Kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi pääsi yksi olympiavoittaja ja useita arvokisamitalisteja eri lajeista. Ehdolla oli lukuisia muitakin entisiä huippu-urheilijoita.

Kilpaurheilussa pärjänneitä on vuosikymmenien ajan houkuteltu mukaan politiikkaan, vaihtelevalla menestyksellä. Monista urheilijoista on tullut pitkäaikaisia kansanedustajia, mutta läheskään kaikki yrittäjät eivät ole nousseet puolueidensa ääniharavoiksi.

Kertaamme nyt huhtikuun eduskuntavaalien merkittävimmät eduskuntavaalien urheilijaehdokkaat. Mukaan on otettu sellaisia, joilla on ollut menestystä jossain lajissa aikuisten sarjassa vähintään kansallisella tasolla. Toimittajalta-osuudessa mainittu Suomen Urheilutietäjät ry:n jäsen Harri Lehtonen jäi tämän jutun ulkopuolelle, koska on menestynyt ensi sijassa juniorien ja veteraanien sarjoissa.

Luettelo ei ole varmasti täydellinen, sillä monia menestyksiä ei muisteta kuin paikallisesti, ja lisähankaluutta urheilutaustojen etsintään tuovat avioliittojen muuttamat naisten sukunimet.

Aiemmista urheilija-kansanedustajista on kesälehdessämme 2007 juttu, jota on täydennetty Moni juttu päältä kaunis -paketeissa joulun alla 2007 ja kesällä 2008. Kuten jäljempää näkyy, tästäkin kirjoituksesta löytyy yksi kansanedustaja, joka olisi kuulunut käsitellä jo vuosia sitten.

Eduskuntaan valitut esitellään saatujen äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Internetistä osoitteesta http://yle.fi/vaalit/tulospalvelu/2011/ehdokkaataanimaarajarjestyksessa otetut tiedot ovat tarkistuslaskennan jälkeisiä, joten lukemissa on enimmillään kymmenien äänien eroja samalla nettisivulla ja lehdissä heti vaalien jälkeen ilmoitettuihin.

Alexander Stubb, kokoomus, vaalien aikaan ulkoasiainministeri Espoosta sekä tätä nykyä ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri, sai 41 768 ääntä – koko maassa toiseksi eniten Timo Soinin jälkeen. Stubb kuului golfissa nuorten ja myös miesten maajoukkueeseen, ennen kuin alkoi panostaa poliittiseen uraansa, jonka ohessa on harrastanut innolla kestävyysurheilua.

Kike Elomaa, perussuomalaiset, röntgenhoitaja ja yrittäjä Maskusta, keräsi ääniä 13 121. Hän on uusi kansanedustaja, joka oli koko maa huomioon ottaen naisehdokkaista kolmanneksi äänestetyin. Kike, oikealta etunimeltään Ritva, voitti kehonrakennuksen Euroopan mestaruuden 1981 ja oli MM-kilpailuissa hopealla 1983. Hän oli ykkönen myös World Games- ja Miss Olympia -kilpailuissa 1981.

Jukka Gustafsson, sosialidemokraatit, kansanedustaja Tampereelta, jatkaa Pirkanmaan edustamista 6 793 äänen antaman tuen turvin. Kesäkuussa opetusministeriksi kohonnut Gustafsson on pelannut jalkapallon SM-sarjassa 48 ottelussa 1971–73 seuroinaan Tampereen Pallo-Veikot ja Tampellan Palloilijat.

Anssi Joutsenlahti, perussuomalaiset, rovasti Kankaanpäästä, ylsi 6 583 ääneen ja valittiin vaalien jälkeen eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi. SMP:n kansanedustajana 1979–87 olleen Joutsenlahden ennätys maratonjuoksussa on 2.23.23 vuodelta 1972. SM-maratonilla hän oli seitsemäs 1968 ja SM-maastojuoksussa pitkän matkan joukkuepronssilla 1973 (Kankaanpään Urheilijat).

Pertti "Veltto" Virtanen, perussuomalaiset, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kansanedustaja Tampereelta, sai tänä keväänä 6 526 ääntä. Alkuaan musiikkimiehenä julkisuuteen noussut Virtanen on antanut henkistä valmennusta muun muassa freestylehiihdon, mäkihypyn ja jousiammunnan maajoukkueille.

