyty joulukuussa 2006 Vantaalla, jossa otettiin vastustajasta mittaa pyramidibiljardissa, ja huhtikuussa 2010 Kotkassa, joka isännöi kaisan ensimmäisiä MM-pussituksia. Tampere on kahdesti ollut poolin EM-kisojen näyttämönä. Vuonna 1994 biljardin taitajat kokoontuivat 9-pallon pöytien äärelle. Kahdeksan vuotta myöhemmin olivat vuorossa 8-pallon, 9-pallon ja straight poolin kisat. Helsingissä on käyty snookerin EM-kilpa 1993, jollainen on järjestetty myös Espoossa 1998.

Dartsin osaajat ovat kokoontuneet maahamme kolmiin EM-mittelöihin. Vuonna 1986 oltiin Turussa, 1992 heitettiin Helsingissä ja 2004 tähtäiltiin tikkataulua Tampereella.

Golfaajat ovat tepastelleet Suomen viheriöillä ennen kuluvaa vuotta kaksi kertaa EM-kilpailuissaan. Naisamatöörien joukkuekilpailu on järjestetty Pohjassa 1997. Miespuolisten amatöörien henkilökohtainen kilpa on lyöty Turussa 1994, ja kuluvan vuoden elokuussa on samanlainen kilpa tarjolla Hämeenlinnassa.

Ratagolfissa on MM-tasolla mitelty vuonna 2001 Vaasassa. Ratagolffarit ovat ratkaisseet samassa kaupungissa myös Euroopan mestaruuden 1984. Toinen EM-kilpa on käyty Tampereen radalla 2008.

Keilapallo on vierinyt MM-kilpailuissa kaksi kertaa maamme radoilla. Molemmat kilvat on käyty Helsingissä vuosien ollessa 1954 ja 1987. Maamme väkirikkaimmassa kaupungissa ovat keilat kaatuneet myös ratkottaessa EM-sijoituksia 1977.

Petankin eli petanquen naisten MM-koitos on järjestetty Porissa 1996.

Ilmailussa on maamme taivaalla kilpailtu MM- tai EM-tasolla neljässä lajissa; moottorilennossa, purjelennossa, laskuvarjourheilussa ja lennokkiurheilussa. Moottorilentäjät ovat ottaneet toisistaan mittaa MM-tarkkuus-lennossa Vihdissä 1987. Taitolentäjät ovat jakaneet Advanced-luokan EM-mitalit Joensuussa 2007.

Purjelentäjät ovat nousseet Lopen Räyskälästä taivaalle avoimen luokan MM-kilpailuissa 1976. Toinen MM-tason tapahtuma – nyt purjetaitolennon Advanced-luokassa – on määrä nähdä tämän vuoden heinäkuun loppupuolella Jämijärvellä.

Loppi on ollut neljien EM-kisojen keskuspaikkana. Vuonna 1984 kunnassa nähtiin moottoripurjelennon kilpailu. Seuraava koitos lennettiin 1988, jolloin otettiin vastustajasta mittaa avoimessa luokassa, vakioluokassa ja 15 metrin luokassa. Samat luokat olivat ohjelmassa myös 1996. Sen sijaan vuonna 2005 Lopella liideltiin vain avoimessa ja 15 metrin luokassa. Jämijärven ilmailutapahtumassa 2010 ratkaistaan EM-mitalit purjetaitolennon Unlimited-luokassa.

Laskuvarjot ovat avautuneet Suomen taivaalla kertaalleen maailmanmestaruustason kilpailussa. Vuosi oli 2000, isäntäpaikka Imatra, ja lajeina neljän sekä kahdeksan hyppääjän muodostelmahypyt. EM-kisoja Suomessa ei ole vielä pidetty.

Lennokit ovat liidelleet maassamme ensimmäisen kerran MM-kisoissa jo 1950. Tuolloin Jämijärvellä päästettiin ilmaan kumimoottorilennokkeja eli Wakefield-lennokkeja. Jämijärvi sai järjestettäväkseen vastaavan kilpailun heti seuraavana vuonna. Kauhavan taivaalla 1965 kaartelivat vapaasti lentävät lennokit. MM-mitaleista kilvoiteltiin luokissa F1A (liidokit), F1B (kumimoottorilennokit) ja F1C (polttomoottorilennokit). Helsingissä on järjestetty siimaohjattujen lennokkien MM-kisat 1968 ja 1972.

