Tämän jutun perässä julkaistava Formula 1 -autoilun MM-osakilpailujen ajankohtien selvittely edellytti pientä paneutumista myös Indianapolisin 500 mailin ajoon. Vuonna 1911 aloitettu kilpahan kuului ilmiselvästi kuuluisuutensa johdosta "ykkösten" maailmanmestaruussarjaan 1950–60, vaikka erosi merkittävästi muista osakilpailuista. Tekniset säännöt ja siten myös autot olivat toisenlaisia kuin Grand Prix -tapahtumissa, ja Indianapolis on yhä ainoa soikio- eli ovaalirata, jolla on jaettu F1-luokan MM-pisteitä.

Indianan osavaltiossa ei 1950-luvullakaan juuri nähty MM-sarjan vakiokiertäjiä, ja yleinen tapa onkin tilastoida F1-ajajiksi vain Grand Prix -nimen alla järjestettyihin tapahtumiin osallistuneet. Itseäni alkoi kuitenkin kiinnostaa, kuinka moni kuljettaja oikein metsästi MM-pinnoja sekä Indianapolisissa että "normaaleissa" osakilpailuissa. Sivutuotteena sorruin kasaamaan listan Indy 500:ssa vuosina 1950–60 puikottaneista.

Indianapolisissahan on nähty F1-luokan MM-osakilpailuja myös 2000–07. Tällöin areenana oli 2,5 mailin mittaisen ovaalin sisälle rakennettu 4,2-kilometrinen mutkikkaampi rata, johon kuului myös yhteinen osuus vanhan "Tiilitarhan" kanssa.

Tässä paketissa ovat mukana ainoastaan varsinaisiin kilpailuihin Indianapolisin radalla 1950–60 osallistuneet; eivät siis aika-ajoissa karsiutuneet. Sija- ja vastaavien tietojen lähteenä on toiminut Bruce Jonesin teos The Complete Encyclopedia of Formula One (vuodelta 1998). Ennen ruutulipun heilahtamista ajamisensa lopettaneet on kirjassa merkitty keskeyttäneiksi, vaikka pohjoisamerikkalaisessa autourheilussa on käytäntönä ollut antaa taipaleelle jääneillekin sijoitus niin, että keskeytysten aikajärjestys on käänteinen verrattuna sijoihin tulosliuskoilla.

Ajajien syntymien ja kuolemien ajat ja paikat on kaivettu pääosin internetistä. Wikipediasta löytyi hämmästyttävän kattavasti henkilötietoja, vaikka eräiden hyvin menestyneidenkin kuskien synnyin- ja kuolinpaikat jäivät vajavaisilla netinkäyttötaidoillani avoimiksi. Manuel Ayulon kaksi kuolinpäivävaihtoehtoa perustuvat siihen, että googletus miehen nimellä toi näyttöön molemmat päivämäärät.

Jäljempänä lukuisten suoritusten yhteydessä esiintyvä tähti (*) merkitsee, että sija tai keskeytys on saavutettu ajaen samaa autoa tois(t)en kanssa. Keskeytykset on jätetty kirjaamatta tapauksissa, joissa osanottaja on yhdessä kilvassa ollut sekä sijaluvun saaneen että matkalle jääneen auton ratissa. Jos ajaja on keskeyttänyt samana vuonna sekä yksin että tois(t)en kera, on mukaan otettu vain ensin mainittu tapaus. Jotkut ehtivät keskeyttää yhdessä kilvassakin parillakin muiden kanssa jakamallaan autolla, mikä ei myöskään näy kyhäämästäni luettelosta.

Kilpailuista 1950–59 on mainittu nopein kierrosaika, koska saavutus antoi tuolloin yhden MM-pisteen. Sijalukujen perusteella annettiin pinnoja viidelle parhaalle 8–6–4–3–2-kaavalla 1950–59, ja kaudella 1960 sai kuudeskin pisteen. Kun kuljettaja oli luovuttanut autonsa toiselle, joka ajoi maaliin ja pisteille, kumpikin sai puolet sijan normaalisti tuomista pisteistä.