Pertti Salolainen, kokoomus, ministerin arvon saanut kansanedustaja Helsingistä, varmisti 6 205 äänellään uuden kauden Arkadianmäellä. Hän on ilmoittanut Kuka kukin on -teoksessa saaneensa uinnin SM-hallikilpailuissa pronssimitalin 1958. Laji oli 50 metrin vapaa-uinti ja seura TUL:stä 1956 erotettu Helsingin Työväen Uimarit, mutta hallissa lienee kauhottu vuonna 1958 vain Suomen Uimaliiton mestaruuksista. Ilta-Sanomissa 18.12.2010 kerrottiin, että Salolainen olisi lisäksi pelannut vesipallon SM-sarjassa, mutta emme vanno tietoa oikeaksi.

Pauli Kiuru, kokoomus, filosofian maisteri ja Master of Business Administration Valkeakoskelta, keräsi 5 340 ääntä päästen eduskuntaan ensimmäisellä yrityksellään. Kiuru on ollut triathlonin EM-kilpailuissa pronssilla 1987 ja 1997 sekä kummallakin kerralla saavuttamassa kolmostilaa myös joukkuekilvassa, mutta virallinen EM-joukkuemitali lienee tullut vain 1997. Havaijin Ironman-tapahtumassa Kiuru on taistellut kakkoseksi 1993 sekä kolmoseksi 1990 ja 1992. Täysmatkojen paras tulos 8.04.54 vuodelta 1991 oli tuolloin Euroopan ennätys.

Timo Kalli, keskusta, kansanedustaja ja maaseutuyrittäjä Kiukaisista, sai 5 163 ääntä ja jatkaa jo vuonna 1991 alkanutta edustajuuttaan. Kallin ohjastamista ja valmentamista ravihevosista menestynein on ollut 1960-luvulla pärjännyt tamma Hovite.

Ari Torniainen, keskusta, insinööri ja laskentapäällikkö Lappeenrannasta, kokosi 5 157 ääntä ja on uusi kansanedustaja. Torniainen oli 1970-luvulla suunnistuksessa nuorten maajoukkueessa ja saavutti nuorten sarjoissa SM-mitaleja sekä hiihto- että kesäsuunnistajana. Hän on toiminut ratamestarina SM-suunnistuksissa ja valmentanut SM-tason pihkaniskoja.

Katri Komi, keskusta, kansanedustaja sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri Joroisista, ylsi huhtikuussa 4 964 ääneen. Komi on listannut Kuka kukin on -kirjoissa saavutuksiinsa lännenratsastuksen Suomen mestaruuden 1999.

Eeva Maria Maijala, keskusta, varatuomari ja agrologi Savukoskelta, keräsi 4 692 ääntä. Maijalan päälaji urheilussa on ollut erävaellus, jossa hän on voittanut Suomen mestaruudet 1986–88.

Tom Packalén, perussuomalaiset, komisario Helsingistä, sai valtakirjan 4 380 äänellä ja kuuluu Maijalan tavoin uusiin kansanedustajiin. Seikkailu-urheilijana Packalén on osallistunut kansainväliseen Eco Challenge -kilpailuun kolmesti, vuosina 1997–99.

Matti Saarinen, sosialidemokraatit, sosionomi ja kansanedustaja Lohjalta, keräsi tämän vuoden vaaleissa 4 253 ääntä. Saarinen on TUL:n tennismestari ainakin kaksin- ja nelinpeleistä 1981.

Sinuhe Wallinheimo, kokoomus, liikuntatieteiden maisteri ja yritysvalmentaja Jyväskylästä, ylsi 4 228 äänellään eduskuntaan. Hän on pelannut jääkiekkoa ammattilaisena 15 vuotta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä, 11 A-maaottelua ja voittanut SM-kullan JYP:ssä 2009. MM-hopea 2007 irtosi kolmosmaalivahtina ja ilman pelejä.