EM-koitoksia lennokeille on pidetty Lappeenrannassa 1993 ja Nurmeksessa 1996. Etelä-Karjalassa ilmassa olivat radio-ohjatut mallilennokit, Pohjois-Karjalassa radio-ohjatut helikopterit.

Moottoripyöräilyn lähes kaikki arvokisamitalit jaetaan sarjojen perusteella. Lähinnä joukkuekilpailuissa sijoitukset on kuitenkin tapana ratkaista yksittäisessä tapahtumassa. Tällaisia MM- ja EM-pärinöitä on maassamme järjestetty kahdeksan.

Joukkuemotocrossin 500 cm³:n luokan MM-mitalit ovat olleet jaossa Vantaalla 1979 ja 1984. Joukkuetrialin kautta aikain ensimmäistä virallista maailmanmestaruutta tavoiteltiin Tampereen maastoissa 1987. Jääspeedwayssä maiden välinen kilpa on ajettu Oulussa 1992 ja Helsingissä 2001. Enduron kansainvälisessä kuuden päivän ajossa Hämeenlinnassa 1996 on samoin ratkottu MM-joukkuesijoitukset.

Kaksipyöräisten henkilökohtaisia EM-kilpailuja on kiihdytelty ja kurvailtu Helsingissä 1959 ja Seinäjoella 1965. Laji oli molemmissa tapauksissa maarata.

Moottorikelkkailijat ovat piiskanneet ajopelejään kelkkacrossin (snowcross) EM-kisoissaan Ounasvaaran röykyissä Rovaniemellä 1993 ja 1998.

Moottoriveneurheilussa on Suomen vesillä jaettu 64 kertaa MM- tai EM-mitalit. Avomeri- eli offshore-kilpailuja on pärskytetty 35, rataveneiden kisoja 29. Maailmanmestaruuksia on hamuttu 27 kisassa, Euroopan tason titteleitä 37 tapahtumassa.

Kilpailujen isäntäkuntia on ollut 18. Kotkassa kilpaveneet ovat vierailleet useimmin, 15 kertaa. Kaupungin kaikki kisat ovat olleet offshore-luokkien tapahtumia. MM-tasolla on pärskitty kahdesti (1982 ja 1988), Euroopan mestaruudesta 13 kertaa (1976–82, 1985, 1987, 1997, 2001 ja kahdessa tapahtumassa vuonna 2005).

Imatralla on päristelty 13 kertaa. MM-taistoja on käyty viidesti (1979, 1983, 1984, 2001 ja 2008). EM-mitaleista on kilvoiteltu kahdeksana kesänä (1974, 1979, 1980, 1989, 1997, 1999, 2004 ja 2008).

Tampereen kaikki 12 mittelöä ovat Kotkan tapaan olleet offshore-veneiden kapinoita. "Mansessa" on ajettu useammin kuin muualla MM-mitaleista, seitsemästi (1984, 1986, 1994, 1998, 2000, 2001 ja 2003). EM-lähtöjä on siis koettu viisi kertaa – 1983, 1984, 1985, 1989 ja 2006.

Kotkassa, Imatralla ja Tampereella on järjestetty 40 MM- tai EM-tapahtumaa eli noin 63 % maamme kaikista 64 arvokilpailusta moottoriveneilyssä.

Maailmanmestareita on leivottu Jyväskylässä kolme kertaa (1990, 1992 ja 1999). Keski-Suomen pääkaupungissa on lisäksi kaasutettu rataveneiden EM-kisa 1989.

Kaksi kertaa maailmanmestaruudesta on kilpailtu entisessä Porvoon maalaiskunnassa – Voolahdessa 1983 ja 1988. Kahden MM-kisan kuntia ovat vielä Iisalmi (1991 ja 1992) sekä Leppävirta (1994 ja 1997). MM-kilpa on tärisytetty lisäksi Espoossa 1986, Ristiinassa 1989, entisessä Nauvossa 1993 ja Loviisassa 2004.