Yllättävää kyllä, Indianapolisissa jaksolla 1950–60 kilpailleista ei löytynyt yhtään kanadalaista, vaan ainoa Yhdysvaltain ulkopuolinen oli Alberto Ascari Italiasta. Kuten kohta näkyy, Henry Banks oli kyllä syntynyt Englannissa, mutta hänkin oli ehtinyt yhdysvaltalaistua ennen osallistumistaan.

Ajajien kotimaat on edeltä ilmenneistä syistä jätetty pois listasta. Tiedossa olevat syntymä- ja kuolinpaikat puolestaan ovat sijainneet USA:ssa lukuun ottamatta Ascarin ja Banksin tapauksia.

Samaan pistemäärään päässeet on sijoitettu aakkosjärjestykseen.

29 pistettä:
Rathmann, Jim (*16.7.1928 Alhambra, Kalifornia): 24:s 1950, toinen 1952, 7:s* ja 15:s* 1953, kesk.* 1954, 14:s 1955, kesk. 1956, toinen ja nopein kierros 1957, 5:s 1958, toinen 1959, voitto 1960.

20 pistettä:
Hanks, Sam (13.7.1914–27.6.1994): kesk. 1950 ja 1951, kolmas 1952, kolmas* 1953, 11:s* 1954, kesk. 1955, toinen 1956, voitto 1957.

19 pistettä:
Vukovich, Bill (13.12.1918 Fresno, Kalifornia–30.5.1955 Indianapolis, Indiana): kesk. 1951, 17:s ja nopein kierros 1952, voitto ja nopein kierros 1953, voitto 1954, kesk. ja nopein kierros 1955.

18 pistettä:
Bryan, Jimmy (28.1.1926 Phoenix, Arizona–19.6.1960 Langhorne, Pennsylvania): 6:s 1952, 14:s 1953, toinen 1954, kesk. 1955, 19:s 1956, kolmas 1957, voitto 1958, kesk. 1959 ja 1960.

14 pistettä:
Ward, Rodger (10.1.1921 Beloit, Kansas–5.7.2004 Anaheim, Kalifornia): kesk. 1951 ja 1952, 16:s* 1953, kesk.* 1954, kesk. 1955, 8:s 1956, kesk. 1957 ja 1958, voitto 1959, toinen 1960.

12 pistettä:
Parsons, Johnnie (4.7.1918–8.9.1984): voitto ja nopein kierros 1950, kesk. 1951, 10:s 1952, kesk. 1953, 11:s* 1954, kesk. 1955, 4:s 1956, 16:s 1957, 12:s 1958.

11 pistettä:
Bettenhausen, Tony (12.9.1916 Tinley Park, Illinois–12.5.1961 Indianapolis, Indiana): 5:s* 1950, kesk. 1951 ja 1952, 9:s* 1953, 15:s* 1954, toinen* 1955, kesk. 1956, 15:s 1957, 4:s ja nopein kierros 1958, 4:s 1959, kesk. 1960.

10 pistettä:
Thomson, Johnny (9.4.1922 Lowell, Massachusetts–24.9.1960 Allentown, Pennsylvania): kesk.* 1953 ja 1954, 4:s 1955, kesk. 1956, 12:s 1957, kesk. 1958, kolmas ja nopein kierros 1959, 5:s 1960.

9,5 pistettä:
Ruttman, Troy (11.3.1930 Mooreland, Oklahoma–19.5.1997 Lake Havasu City, Arizona): 15:s 1950, kesk. 1951, voitto 1952, 4:s* 1954, kesk. 1956, 1957 ja 1960.

9 pistettä:
McGrath, Jack (8.10.1919 Los Angeles, Kalifornia–6.11.1955 Phoenix, Arizona): 14:s 1950, kolmas* 1951, 11:s 1952, 5:s 1953, kolmas ja nopein kierros 1954, kesk. 1955.
Wallard, Lee (8.9.1911 Schenectady, New York–28.11.1963 St. Petersburg, Florida): 6:s 1950, voitto ja nopein kierros 1951.

8,5 pistettä:
Russo, Paul (10.4.1914 Kenosha, Wisconsin–13.2.1976 Clearwater, Florida): 9:s 1950, 4:s* 1953, 8:s* 1954, toinen* 1955, kesk. ja nopein kierros 1956, 4:s 1957, kesk. 1958, 9:s 1959.

