Viime vuoden joulunumerossamme luki, että lehteen kaavailtu katsaus Kalevan kisojen mitaliseuroihin siirtyy tekijän sairastumisen takia mitä luultavimmin kesälehteen 2011. Juhani Pihlaja oli soittanut minulle 26.11. ja pyytänyt anteeksi sitä, että joutuu siirtämään lupaamansa jutun tekemisen vuodelle 2011. Jussi puhui rohisevalla äänellä kertoen kärsineensä monta päivää kuumeesta ja ilmeisesti keuhkoputkentulehduksesta.

Kun joulupostitus oli matkalla jäsenille, Etelä-Suomen Sanomissa julkaistiin kuolinilmoitus, joka kertoi Juhanin elämän päättyneen päivä puhelun jälkeen. Kuolema tapahtui kotona Lahdessa.

Jouko Juhani Pihlaja oli syntynyt 6.6.1952 virallisesti Lahdessa. Hän tosin havaitsi myöhemmin, että perheen koti sijaitsi ennen vuoden 1956 alueliitosta Nastolan puolella kivenheiton päässä Lahden rajasta, eli syntymäkunnaksi olisi kuulunut kirjata Nastola.

Juhani asui pääosan elämästään Lahdessa, mutta kouluvuodet kuluivat lähinnä Kuopiossa ja Forssassa. Yliopisto-opinnot Juhani hoiti Turussa valmistuen valtiotieteen lisensiaatiksi. Suuren osan työurastaan hän toimi vapaana tutkijana ja kirjoittajana.

Fennica-tietokannasta löytyi Juhanin tekemiä kirjoja 21, jotka on aihetta luetella tässä:

• Kunnallisesta tietohuollosta. Lahden kaupunki. 109 sivua. 1988.
• Kunnat ja tutkimustoiminta – tarvitseeko kunta tutkimusta? Lahden kaupunki. 185 sivua. 1990.
• Lahden peruspalvelut – tutkimus lahtelaisten palvelutarpeista. Lahden kaupunki. 271 sivua. 1990.
• Asuntopolitiikka ja väestökehitys. Lahden tekninen virasto, tietopalvelut. 102 sivua. 1991.
• Lahden peruspiirteet – millainen kaupunki Lahti on? Lahden tekninen virasto, tietopalvelut. 233 sivua. 1991.
• Pientaloasuminen Lahdessa. Lahden tekninen virasto, maa- ja karttatulosalue. 182 sivua. 1992.
• Urheilun käsikirja. TietoSportti. 1054 sivua. 1994.
• Lahtelaisten kirjastonkäyttö – asiakaskyselyn (1998) tulokset. Lahden kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. 24 sivua. 1998.
• Lahti SM-kilpailuissa – 48 lajia ja 3500 mitalia. Lahden kaupunginmuseo & Lahden liikuntatoimisto. 145 sivua. 2001.
• Tutkielmaa tekemään. Soceda. 215 sivua. 2001.
• Kiehtova kasvatustiede – oppimisen ongelmia ja haasteita. Soceda. 234 sivua. 2003.
• Lahden seudun kirjastojen käyttö – vuoden 2002 asiakaskyselyn tulokset – Lahti, Asikkala, Hollola, Nastola, Orimattila. Lahden kaupunginkirjasto – maakunta-kirjasto. 29 sivua. 2003.
• Ajattele, tutki ja opi – ohjeita oppimiseen ja tutkielmantekoon. Soceda. 194 sivua. 2004.
• Kasvatusta tutkimaan – ideakirja harjoitustöiden ja tutkielmien tekijöille. Soceda. 154 sivua. 2004
• Kirjastonkäyttö. 156 sivua. Soceda. 2004.
• Tutkielman ongelmia ratkaisemaan. Soceda. 224 sivua. 2004.
• Lahti-käsikirja. Lahden kaupunki. 365 sivua. 2005.
• Palloilun SM-kilpailut. TietoSportti. 117 sivua. 2005
• Tutkielma tietoa rakentamalla. Soceda. 114 sivua. 2005.
• Lahden kunnallishallinto – rakenteita ja päätöksentekijöitä. Lahden kaupunginmuseo. 158 sivua. 2006.
• Tutkielmalle vauhtia. Soceda. 120 sivua. 2006.