Porvoossa (1974 ja 1986), Naantalissa (1986 ja 1991) sekä Kuhmossa (kaksi luokkaa vuonna 2006) on rataa kierretty kahdesti EM-mitalit tähtäimessä. Yhden isännyyden ovat hoitaneet Lappeenranta (maamme ensimmäinen EM-moottorivenekilpa 1973, luokka SE), Hämeenlinna (1982), Hirvensalmi (2002) ja Salo (2009).

Traktorien taakkaveto -niminen moottoriurheilulaji, tutummin traktoriveto (tractor pulling), tuli Suomeen 1980-luvun puolivälissä. Traktorilla vedetään jarruvaunua eli painonsiirtolaitetta vähintään 130 metrin pituisella maaradalla. Kilpailuissa on useita traktorien painon ja rakenteen mukaan nimettyjä luokkia, ja kuorma-autotkin ovat saaneet oman sarjansa.

Lajin EM-kilpailut alkoivat kolmisenkymmentä vuotta sitten. Maassamme on vedetty mestaruuksista kahdesti, Jurvassa 1996 ja Alahärmässä 2003.

Pienoisautoilussa on kotimaamme saanut järjestettäväkseen useita arvokilpailuja. MM-mittelöissä ovat autot olleet neljä kertaa. Raumalla 1999 mönkivät offroad-ajokit. Helsingissä 2000 ja 2009 olivat areenalla ura-autot, kuten myös Kouvolassa 2005.

Ura-autot ovat kurvailleet EM-tasolla Kuopiossa 1990 ja 1992, Seinäjoella 1996, 1999 ja 2000, Kouvolassa 2004 sekä Laihialla 2008. Raumalla pidettiin offroad-ajopelien EM-mittelö 1995, ja vastaavaa kisaa voitiin seurata myös Vaasassa vuonna 2007.

Helsinki on isännöinyt amerikkalaisen jalkapallon EM-turnausta 1987 ja 1991. Ensimmäisessä koitoksessa pelattiin myös Espoossa. Naiset ovat kamppailleet pääkaupungissa jenkkifutiksen muunnoksen lippupallon maanosamitaleista 2005.

Jalkapallossa naiset ovat pelanneet EM-mitaleista vuonna 2009 kisoissa, joiden virallinen järjestäjä oli Helsinki. Pallon perässä kirmattiin myös Lahden, Tampereen ja Turun viheriöillä.

Jääkiekon miesten MM-kilpailut on veivattu Suomen kaukaloissa kuutena keväänä. Tampereen tuolloin upouudessa hallissa pelattiin 1965. Helsinki järjesti kisat 1974 ja Tampere vuonna 1982, jolloin kiekon perässä luisteltiin myös pääkaupungissamme. Turun vuoro oli toimia järjestäjänä 1991, jolloin pelejä oli nähtävillä myös Helsingissä ja Tampereella. Helsinki on saanut kisat vuosiksi 1997 ja 2003. Turku ja Tampere avustivat molemmissa tapauksissa ottelujen järjestämisessä.

Naiset ovat kiekkoilleet kolmesti halleissamme MM-ottelujen merkeissä. Kisajärjestäjinä ovat olleet Tampere 1992, Espoo 1999 ja Hämeenlinna 2009. Kahdessa viimeksi mainitussa tapahtumassa kumilaattaa pyrittiin saamaan maaliin myös Vantaalla.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n alainen rullakiekon MM-turnaus on pelattu Kuopiossa 2005.

Jääpallossa isänmaamme on saanut kuudet miesten MM-kilpailut. Lajin historian ensimmäiset maailmanmestaruuskisat käytiin Helsingin Olympiastadionilla 1957. Vuosikymmen myöhemmin ottelukaupunkeina olivat Helsinki, Mikkeli. Lappeenranta, Oulu ja Varkaus. Virallinen isännyys oli Helsingissä samoin kuin leudon talven sotkemissa kisoissa 1975. Tuolloin pelien näyttämöinä toimivat Espoo, Imatra, Kemi, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Tornio ja Varkaus. Pääkaupunki on saanut isännyyden myös 1983 ja 1991, ja molemmilla kerroilla otteluja on viety myös Porvooseen. Kuudennet MM-kisamme on isännöinyt Oulu vuonna 2001. Osa otteluista käytiin Torniossa ja Ruotsin puolella Haaparannassa.