8 pistettä:
Cross, Art (24.1.1918 Jersey City, New Jersey–15.4.2005 La Porte, Indiana): 5:s 1952, toinen 1953, 11:s* 1954, kesk. 1955.
Flaherty, Pat (6.1.1926 Glendale, Kalifornia–9.4.2002 Oxnard, Kalifornia): 10:s 1950, kesk. 1953, kesk.* 1954, 10:s 1955, voitto 1956, kesk. 1959.
Nazaruk, Mike (2.10.1921 Newark, New Jersey–1.5. 1955 Langhorne, Pennsylvania): toinen 1951, kesk. 1953, 5:s 1954.
Sweikert, Bob (20.5.1926 Los Angeles, Kalifornia–17.6.1956 Salem, Indiana): kesk. 1952 ja 1953, 14:s 1954, voitto 1955, 6:s 1956.

6,5 pistettä:
Carter, Duane (5.5.1913 Fresno, Kalifornia–7.5.1993 Indianapolis, Indiana): 12:s 1950, 8:s 1951, 4:s 1952, kolmas* 1953, 4:s* ja 15:s* 1954, 11:s 1955, 7:s 1959, 12:s 1960.

6 pistettä:
Amick, George (24.10.1924 Vernonia, Oregon–4.4. 1959 Daytona Beach, Florida): toinen 1958.
Goldsmith, Paul (*2.10.1927 Parkensburg, Länsi-Virginia): kesk. 1958, 5:s 1959, kolmas 1960.
Holland, Bill (18.12.1907–19.5.1984): toinen 1950, 15:s* 1953.

5 pistettä:
Linden, Andy (5.4.1922–10.2.1987): 4:s 1951, kesk. 1952, 16:s* 1953, 11:s* 1954, 6:s 1955, kesk. 1956, 5:s 1957.

4 pistettä:
Boyd, Johnny (19.8.1926 Fresno, Kalifornia–27.10. 2003 Fresno, Kalifornia): kesk. 1955 ja 1956, 6:s 1957, kolmas 1958, 6:s 1959, kesk. 1960.
Davies, Jimmy (18.8.1929 Glendale, Kalifornia–11.6.1966 Chigago, Illinois): 17:s 1950, kesk. 1951, 10:s 1953, 11:s* 1954, kolmas 1955.
Freeland, Don (25.3.1925–2.11.2007 San Diego, Kalifornia): kesk. 1953, 7:s 1954, kesk. 1955, kolmas 1956, 17:s 1957, 7:s 1958, kesk. 1959 ja 1960.
Rose, Mauri (26.5.1906 Columbus, Ohio–1.1.1981 Royal Oak, Michigan): kolmas 1950, kesk. 1951.

3 pistettä:
Branson, Don (2.6.1920 Rantoul, Illinois–12.11.1966 Gardena, Kalifornia): kesk. 1959, 4:s 1960.
Green, Cecil (30.9.1919–29.7.1951 Winchester, Indiana): 4:s 1950, kesk. 1951.

2 pistettä:
Ayulo, Manuel (20.10.1921 Burbank, Kalifornia–16.5. tai 18.5.1955 Indianapolis, Indiana): kolmas* 1951, 20:s 1952, 13:s 1953 ja 1954.
Ball, Bobby (26.8.1925 Phoenix, Arizona–27.2.1954 Phoenix, Arizona): 5:s 1951, kesk. 1952.
Rathmann, Dick (6.1.1924 Los Angeles, Kalifornia–1.2.2000 Melbourne, Florida): kesk. 1950, 5:s 1956, kesk. 1958–60.

1,5 pistettä:
Agabashian, Fred (21.8.1913 Modesto, Kalifornia–13.10.1989 Alamo, Kalifornia): kesk.* 1950, kesk. 1951 ja 1952, 4:s* 1953, 6:s 1954, kesk. 1955, 12:s 1956, kesk. 1957.