Eero Lehti, kokoomus, kansanedustaja ja yrittäjä Keravalta, oli 3 993 äänestäjän valinta. Pesäpallon SM-sarjassa pelannut Lehti olisi ollut syytä mainita jo kesällä 2007, mutta jäsenlehden toimittaja huomasi urheilu-taustan vasta tammikuussa 2011, kun tutkaili Pesäpallokirjoissa julkaistuja vuodesta 1964 alkavia pesispörssejä. Muun muassa vuoden 1996 teoksessa esiintyi listan lopulla Eero Lehti, seura KPK eli Keravan Pallokerho ja pisteitä 2/3, joiden taustalla ilmiselvästi on kaksi SM-sarjaottelua. Urheilumme kasvot 3:sta löytyi Eero Lehden esittely, jossa mainitut tiedot – muun muassa syntymä 23.8.1944 Tuusulassa – ovat samat kuin kansaa vuodesta 2007 edustaneen kauppaneuvoksen. UK 3:n mukaan Lehti olisi pelannut pesäpallon SM-sarjassa 1963 ja 1965, mutta vähintään toinen vuosi on väärä, sillä KPK on nähty pääsarjassa kausilla 1964 ja 1965. Eero Lehdellä on kytkentöjä yhdistykseemmekin; urheilutiedon Viro-maaottelu 2008 käytiin saman lajin kilvastaan tunnetun Keski-Uusimaa-lehden toimitalossa, ja Lehti on Suomen Lehtiyhtymäksi laajentuneen entisen Keski-Uusimaa Oy:n pääomistaja.

Marjo Matikainen-Kallström, kokoomus, diplomi-insinööri ja kansanedustaja Espoosta, hankki 3 360 ääntä. Hän voitti olympiakullan 5 kilometrin hiihdossa Calgaryssä 1988, jolloin sai pronssit 10 kilometrillä ja viestissä. Viestipronssia oli tullut jo Sarajevossa 1984. MM-kultaa Marjo voitti 5 kilometrillä Oberstdorfissa 1987 sekä 15 kilometrillä ja viestissä Lahdessa 1989. Lahden MM-hiihdoissa tuolloinen Matikainen ylsi mitalille kaikilla naisten viidellä matkalla. Suomen mestaruus on plakkarissa myös triathlonin puolimatkoilta 1986 ja SM-pronssi lisäksi erävaelluksesta 1996, jolloin parina oli toinen mestarihiihtäjä Pirkko Määttä.

Juha Väätäinen, perussuomalaiset, opettaja ja taidemaalari Helsingistä, sai 2 914 ääntä ja pääsi tämän koosteen urheilijoista pienimmällä äänimäärällä läpi. Väätäinen on yrittänyt Arkadianmäelle aiemmin sekä kokoomuksen että keskustan riveistä. Hän juoksi 5 000 ja 10 000 metrin Euroopan mestaruudet Helsingissä 1971. Ennätykset samoilla matkoilla ovat 13.28,4 (1972) ja 27.52,8 (1971). Olympiakisoissa "Julma-Juha" sijoittui 13:nneksi 5000 metrillä 1972 eli on nykyisen eduskunnan toinen olympiaurheilija.

Taidetta vai urheilua? -kotirataottelussamme kesällä 2009 piti tietää, kuka mainitun vuoden EU-vaalien ehdokkaista on ratsastuksen SM-mitalisti. Vastaukseksi annettiin Sofia Vikman, SM-mitalisti kenttäratsastuksessa Maria-etunimeä käyttäen ja koko nimeltään Maria Sofia Charlotta Vikman. Sofia Vikman valittiin kokoomuslaisena yhteiskuntatieteiden maisterina ja kansanedustajan avustajana huhtikuussa eduskuntaan 8 279 äänellä, ja muun muassa Aamulehti 19.4. totesi hänen pärjänneen SM-tasolla kenttäratsastuksessa. Vikmanin nähtävästi ainoa SM-mitali on kuitenkin juniorien pronssi 2001. Yleisessä sarjassakin menestystä on saattanut tulla, mutta mahdollisten SM-kisasijojen selvittäminen ei onnistu ihan helposti, sillä Suomen Ratsastajainliiton nettisivuillekin on kansallisista mestaruuskilpailuista kirjattu enintään kolme parasta.

Tässäkin ryhmässä järjestyksen ovat määränneet Yleisradion nettisivuilta kaivetut äänimäärät.

Marko Asell, sosialidemokraatit, kansanedustaja Nokialta, kahmi 5 840 ääntä eli enemmän kuin monet edelle listatut, mutta on puolueensa ensimmäinen varaedustaja Pirkanmaalla. Asell taisteli kreikkalais-roomalaisen painin 74-kiloisten sarjassa hopeamitalin Atlantan olympiakisoissa 1996. Seuraavana vuonna hän ylsi EM-hopealle.

Mikael Käld, ruotsalainen kansanpuolue, opettaja Kruunupyystä, saavutti 4 329 äänestäjän antamalla tuella puolueensa ensimmäisen varaedustajan paikan Vaasan vaalipiirissä. Hän on ollut Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana 2001–09 yhteensä 107 maaottelussa luotsattuaan aiemmin tyttöjen maajoukkuetta.