Naistenkin MM-jääpallohistoria on polkaistu käyntiin Suomen aluevesien sisäpuolella. Vuosi oli 2004 ja kisakaupunki Lappeenranta.

Koripallon ainoa arvokilpailumme, miesten EM-turnaus, on järjestetty Helsingissä ja Tampereella 1967.

Lacrossen eli haavipallon Euroopan mestaruuksista on kilvoiteltu Lahdessa 2008. Ohjelmassa olivat sekä miesten että naisten sarjat.

Lentopallossa molempien sukupuolien EM-kilpailujen isäntänä 1977 oli Helsinki. Palloa lyötiin verkon ylitse lisäksi Kotkassa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Euroopan maat on asetettu arvojärjestykseen maamme kentillä myös 1993, jolloin miehet jujuttivat isäntäkaupunki Turun ohella Oulussa.

Ringeten MM-kisat ovat tulleet maahamme kolme kertaa. Helsingissä rinkula on saanut kyytiä 1992. Pääkaupunkimme on virallisesti vastannut kisoista myös 2000, mutta loppuottelut pelattiin Espoossa ja Lahdessa. Kuluvan vuoden MM-turnaus on Tampereella loka–marraskuun vaihteessa.

Salibandyn miesten MM-mittelöt 2002 ja 2010 on myönnetty pääkaupungillemme. Tänä vuonna palloillaan myös Espoossa ja Vantaalla. Naisten MM-kisahistoria alkoi Maarianhaminassa 1997, jolloin osa otteluista pelattiin Finströmin kunnan Godbyssä.

Suomi on ollut lisäksi kaikkien aikojen ensimmäinen salibandyn arvokisaisäntä. Tittelin toivat Helsingissä toukokuussa 1994 nähdyt miesten EM-pelit.

Miespuoliset uppopalloilijat ovat sukellelleet Suomen altaissa kahdessa EM-kilpailussa. Turku oli peliareenana 1985. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin suolavedellä täytettyä palloa yritettiin saada koriin Helsingin turnauksessa.

Squashin suurin tapahtuma Suomessa on ollut Espoossa 1991 järjestetty miesjoukkueiden MM-kilpailu. Palloa on lyöty seiniin myös EM-tasolla ja samoin joukkuekilvassa – pääkaupungissamme 1980 ynnä Espoossa 1989 ja 1998.

Liitokiekkoilijat ovat pelanneet EM-mitaleista Turun järjestämässä ultimaten turnauksessa 2004. Lentäviä lautasia voitiin ihailla myös Kaarinassa ja Raisiossa. Tämän joukkuekilpailun lisäksi on maassamme käyty liitokiekkoilun yksilölajien MM-kilpailut tapahtuman järjestäneen Kuortaneen ja Helsingin areenoilla 1997. Frisbeegolfin EM-kilpa on viety läpi Tampereella 2005 – naapurikaupunki Nokian avustuksella.

Footbagin pelaajat ovat käyneet Helsingissä potkimassa maailmanmestaruuksista 2005. Footbag on 1970-luvulla Yhdysvalloista alkunsa saanut peli, jossa hieman golfpalloa suurempi hiekalla täytetty nahkainen pallo yritetään pitää ilmassa mahdollisimman kauan potkimalla palloa varpailla, jalkaterällä, säärellä, polvella tai reidellä. Virallisia kilpailulajeja ovat verkkofootbag ja temppuihin perustuva freestyle. Ensin mainitussa palloa potkitaan verkon yli kaksin- tai nelinpelinä.