1 piste:
Chitwood, Joie (14.4.1912 Denison, Texas–3.1.1988 Tampa Bay, Florida): 5:s* 1950.
Faulkner, Walt (16.2.1920 Tell, Texas–22.4.1956 Vallejo, Kalifornia): 7:s 1950, kesk. 1951, 17:s* 1953, 12:s* 1954, 5:s* 1955.
Homeier, Bill (31.8.1918 Rock Island, Texas–5.5. 2001 Houston, Texas): kesk. 1954, 5:s* 1955, 13:s 1960.
Johnson, Eddie (10.2.1919–30.6.1974 Cleveland, Ohio): 16:s 1952, 7:s* 1953, kesk.* 1954, 13:s 1955, 15:s 1956, kesk. 1957, 9:s 1958, 8:s 1959, 6:s 1960.

Ader, Walt (15.12.1913 Long Valley, New Jersey–25.11.1982 Califon, New Jersey): 22:s 1950.
Amick, Red (19.1.1929 Kansas City, Missouri–16.3.1995 Crystal River, Florida): kesk. 1959, 11:s 1960.
Andrews, Keith (15.6.1920 Denver, Colorado–15.5.1957 Indianapolis, Indiana): kesk. 1955 ja 1956.
Armi, Frank (12.10.1918 Portland, Oregon–28.11.1992 Hanford, Kalifornia): 19:s* 1954.
Arnold, Chuck (30.5.1926 Stamford, Connecticut–4.9.1997 Santa Ana, Kalifornia): 15:s 1959.
Ascari, Alberto (13.7.1918 Milano–26.5.1955 Monza): kesk. 1952.

Banks, Henry (14.6.1913 Englanti–18.12.1994): kesk.* 1950, 6:s 1951, 19:s 1952.
Bisch, Art (10.11.1926 Mesa, Arizona–4.7.1958 Atlanta, Georgia): kesk. 1958.
Brown, Walt (30.12.1911 New York–29.7.1951 Williams Grove, Pennsylvania): 19:s 1950, kesk. 1951.

Cantrell, Bill (31.1.1908 West Point, Kentucky–22.1.1996): kesk.* 1950.
Cheesbourg, Bill (12.6.1927 Tucson, Arizona–6.11. 1995 Tucson, Arizona): kesk. 1957, 10:s 1958, kesk. 1959.
Christie, Bob (4.4.1924–1.6.2009 Grants Pass, Oregon): 13:s 1956 ja 1957, kesk. 1958 ja 1959, 10:s 1960.
Connor, George (16.8.1906 Rialto, Kalifornia–28.3.2001 Hesperia, Kalifornia): 8:s 1950, kesk. 1951, 8:s 1952.
Crawford, Ray (26.10.1915 Roswell, New Mexico–1.2.1996 Los Angeles, Kalifornia): kesk. 1955, 1956 ja 1959.
Crockett, Larry (23.10.1926 Cambridge City, Indiana–20.3.1955 Langhorne, Pennsylvania): 9:s 1954.

Daywalt, Jimmy (28.8.1924 Wabash, Indiana–4.4.1966 Indianapolis, Indiana): 6:s 1953, kesk. 1954, 9:s 1955, kesk. 1956 ja 1957, 14:s 1959.
Dinsmore, Duke (10.4.1913 Williamstown, Länsi-Virginia–12.10.1985 Fort Lauderdale, Florida): kesk. 1950 ja 1951, 16:s* 1953, 17:s 1956.
Duncan, Len (25.7.1911 Brooklyn, New York–1.8. 1998 Lansdale, Pennsylvania): kesk.* 1954.

Edmunds, Don (*23.9.1930 Santa Ana, Kalifornia): kesk. 1957.
Elisian, Ed (9.12.1926 Oakland, Kalifornia–30.8. 1959 Milwaukee, Wisconsin): 18:s* 1954, kesk. 1955, kesk.* 1956, kesk. 1957 ja 1958.

Fohr, Myron (17.6.1912 Milwaukee, Wisconsin–14.1.1994 Milwaukee, Wisconsin): 11:s 1950.
Fonder, George (22.6.1917 Elmhurst, Pennsylvania–14.6.1958 Hatfield, Pennsylvania): 15:s 1952, 19:s* 1954.
Forberg, Carl (4.3.1911–17.1.2000): 7:s 1951.
Force, Gene (15.6.1916 New Madison, Ohio–21.8.1983 Brooklyn, Michigan): kesk. 1951 ja 1960.
Foyt, A. J. (*16.1.1935 Houston, Texas): kesk. 1958, 10:s 1959, kesk. 1960.