Ilpo Haalisto, perussuomalaiset, kasvatustieteiden maisteri Nousiaisista, keräsi 4 101 ääntä ja on jytkyvoiton saaneen puolueen ensimmäinen varaedustaja Varsinais-Suomessa. Haalisto juoksi 800 metriä nopeimmillaan 1.50,40 vuonna 1993, jolloin oli lisäksi kuudes Kalevan kisoissa. Viestinjuoksun SM-kisoista irtosi 4 x 800 metriltä TuTo Yleisurheilun riveissä kultaa 1997 ja pronssia 1996.

Juha Mieto, keskusta, kansanedustaja Kurikasta, sai 3 907 ääntä, mutta jatkokausi Arkadianmäellä ei ol-lut edes lähellä. Mieto on hiihdossa viestin olympiavoittaja Innsbruckista 1976. Viestin olympiapronssille hän on hiihtänyt Lake Placidissä 1980 ja Sarajevossa 1984. Lake Placidin 15 kilometrillä "Mietaa" pääsi historiaan hävittyään kullan sadasosasekunnilla ruotsalaiselle Thomas Wassbergille. Samoissa kisoissa hän saalisti hopean myös 50 kilometrillä. Miedolla on neljä mitalia MM-hiihdoista ja 19 henkilökohtaista SM-kultaa vuosilta 1972–85.

Tuija Pohjola, sosialidemokraatit, uinninopettaja ja projektisuunnittelija Oulusta, on 3 837 äänellään SDP:n ensimmäinen varaedustaja vaalipiirissään. Vain 13-vuotiaana tuolloinen Tuija Pyrrö polski 200 metrin perhosuinnissa naisten SM-kultaan 1967. Kansanedustajana Pohjola on toiminut vaalikauden 1995–99.

Sanna Ojanen, kokoomus, johdon assistentti ja HSO-sihteeri Tampereelta, ylsi 3 566 ääneen. Jääkiekon SM-liigan kaikkien aikojen pistekuninkaan Janne Ojasen vaimo saavutti tyttönimellään Kahiluoto golfissa MM-edustuksen sekä SM-kisoissa kolme mitalia lyöntipelissä (pronssit 1987 ja 1988, hopean 1989) ynnä reikäpelihopean 1993.

Jyrki Hyttinen, kokoomus, kauppatieteiden maisteri ja yrittäjä Kouvolasta, päätyi 3 178 äänen lopputulokseen. Hyttisellä on pituushypystä SM-pronssi vuodelta 1985, ja saman vuoden Ruotsi-ottelussa syntyi oma ennätys 757.

Suvi Lindén, kokoomus, kansanedustaja ja vaali-ajankohtana viestintäministeri Oulusta, joutui tyytymään 2 944 ääneen ja putosi eduskunnasta, jossa oli istunut vuodesta 1995. Uimahyppääjänä Lindén ponnisti kerroshyppyjen SM-hallipronssille 1977.

Arto Viljanen, kokoomus, yrittäjä ja varatuomari Hattulasta, oli Hämeen vaalipiirissä 2 931 äänestäjän ykkössuosikki. Viljasen SM-sarjaura jalkapallossa jäi yhteen vajaaseen otteluun 1984, mutta seura oli samana syksynä mestaruutta juhlinut Kuusysi. Kynnystä tavoitella peliaikaa jossain muussa pääsarjaseurassa lienee nostanut se, että isä, eduskunnassa 1979–91 istunut Matti Viljanen, toimi Kuusysin puheenjohtajana, johon tehtävään valittiin myöhemmin myös Matin veli Risto Viljanen.

Mika Maaskola, sosialidemokraatit, mittarikorjaaja Turusta, keräsi 2 904 ääntä. Hän voitti nuorten EM-kullan 1 500 metrin juoksussa 1985 ja edusti Suomea EM-hallikisoissa Madridissa 1986. Ennätys 800 metrillä on 1.47,71 (1989) ja 1 500 metrillä 3.38,50 (1988). Lukuisista SM-mitaleista tätä juttua ajatellen kiintoisimpia ovat 4 x 800 metrin mitalit 1996 ja 1997, koska samoissa joukkueissa juoksi myös Ilpo Haalisto, jonka tapaan Maaskola on nyt puolueensa ensimmäinen varakansanedustaja Varsinais-Suomessa.