Suomalaisille tärkeimmät koiraurheilun lajit ovat valjakkourheilu ja vinttikoiraurheilu. Koiravaljakot ovat juosseet maamme ainoan MM-kilpailunsa Liperissä 1997. EM-tasolla valjakot ovat kirmanneet Jämijärvellä 1992, Nurmeksessa 2000 ja 2003 sekä Iisalmessa 2003. Ylä-Savossa tavoiteltiin koirahiihdon ensimmäistä maanosamme mestaruutta sekä valjakkoajon viestikultaa.

Vinttikoirat ovat pinkoneet MM-mitaleistaan ratajuoksuissa Helsingissä 1994 ja Tampereella 2004. Tammelassa 2006 päästettiin koirat irti maastojuoksun EM-kilpailuissa.

Melko pitkäksi venynyt katsauksemme päättyy loppukevennykseen, kahteen kotoiseen urheilumuotoomme.

Multialla on järjestetty vuodesta 1987 alkaen potkukelkkailun MM-kisat. Aivan joka vuosi ei ole kilpailtu; muun muassa viimetalvinen mittelö peruuntui kelvottomien kelien vuoksi. Tapahtuman järjestäjänä lienee toiminut erikoisseura Ketkupolkka ennen Suomen Potkukelkkailu- ja Potkulautailuliiton perustamista 2002.

Lajin MM-kisojen virallisuus on ainakin ennen oman liiton perustamista jonkin verran kyseenalainen, joten Multian yli 20 kilpailua ei ole laskettu maamme osapuilleen 470 MM- ja EM-mittelön joukkoon. Sen sijaan lukuun sisältyy pääkaupungissamme potkulautailtu vuoden 2006 kisa, lajinsa kautta aikain toinen MM-tapahtuma.

Saappaanheitto on ilman muuta otettava tosissaan, sillä Suomen Saappaanheittoliitto on Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenjärjestö. SLU ei tietenkään sanele eri urheilumuotojen MM- tai EM-kisakelpoisuutta, mutta jonkinlaisen aseman liiton jäsenyys toki antaa.

MM-mitaleja saappaanheitossa on jaettu Suomen kamaralla 10 kertaa. Lajin varhaisimmat MM-viskomiset nähtiin vuonna 1992 Pielavedellä, jossa "nokialainen" on viuhunut ilmassa myös 1993 ja 2000. Vuonna 1995 oli vuorossa, kuinkas muuten, Nokian MM-kilpa. Ylivieskassa saapas on saanut kyytiä 1996 ja Järvenpäässä 1998. Leppävirralla saappaat ovat sinkoilleet 2002, kun taas Kinnulan MM-kaaret on nähty 2003 ja 2009. Kokemäellä on kiskaistu kesällä 2005.

Maassamme järjestetyistä yli 470:stä MM- tai EM-kilpailusta noin 6 % on pidetty ennen 1950-lukua. Tästä 29 kilvan joukosta pikaluistelun 17 tapahtuman osuus on vajaa 60 %. Ampumaurheilussa kilpailtiin kolmesti; hiihdossa, painissa, taitoluistelussa ja tanssiurheilussa miteltiin kussakin kahdesti. Painonnostajat olivat lavalla kerran.

Ennen 1980-lukua MM- tai EM-kisoja nähtiin maassamme 109, mikä tarkoittaa noin 23 prosentin osuutta kaikista mittelöistä. Toisin sanoen viimeksi kuluneiden noin 30 vuoden aikana olemme järjestäneet osapuilleen 77 % kaikista arvokilpailuistamme.

Tuo osuus on suuri, mutta ei kovinkaan yllättävä. Urheilun kirjo on nimittäin laajentunut viime vuosikymmeninä suunnattomasti. Uusia urheilumuotoja ja lajeja on syntynyt vanhan sanonnan mukaan kuin sieniä sateella. Kilpailutoiminta on samassa hötäkässä paisunut valtavasti. MM- ja EM-kisoja on aloitettu hyvin hanakasti, ja joitakin aiemmin lopetettuja tapahtumia on puhallettu taas henkiin, kuten melonnan ja soudun EM-mittelöille on tehty. Arvokisojen järjestämisrytmiä on lukuisissa lajeissa tihennetty, ja naiset ovat tulleet mukaan moniin sellaisiin lajeihin, joissa aiemmin jaossa arvokilpailumitaleja yksinomaan miehille. Useissa lajeissa on tosin luovuttu naisten omista arvokisoista ja siirrytty kummankin sukupuolen yhteisiin tapahtumiin.