Garrett, Billy (24.4.1933 Princeton, Illinois–15.2.1999 Glendale, Kalifornia): 16:s 1956, kesk. 1958.
George, Elmer (15.7.1928 Oklahoma–31.5.1976 Terre Haute, Indiana): kesk. 1957.
Griffith, Cliff (6.2.1916 Nineveh, Indiana–23.1.1996 Rochester, Indiana): kesk. 1951, 9:s 1952, 10:s 1956.
Grim, Bobby (4.9.1924 Coal City, Indiana–14.6.1995 Indianapolis, Indiana): kesk. 1959, 16:s 1960.

Hartley, Gene (28.1.1926 Roanoke, Indiana–13.3. 1993 Roanoke, Indiana): 16:s 1950, kesk. 1952, 9:s* 1953, kesk.* 1954, 11:s 1956, 10:s 1957, 11:s 1959, 14:s 1960.
Hellings, Mack (14.9.1915 –11.11.1951 Kent County, Kalifornia): 13:s 1950, kesk. 1951.
Herman, Al (15.3.1927 Topton, Pennsylvania–18.6. 1960 West Haven, Connecticut): 7:s 1955, kesk. 1956 ja 1957, 13:s 1959, kesk. 1960.
Holmes, Jackie (4.9.1920–1.3.1995): 23:s 1950, kesk.* 1953.
Hoyt, Jerry (29.1.1929–10.7.1955 Oklahoma City, Oklahoma): 21:s 1950, kesk.* 1953, 8:s* 1954, kesk. 1955.
Hurtubise, Jim (5.12.1932 North Tonawanda, New York–6.1.1989 Port Arthur, Texas): kesk. 1960.

Jackson, Jimmy (25.7.1910–24.11.1984): kesk. 1950, 15:s* 1954.
James, Joe (23.5.1925 Saucier, Mississippi–5.11.1952 San José, Kalifornia): kesk. 1951, 13:s 1952.

Keller, Al (11.4,1920 Alexander, New York–19.11.1961 Phoenix, Arizona): kesk. 1955, 14:s 1956, kesk. 1957, 11:s 1958, kesk. 1959.
Kladis, Danny (10.2.1917 Crystal City, Missouri– 26.4.2009 Joliet, Illinois): kesk.* 1954.

Larson, Jud (21.1.1923 Grand Prairie, Texas–11.6.1966 Reading, Pennsylvania): 8:s 1958, kesk. 1959.
Levrett, Bayliss (14.2.1914–13.3.2002 Reno, Nevada): kesk.* 1950.

Mackey, Bill (15.12.1927 Dayton, Ohio–29.7.1951 Winchester, Indiana): kesk. 1951.
Magill, Mike (8.2.1920 Haddonfield, New Jersey– 31.8.2006 Haddonfield, New Jersey): kesk. 1957–59.
Mantz, Johnny (18.9.1918 Hebron, Indiana–25.10.1972 Ojai, Kalifornia): 17:s* 1953.
McCoy, Ernie (19.2.1921 Reading, Pennsylvania–4.2.2001): 8:s 1953, 16:s 1954.
McDowell, Johnny (29.1.1915 Delavan, Illinois–8.6. 1952 West Allis, Wisconsin): 18:s 1950, kesk. 1951, 21:s 1952.
McWithey, Jim (4.7.1927 Grammer, Indiana–1.2. 2009 Gainesville, Georgia): 16:s 1959, kesk. 1960.
Miller, Chet (19.7.1902 Detroit, Michigan–15.5.1953 Indianapolis, Indiana): kesk. 1951 ja 1952.

Nalon, Duke (2.3.1913–26.2.2001): kesk. 1951 ja 1952, 11:s 1953.
Niday, Cal (29.4.1914 Turlock, Kalifornia–14.2.1988 Lancaster, Kalifornia): kesk. 1953, 10:s 1954, kesk. 1955.