Arto Bryggare, sosialidemokraatit, projektipäällikkö Helsingistä, jäi 2 172 ääneen. Bryggare on ollut kansanedustajana 1995–99 ja 2003–07, mutta paluu ei siis onnistunut. Saavutuksiin 110 metrin aitajuoksussa kuuluvat olympiapronssi 1984, MM-hopea 1983, EM-kisojen hopea 1986 sekä pronssit 1978 ja 1982 ynnä Suomen ennätys 13,35 (1984). EM-hallikisoissa Bryggare aitoi muun muassa kaksi kultaa (50 metrin aidoissa 1981 ja 60 metrin aidoissa 1987).

Markku Uusipaavalniemi, perussuomalaiset, kansanedustaja ja yrittäjä Helsingistä, hyytyi 2 134 ääneen ja putosi 200 valitun joukosta, jossa oli ollut vaalikauden 2007–11 ensin keskustan ja viimeksi perussuomalaisten ryhmässä. Suomen curling-maajoukkueen kapteenina Uusipaavalniemi on saavuttanut olympiahopeaa Torinossa 2006, MM-pronssit 1998 ja 2000, EM-tasolta kultaa 2000 sekä pronssit 1998 ja 2001. Uimahyppääjänä hän ylti SM-kisojen ponnahduslautahypyissä kahteen hopeaan ja yhteen pronssiin 1988, eivätkä lajit lopu tähänkään, sillä "Uusis" on pelannut pesäpalloa parhaimmillaan ykkössarjassa.

Juha Reini, kokoomus, yrittäjä Kokkolasta, sai tukea 2 063 äänestyslipussa. Reinillä on jalkapallosta 23 A-maaottelua sekä kokemusta ammattilaisurasta Belgiassa ja Hollannissa.

Jukka Järvinen, sosialidemokraatit, päihdetyöntekijä Helsingistä, keräsi 1 783 ääntä. "Käpylän pyöveli" iski ammattinyrkkeilyn raskaassa sarjassa 25 ottelua 1990–2005 ja on Suomen mestari sekä amatööreissä että ammattilaisissa.

Merikukka Forsius, kokoomus, kansanedustaja ja luokanopettaja Vihdistä, putosi eduskunnasta jäätyään 1 200 ääneen. Hän kuului vihreiden ryhmään 1999–2008 ja sen jälkeen kokoomukseen. Forsius on voittanut tenniksessä naisten nelinpelin Suomen mestaruudet sisällä ja ulkona 1990 sekä lukuisia muita SM-mitaleja.

Maarit Sihvonen, vihreät, fysioterapeutti ja toimitusjohtaja Oulusta, sai 959 ääntä. Hän edusti Suomea uimarina Los Angelesin olympiakisoissa 1984 ja EM-tasolla 1981. Henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia kertyi 54.

Pieti Poikola, vihreät, diplomi-insinööri ja koripallovalmentaja Tampereelta, oli 728 äänestäjän valinta. Tampereen Pyrinnön valmentajana Poikola on luotsannut joukkueensa Suomen mestariksi 2010 sekä vaalien jälkeen 2011.

Wilson Kirwa, kokoomus, kirjailija ja yrittäjä Lahdesta, sai 706 ääntä. Keniassa kasvanut Kirwa on ollut Suomen edustajana yleisurheilun MM- ja EM-kilpailuissa 800 metrin juoksussa, parhaimmillaan EM-hallissa neljäs 2000. Ennätyksiä ovat 400 metrillä 47,31 (2000) ja 800 metrillä 1.44,69 (2000).

Seppo Sonkeri, perussuomalaiset, oppilaanohjauksen lehtori ja liikunnanopettaja Espoosta, päätyi 688 ääneen. Käsipallossa Sonkeri oli voittamassa ulkopelin SM-kultaa 1967 (seura helsinkiläinen Arsenal) ja pelasi pääsarjaa myös koripallossa. Parhaiten hänet muistettaneen silti koripallovalmentajana – ansioina muun muassa toiminta maajoukkueissa sekä Suomen mestaruudet Turun NMKY:ssä 1975 ja 1977.