Toisaalta joissakin lajeissa on luovuttu EM-kisoista, joista on tehty MM-tapahtumia. Näin on käynyt esimerkiksi amerikkalaisessa jalkapallossa, salibandyssä ja suunnistuksessa. Viime mainittu on sikäli erikoinen tapaus, että MM-arvoon vuoden 1964 jälkeen kohotetut EM-koetukset aloitettiin uudestaan 2000.

Ennen 1950-lukua pidetyt 29 kilpailua järjestettiin 20:nä eri vuonna. Vuodesta 1950 lähtien vain 1969 ja 1970 olemme jääneet tyystin vaille arvokisoja. "Ennätysvuodet" ovat olleet 2005 ja 2006; kumpanakin leivottiin maankamarallamme 18 kertaa joko maailman- tai Euroopan mestareita. Vähintään 15 arvokisaa olemme nähneet lisäksi vuosina 1992, 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2002.

Viidentoista vuoden 1996–2010 kertymä tulee olemaan 198 kilpaa eli noin 42 % kaikista koitoksistamme. Vuoden 2006 jälkeen tahti on selvästi hiipunut, sillä jaksolla 2007–10 kisoja tullaan näkemään 35, keskimäärin liki yhdeksän vuodessa. Vain viisi kilpailua osui vuodelle 2007. Viimeksi arvokisarintamallamme oli ollut yhtä hiljaista neljännesvuosisata aiemmin.

Tässä selvityksessä on mukana 74 lajia tai urheilumuotoa, kun karaten kaksi tyylisuuntaa (shukokai ja shotokan) sekä taekwondon kaksi muotoa (WTF ja ITF) lasketaan eri lajeiksi. Samoin ratagolf on oma lajinsa, kuten myös lippupallo. Sen sijaan ilmailua käsitellään yhtenä urheilumuotona.

Eri urheilumuotojen MM- ja EM-koitoksia on nähty maamme areenoilla ehkä hieman yllättäen liki sama määrä. Äkkipäätään voisi luulla, että EM-kisoja on pidetty jonkin verran enemmän. Toisaalta monessa urheilumuodossa ei järjestetä Euroopan mestaruuskilpailuja, joten selitys MM-kisojen suureen määrään lienee löydettävissä ainakin osittain tältä suunnalta.

Tämän kirjoituksen rajauksilla saatiin selville 468 arvokilpailutapahtumaa. MM- ja EM-mitaleja on Suomessa jaettu yli 470 kilpailussa, sillä joukossa on sellaisia tapahtumia, joissa on järjestetty sekä MM- että EM-mittelöt. Esimerkiksi purjehduksessa on viisi "tuplakilpaa" ja jousiammunnassa yksi. Urheilumuotoja, lajeja ja kuntia koskevissa laskelmissa ovat mukana kilpailut eivätkä kilpailutapahtumat, ellei toisin mainita.

Suomi on toiminut etenkin purjehduksen, moottoriveneurheilun, pikaluistelun, ampumaurheilun ja ilmailun arvokisojen areenana. Näissä viidessä urheilumuodossa on maassamme kilpailtu MM- ja EM-tasolla peräti 222 kertaa. Osapuilleen 47 prosentissa kaikista kisoista on tavoiteltu mainittujen viiden urheilumuodon mestaruuksia.

Purjehtijat ovat olleet 83 kertaa veneissään, purjelaudoillaan, jääpursissaan ja purjekelkoissaan MM- tai EM-mitalin kiilto silmissä. Moottoriveneet ovat kiitäneet 64 arvokisassa. Pikaluistimet ovat purreet jäätä 34 kertaa, ja aseet ovat paukkuneet 24 tapahtumassa. Maamme taivaalla on nähty purjelentokoneita, laskuvarjohyppääjiä, taito- ja tarkkuuslentäjiä sekä liidokkeja ja lennokkeja kaikkiaan 17:ssä eri arvokilpailussa.