O'Connor, Pat (9.10.1928 North Vernon, Indiana–30.5.1958 Indianapolis, Indiana): kesk. 1954, 8:s 1955, 18:s 1956, 8:s 1957, kesk. 1958.

Reece, Jimmy (17.11.1929 Oklahoma City, Oklahoma–28.9.1958 Trenton, New Jersey): 7:s 1952, 17:s 1954, kesk. 1955, 9:s 1956, kesk. 1957, 6:s 1958.
Rigsby, Jim (6.6.1923–31.8.1952 Dayton, Ohio): 12:s 1952.
Ruby, Lloyd (12.1.1928 Wichita Falls, Texas–23.3.2009): 7:s 1960.
Russo, Eddie (*19.11.1925 Chicago, Illinois): kesk. 1955, kesk.* 1956, kesk. 1957 ja 1960.

Sachs, Eddie (28.5.1927 Allentown, Pennsylvania–30.5.1964 Indianapolis, Indiana): kesk. 1957–60.
Scarborough, Carl (3.7.1914 Benton, Illinois–30.5.1953 Indianapolis, Indiana): kesk. 1951, 12:s* 1953.
Schindler, Bill (6.3.1909 Middletown, New York–20.9.1952 Allentown, Pennsylvania): kesk. 1950 ja 1951, 14:s 1952.
Scott, Bob (4.10.1928 Watsonville, Kalifornia–5.7.1954 Darlington, Etelä-Carolina): kesk. 1952, 12:s* 1953, 18:s* 1954.
Stevenson, Chuck (15.10.1919 Sidney, Montana–21.8.1995 Benson, Arizona): kesk. 1951, 18:s 1952, 9:s* 1953, 12:s* 1954, 15:s 1960.
Sutton, Len (9.8.1925 Portland, Oregon–4.12.2006 Portland, Oregon): kesk. 1958–60.

Teague, Marshall (22.2.1922–11.2.1959 Daytona Beach, Florida): kesk. 1953, 15:s* 1954, 7:s 1957.
Templeman, Shorty (12.8.1919 Pueblo, Kalifornia–24.8.1962 Marion, Ohio): kesk. 1955 ja 1958, 17:s 1960.
Tingelstad, Bud (4.4.1928 Frazee, Minnesota–30.7.1981 Indianapolis, Indiana): 9:s 1960.
Tolan, Johnnie (22.10.1917–6.6.1986 Redondo Beach, Kalifornia): kesk. 1956 ja 1957, 13:s 1958.
Turner, Jack (12.2.1920 Seattle, Washington–12.9.2004 Renton, Washington): kesk. 1956, 11:s 1957, kesk. 1958 ja 1959.

Unser, Jerry (15.11.1932 Colorado Springs, Colorado–17.5.1959 Indianapolis, Indiana): kesk. 1958.

Webb, Spider (8.10.1910–27.1.1990): 20:s 1950, kesk. 1952, kesk.* 1953 ja 1954.
Weiler, Wayne (9.12.1934 Phoenix, Arizona–13.10. 2005 Phoenix, Arizona): kesk. 1960.29
Veith, Bob (1.11.1926 Tulare, Kalifornia– 29.3.2006 Santa Rosa, Kalifornia): 7:s 1956,.3.2006 Santa Rosa, Kalifornia): 7:s 1956, 9:s 1957, kesk. 1958, 12:s 1959, 8:s 1960.
Weyant, Chuck (*3.4.1923 St. Marys, Ohio): 12:s 1955, 14:s 1957, kesk. 1958 ja 1959.
Wilson, Dempsey (11.3.1927 Los Angeles, Kalifornia–23.4.1971 Los Angeles, Kalifornia): kesk. 1958 ja 1960.

Formula 1 -autoilua tiiviisti seurannut suomalainenkaan tuskin löysi edeltä kovin paljon sellaisia ajajia, joiden nimet olivat ennestään hyvin tuttuja. Tämä ei ole suuri ihme, sillä joukkoon mahtui vain neljä MM-sarjan GP-kilpailuissa mukana ollutta.

Nelikon tunnetuin jäsen on Alberto Ascari, joka ylsi maailmanmestariksi 1952 ja 1953 sekä hopeasijalle 1951. Indianapolisin ulkopuolinen MM-sarjaura sisälsi 31 kilpaa 1950–55 ja tuotti 140,64 pistettä.