Alpo Suhonen, vihreät, valmentaja Forssasta, sai kannatusta 601 äänen verran. Suhonen on ollut jääkiekkovalmentajana muun muassa Suomen A-maajoukkueessa 1982–86, NHL:ssä Chicago Blackhawksissa 2000–01, liigaseuroissa Suomessa ja Sveitsissä sekä poikien Euroopan mestaruuden vieneessä Suomen joukkueessa 1978. Pian vaalien jälkeen eteen tuli pesti Slovakiassa. Pelaajana Suhonen oli voittamassa Suomen mestaruutta Porin Ässille 1971.

Jari Härkälä, sosialidemokraatit, yhteyspäällikkö ja valmentaja Kuopiosta, joutui tyytymään 557 äänestäjän ilmaisemaan tukeen. Härkälän jääkiekkoilijauran meriitteihin kuuluvat kaksi A-maaottelua sekä SM-hopeat Ässissä 1984 ja KalPassa 1991. Liigavalmentajana hänet on nähty myös kaukalopallossa, jossa tuloksena on ollut kolme peräkkäistä SM-kultaa 2004–06 (seura Porin Kärpät).

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit, lehtori Lappeenrannasta, jäi 551 äänen saldoon. Uimahyppyuran merkittävin näyttö on kerroshyppyjen SM-pronssi 1969.

Tino Singh, ruotsalainen kansanpuolue, yrittäjä Helsingistä, sai 249 ääntä. Intiasta kotoisin oleva Singh on showtanssin maailmanmestari vuodelta 1992.

Kunto Viiru, senioripuolue, kapteeni evp. Kajaanista, keräsi 34 ääntä. Tuloksen vaatimattomuuden osasyyksi voi mainita sen, että Viiru oli ehdolla Pirkanmaalla eli kaukana kotiseudustaan. Vuosikymmenien ajan korkeushypyssä kilpailleen Viirun ennätys on 198, joka toi Suomen vuositilastossa jaetun 12. sijan 1965.

Eduskuntavaaleissa oli tietysti ehdolla myös paljon urheilujohtajia. Edelle omilla urheilusaavutuksillaan päässeistä joukkoon voi lukea ainakin Suomen Palloliiton aiemman varapuheenjohtajan Jukka Gustafssonin, valtion liikuntaneuvostossa puhetta johtaneen Matti Saarisen, Suomen Olympiakomitean entisen ja Suomen Ampumaurheiluliiton nykyisen varapuheenjohtajan sekä puolisen vuotta talven 2001 MM-hiihtojen järjestelytoimikuntaa vetäneen Marjo Matikainen-Kallströmin, Suomen Kaukalopalloliitossa puheenjohtajana olleen Suvi Lindénin samoin kuin Kunto Viirun, joka on toiminut Suomen Veteraaniurheiluliiton puheenjohtajana.

"Pelkistä" valtakunnallisen tason urheilupomoista valituiksi tulivat esimerkiksi Nuoren Suomen entinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi (kesk., 8 812 ääntä), Suomen Liikunnan ja Urheilun aiempi varapuheenjohtaja Tuija Brax (vihr., 7 882 ääntä), Suomen Urheiluliiton, Olympiakomitean, SLU:n, IAAF:n ja EAA:n johtopaikoilla ollut Ilkka Kanerva (kok., 7 820 ääntä), Suomen Keskusshakkiliitossa puhetta johtanut Arto Satonen (kok., 7 021 ääntä), Nuoren Suomen johdossa ennen Kiviniemeä nähty Jouni Backman (sd., 5 745 ääntä), nykyiset puheenjohtajat Juha Rehula (Suomen Kuntoliikuntaliitto, kesk., 5 550 ääntä), Sirpa Paatero (TUL, sd., 5 392 ääntä) ja Mika Lintilä (Suomen Hippos, kesk., 5 035 ääntä), Suomen Kaukalopalloliiton puheenjohtajana käynyt Raija Vahasalo (kok., 4 206 ääntä), Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Kari Uotila (vas., 3 468 ääntä) sekä Suomen Uimaliitossa puhetta johtava Sanna Lauslahti (kok., 3 312 ääntä).

Valitsematta jääneisiin kuuluivat Suomen Jousiampujain Liiton entinen puheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk., 4 755 ääntä), TUL:ssä aiemmin puhetta johtanut Kalevi Olin (sd., 3 394 ääntä), Suomen Ampumahiihto-liiton puheenjohtajaksi kuluvan vuoden alussa palannut Olli Nepponen (kok., 2 909 ääntä), Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liiton nykyinen puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho (kok., 675 ääntä) sekä Veteraaniurheiluliiton toiminnanjohtaja Vesa Lappalainen (kesk., 127 ääntä).