Vähintään seitsemän MM- tai EM-kilpaa on pidetty lisäksi pienoisautoilussa (13), voimanostossa (13), painissa (12), tanssiurheilussa (12), ampumahiihdossa (10), saappaanheitossa (10), jousiammunnassa (9, luvussa sekä FITA:n että IFAA:n kilpailut), jääkiekossa (9), karatessa (kaikki tyylisuunnat mukaan lukien 9), taitoluistelussa (8), moottoripyöräurheilussa (8), hiihdon pohjoismaisissa lajeissa (7) ja jääpallossa (7).

Tuskin kenellekään on yllätys, että Helsingissä on asetettu maailman ja Euroopan maiden edustajia paremmuusjärjestykseen huomattavasti useammin kuin missään muussa suomalaisessa kunnassa. Pääkaupunki on itse asiassa aivan omassa kastissaan 152 tapahtumallaan. Lukuun, kuten muihinkin tämän jutun tietoihin, on pyritty ottamaan mukaan nekin kuluvan vuoden kilvat, jotka on määrä käydä kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. MM-koitoksia Helsingillä on 76, EM-kisoja saman verran.

Jos on Helsinki omassa lokerossaan, likimain yhtä selvästi erottuu Tampere muista 55 kilvallaan, joista MM-mittelöjä on 31 ja EM-taistoja 24. Pirkanmaan keskuksen ero Helsinkiin kaventuu, kun vilkaistaan urheilumuotoihin. Tampereen areenoilla on nimittäin nähty 27 urheilumuodon edustajat mitalijahdissaan, kun Helsingin lukema on 39.

Seuraavaksi vilkkaimpien arvokisapaikkakuntien järjestykseen asettaminen onkin visaisempi tehtävä, eikä se lopulta ole kovin tärkeääkään. Pelkkä kilpailutapahtumien määrä ei riitä, vaan on otettava huomioon myös se, millä tavoin nuo tapahtumat jakautuvat eri urheilumuotojen kesken.

Lahdessa on järjestetty 19 tapahtumaa, joista 14 on ollut MM-kilpailuja. Eri urheilumuotoja on mittelöissä nähty yhdeksän. Espoo on isännöinyt niin ikään yhdeksässä urheilumuodossa 14 kisaa. Lahti ja Espoo sijoittunevat rankingissa kolmanneksi ja neljänneksi. Turku voitaneen asettaa viitostilalle 11 kilpailullaan ja 10 urheilumuodollaan. Ero Tampereen lukuihin on huima, joten ainakin tässä "kilpailussa" perinteisten kiistakumppanien voitto menee selvästi Tammerkosken partaalle.

Imatran 16 tapahtumasta 13 on moottoriveneiden radoilta, kuten myös Kotkan 16 mittelöstä 15. Hangossa on purjehdittu 11 MM- tai EM-kilpailua. Hämeenlinna on järjestänyt seitsemän kisaa yhteensä kuudessa urheilumuodossa. Kuopion ja Oulun seitsemän mittelöä ovat taas viidestä lajista. Porissa ja Jyväskylässä on päästy kuuteen kilpaan; Heinolassa, Hollolassa, Lappeenrannassa, Lopella ja Seinäjoella viiteen. Suurista tai suurehkoista kaupungeistamme Vantaalla ja Vaasassa on kummassakin kamppailtu vain neljästi MM- tai EM-tasolla.

Helsinki ja Tampere ovat isännöineet yhteensä 207 MM- tai EM-kilpailussa, mikä tarkoittaa 44 prosentin "markkinaosuutta". Muiden paikkakuntien, varsin suurtenkin kaupunkien, osuus on jäänyt melko pieneksi. Vähintään yksi tämän kirjoituksen rajauksen mukainen kilpa on pidetty 87 nykyisessä tai entisessä kunnassamme – potkukelkkailun keskus Multia mukaan lukien mutta siis esimerkiksi suopotkupallon kehto Hyrynsalmi pois jättäen.