Kolme muuta ryhmän jäsentä jäivät pisteittä MM-sarjan Grand Prix -ajoissa. Rodger Ward keskeytti kotimaansa GP:t 1959 ja 1963. Troy Ruttman ajoi kymmenenneksi Ranskan osakilvassa 1958, jolloin oli mukana myös Saksan Grand Prix'n harjoituksissa. Lloyd Ruby puolestaan jäi taipaleelle USA:n GP:ssä 1961.

Sekä Indianapolisin ovaalilla että muualla MM-osa-kilpailuihin osallistuneiden lista saattaisi olla pidempi ilman Keith Andrewsin menehtymistä "Tiilitarhan" harjoituksissa 1957. Onnettomuuden johdosta hänen tallitoverinsa, italialainen Giuseppe Farina, näet vetäytyi tapahtumasta. Farinahan voitti F1-luokan ensimmäisen ajajien maailmanmestaruuden 1950 ynnä oli sarjan kakkonen 1952 ja kolmonen 1953.

Indianapolisissa voittajaksikin 1941, 1947 ja 1948 ennättäneen Mauri Rosen etunimi herättää epäilyksen suomalaisista sukujuurista, mutten liene missään nähnyt todisteita arvelulle. Sen sijaan muistelen lukeneeni täkäläisestä V8-Magazine-lehdestä Rosea käsitelleen jutun, jossa ei hiiskuttu yhteyksistä Suomeen. Mauri-nimelle lienee siis tällä kertaa jokin muu selitys.

Vuosikymmenten takaisen kilpa-autoilun vaarallisuus näkyi hyvin elinajoista, vaikka kaikkien ennenaikaisten kuolemien taustalla eivät olleet kilpailu- tai harjoituskolarit. Joka tapauksessa listatuista 107 ajajasta ainakin 40 on menehtynyt radalla sattuneiden onnettomuuksien seurauksiin. Joukkoon kuuluvat pistemiehistä Vukovich, Bryan, Bettenhausen, Thomson, McGrath, Paul Russo, Nazaruk, Sweikert, George Amick, Davies, Branson, Green, Ayulo, Ball ja Faulkner. Indianapolisissa vaille MM-pinnoja jääneistä ratatapaturmien uhreiksi joutuivat Andrews, Ascari, Bisch, Brown, Crockett, Elisian, Fon-der, Herman, Hoyt, James, Keller, Larson, Mackey, Mantz, McDowell, Miller, O'Connor, Reece, Rigsby, Sachs, Schindler, Scott, Teague, Templeman ja Unser. Useimmat kuolivat hyvin pian kolarointien jälkeen, mutta Ball oli 14 kuukautta koomassa ennen menehtymistään.

Indianapolisin MM-pisteajajia oli 35 ja pisteittä jääneitä 72. Ensin mainitusta ryhmästä ratatapaturmien uhreja löytyi 15 ja jälkimmäisestä 25. Koska pistemiehistä menehtyi onnettomuuksissa 42,86 prosenttia ja muista 34,72 prosenttia, kilpa-autoiluun näyttäisi pätevän sama kuin rahojen sijoittamiseen; tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.

Carl Scarborough oli myös rata-autoilun uhri, mutta hyvin erikoisella tavalla: hän tuli pois Indianapolisin radalta kuumuuden aiheuttaman uupumuksen takia 1953, kun maaliin oli enää 10 kierrosta, ja kuoli samana päivänä sairaalassa lämpöhalvaukseen.

Eddie Johnsonin ja Mack Hellingsin kohtaloksi koituivat lento-onnettomuudet, kun taas Jimmy Daywalt ja Dempsey Wilson hävisivät taistelunsa syöpää vastaan. Elmer George puolestaan menehtyi hevoskouluttajansa ampumana.

Indianapolisin MM-osakisoissa sattuneissa onnettomuuksissa menehtyi kaksi sekä virallisissa harjoitus- ja vastaavissa tapahtumissa viisi ajajaa. Toiseksi vaarallisin rata sarjassa on ollut saksalainen Nürburgring, joka koitui viiden kuljettajan matkan pääksi 1954–69.

