Urheilusanontaa kuparisen rikkomisesta on käsitelty lehdissämme joulun alla 2002 ja kesällä 2003. Ensimmäisellä kerralla todettiin, että lähin jotenkin uskottava vertaus liittyy kupariastioihin. Kun ne kuluivat puhki, ensimmäisen tipan jälkeen tippoja tuli aika nopeasti paljon enemmänkin, ja urheilussa maalihanat aukeavat usein kunnolla ensimmäisen osuman jälkeen.

Kesälehdessä 2003 julkaistu selitys oli sellainen, että vuosisatoja sitten Ruotsi-Suomessa käytettyjen erittäin isojen ja painavien kuparirahojen kuljettaminen edellytti joskus rahojen rikkomista ihan kirjaimellisesti.

Kolmas näkemys on tullut vastaan Helsingin Sanomista 13.7.2009: pikkupoikien nappikuoppapelissä käytettiin heittämiseen riittävän painavia 5 ja 10 pennin kuparilantteja, ja joukkue sai "kuparisen rikki" voitettuaan lantteja niin paljon, että saattoi vaihtaa ne nikkeliseen 25-penniseen.

1. Tarkkuusammunta kuparikolikoihin
2. Rahanheittokilpailut kuparikolikoilla mahdollisimman lähelle tikkua
3. Viipurissa 1930-luvulla harrastetut nappikuoppa-pelit, joiden voittokolikot vaihdettiin suurempaan nikkelikolikkoon. Toinen selitys on kuparikolikon ympärille piirretty nollaa muistuttava viiva.