Lahden kirjaston tietokanta antoi Juhani Pihlajan nimen haulla vielä muutaman muun julkaisun. Tässä kannattaa mainita Juhanin kirjoittama Lahden liikuntatoimen ja urheiluelämän historia -osuus teoksessa Lahden kulttuurilaitosten historia – koululaitos, kirjasto ja liikunta (Lahden kaupunki, 2005).

Juhani Pihlajan ensimmäinen urheiluaiheinen teos oli siis Urheilun käsikirja, joka painettiin vuoden 1994 lopulla ja valittiin vuoden 1995 suomalaiseksi urheilukirjaksi. Teos sisältää kymmenistä urheilumuodoista historiakatsaukset, tärkeimmät säännöt ja tulokset sekä tulosten pohjalta tehtyjä yhteenvetoja. Jussi aikoi julkaista jossain vaiheessa käsikirjasta uuden painoksen. Tavoitteeksi tuli, että mukaan olisi saatu SM-kisojen hopea- ja pronssimitalistitiedot myös sellaisista lajeista, joista vuonna 1994 kerrottiin vain mestarit.

Korkeasta oppiarvostaan huolimatta Juhani ei siis kuulunut niihin urheiluhistorioitsijoihin, joita kiinnostaa vain se, mitä on tehty – ei se, mitä on saatu aikaan. Juhani arvosti täsmällistä tietoa ja jaksoi etsiä vaikeastikin saatavilla olleita tuloksia.

Läheisimpiä lajeja Juhanille olivat jalkapallo ja mäkihyppy. Jalkapalloa hän pelasi itsekin Lahden Kortteliliigassa niin hyvin, että sai kertaalleen kutsun Lahden Reippaan harjoituksiin, mutta jätti tilaisuuden käyttämättä, mitä myöhemmin harmitteli. Lahdessa asuessaan Jussi kävi katselemassa futista myös muun muassa Kuopiossa. Lahtelaisjoukkueiden kotipelejä taasen oli ohjelmassa silloinkin, kun koti oli muualla.

Yhteistyöni Juhanin kanssa lähti liikkeelle Urheilun käsikirjan kautta. Vaikka teos on erinomainen, on tiedoissa erheitä ja vajavaisuuksia, joista suuri osa on siirtynyt aiemmista peruslähteistä. Lähettelin havaintojani Juhanille, ja muistaakseni talvella 1996, kun kuvani oli esiintynyt lehdessä, Jussi huomasi minut Lahdessa ja esittäytyi. Tämän jälkeen tapasimme välillä suunnitellusti ja välillä sattumalta osuessamme samaan aikaan esimerkiksi Lahden pääkirjastoon.

Ennen pitkää sain Juhanin liittymään Suomen Urheilutietäjiin ja tekemään yhteensä seitsemän juttua lehtiimme 2006–10. Tieto- ja muihin kilpailuihimme Juhani ei muistaakseni koskaan osallistunut. Hän kyllä kaiveli vastauksia kotirataotteluihin ja auttoi näissä minuakin, muttei halunnut lähettää vajavaista paperia. Urheilutiedon SM-kilpaankaan Juhani ei tullut, koska halusi olla varma, että yltää hyvin lähelle kärkeä. Useamman Lahden seudulla julkaistavan ilmaisjakelulehden haastattelussa huhtikuussa 2006 hän kuitenkin lausui urheilutietämyksestään näin:
–Kai minä jotenkin pärjäisin, jos tämän aiheen tietokilpailuihin osallistuisin.

Juhani Pihlaja ei ollut perheensä ainoa urheiluviestinnän alalla toiminut jäsen, sillä hänen veljensä Eero muistettaneen ainakin Urheiluruudun takavuosien tekijäjoukosta.