Bill Vukovichin auto kääntyi nurin kilvassa 1955, ja seurauksena oli välitön kuolema. Vukovich oli kuitenkin ehtinyt kellottaa nopeimmaksi jääneen kierroksen ja on ainoana yltänyt pisteille samassa F1-autoilun MM-osakilvassa, jossa on menehtynyt.

Toinen Indianapolisin MM-osakilvassa sattuneessa onnettomuudessa surmansa saanut ajaja on Pat O'Connor vuonna 1958. Eddie Sachsin vastaava kohtalo ei kuulu MM-sarjatilastoihin, koska tapahtui 1964.

"Indyn" MM-osakilpailujen harjoituksissa kuolivat aiemmin mainitun Keith Andrewsin (1957) lisäksi Chet Miller 1953, Manuel Ayulo 1955 sekä Jerry Unser ja Bob Cortner 1959. Cortnerilta jäi varsinainen kilpailu kokematta, joten häntä ei edeltä löydy. Tony Bettenhausenin kuolinonnettomuus tapahtui testiajossa 1961.

Vuonna 2001 ilmestyneen suomalaisen Formula 1 -tietosanakirjan sivulla 226 muuten näyttää olevan vajaita ja erheellisiä tietoja Indianapolisin MM-osakilpailuissa menehtyneistä, mikä teosta lukevien kannattaa ottaa huomioon.

Indianapolisin 500 mailin ajon koko historian ennätyksistäkin voisi joskus kirjoittaa, mutta tyydymme nyt julkaisemaan jakson 1950–60 menestyneimpiä, nuorimpia ja vanhimpia.

Kaikkiin 11:een Indianapolisin ovaalilla kaasuteltuun MM-osakilpaan osallistui vain Tony Bettenhausen. Ainut useammin kuin kerran voittanut oli Bill Vukovich (1953 ja 1954). Jim Rathmann oli MM-pisteillä ennätyksellisen monta kertaa – viidesti. Kerran piste tuli nopeimmasta kierrosajasta, joten pistesijoja sanan varsinaisessa merkityksessä kertyi neljä. Samaan pääsi myös Sam Hanks. Jim Rathmannin ja Sam Hanksin kaikki pistetilat tulivat yltämisestä kärkikolmikkoon, eli he jakavat kärki-paikan palkintopallille yltämisessäkin.

Nuorimpana mukana oli Troy Ruttman – ikää 20 vuotta 80 päivää 1950. Tasan kaksi vuotta myöhemmin Ruttman ylsi voittoon ja jäi ennätysmieheksi sekä voittajien, palkintokorokesijalle ajaneiden että MM-pistemiesten nuoruustilastossa.

Toista ääripäätä osallistujien ikätiedoissa edustaa Chet Miller, jolla oli mittarissa 49 vuotta 316 päivää 1952. Vanhimpana pisteille kurvaili Mauri Rose, 44 vuoden 4 päivän iässä 1950. Sijaluku oli kolmas, eli Rose on myös iäkkäimpänä 500 mailin MM-osakilvassa palkintopallille posotellut. Voittajista vanhimmaksi, 42 vuoden 321 päivän ikäiseksi 1952, ynnäilin Sam Hanksin

Unserin suvusta löytyy lukuisia kilpa-autoilussa kunnostautuneita, mutta Indianapolisin MM-osakilpailuihin osallistui vain Jerry. Ja vaikka George ja Red Amick eivät netistä löytyneen tiedon nojalla olleet sukua toisilleen, ainakin kaksi lähisukulaisyhdistelmää on tämän paketin luetteloista löydettävissä.

Jim ja Dick Rathmann olivat veljeksiä, joista Dick oli kasteen saatuaan virallisesti James ja Jim puolestaan Richard. Kaksikko vaihtoi nimiään ainakin autourheiluympyröissä vuonna 1946, jotta nuorempi veli voisi kilpailla alaikäisenä. Pian Dick ja Jim omaksuivat uudet nimensä ja pitivät ne itsellään, joskaan en ole varma, vaihtuivatko nimet missään vaiheessa virallisesti.

Paul Russo puolestaan oli Eddien setä.