Suomen Urheilutietäjien lehdissä on julkaistu lukuisia juttuja sodissa tai niiden seurauksina menehtyneistä kotimaisista urheilijoista. Sodat ovat kuitenkin koituneet monen muunkin maan urheilijoiden kohtaloksi. Nettisivustolta www.sports-reference.com/olympics/ löytää Frivolties- ja Miscellaneous Lists -klikkausten kautta otsikon Olympians Who Were Killed or Missing in Action or Died as a Result of War. Niinpä voimme nyt tarjota tietoa maailmansotien ulkomaisista urheilijavainajista.

Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–18 sai surmansa 23 olympiavoittajaa. Joukossa ei ollut yhtään suomalaista. Menehtyneistä brittejä oli 14, saksalaisia neljä, ranskalaisia kolme, australialaisia ja belgialaisia kumpiakin yksi. Olympiavoittajia kuoli lähinnä Ranskassa käydyissä taisteluissa.

Kuolleiden olympiavoittajien joukossa oli kahdeksan soutajaa, neljä yleisurheilijaa, kolme uimaria, kaksi miekkailijaa, vesipalloilijaa ja maahockeyn pelaajaa sekä yksi jalkapalloilija samoin kuin yksi pyöräilijä. Ison-Britannian voittoisasta soudun kahdeksikosta Lontoosta 1908 kaatui maailmansodassa kolme miestä.

Olympiavoittajien lisäksi henkensä menetti kymmeniä hopea- ja pronssimitalisteja muista olympiakävijöistä puhumattakaan. Kaatuneiden joukossa ovat muiden muassa pyöräilyn Tour de Francen voittaja Octave Lapize, moninkertainen Wimbledonin tennisvoittaja Tony Wilding ja esteratsastuksessa olympiapronssin 1912 saanut Preussin prinssi Friedrich Karl, Saksan keisarin veljenpoika. Viimeksi mainittu oli eri henkilö kuin samanniminen vuonna 1918 Suomen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi.

Oheisissa listoissa urheilijan syntymä- ja kuolinpaikat olivat hänen kotimaassaan, ellei toisin mainita. Kaikkien mestariurheilijoiden kuoleman ajankohtaa tai paikkaa ei ole tiedossa.

Gaston Alibert, Ranska, s. 22.2.1878 Pariisi, k. 16.12.1917 Pariisi. Kulta kalpamiekkailun henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa 1908, lisäksi seitsemäs kalpamiekkailussa 1900. Sairastui rintamalla, kuoli tuberkuloosiin.

Isaac Bentham, Iso-Britannia, s. 27.10.1886 Wigan, k. 15.5.1917 Arras, Ranska. Kulta vesipallossa 1912.

Arno Bieberstein, Saksa, s. 17.10.1886 Magdeburg, k. 18.5.1918 Magdeburg. Kulta 100 metrin selkäuinnissa 1908 ME-ajalla 1.24,6.

Joseph Dines, Iso-Britannia, s. 12.4.1886 King's Lynn, k. 27.9.1918 Havrincourt, Ranska. Kulta jalkapallossa 1912.

Léon Flameng, Ranska, s. 30.4.1877 Pariisi, k. 2.1.1917 Eve. Kulta 100 kilometrin ratapyöräilyssä 1896, vain kaksi kilpailijaa pääsi maaliin. Hopea 10 000 metrin kilpailussa ja pronssi 2 000 metrillä.

Carl Goßler, Saksa, s. 17.4.1885 Hampuri, k. 9.9.1914 Ranska. Kulta soudun perämiehellisessä nelosessa 1900.

Wyndham Halswelle, Iso-Britannia, s. 30.5.1882 Lontoo, k. 31.3.1915 Neuve-Chapelle, Ranska. Kulta 400 metrin juoksussa 1908. Finaalissa olivat Halswelle ja kolme Yhdysvaltojen juoksijaa, joista yksi hylättiin. Tuomaristo päätti järjestää finaalin uudestaan, mutta yhdysvaltalaiset kieltäytyivät juoksemasta, joten Halswelle juoksi uusinnan yksinään. Hopea 400 metrillä ja pronssi 800 metrillä 1906. Yritti pelastaa taistelukentällä haavoittuneen upseeritoverinsa, joutui tarkka-ampujan surmaamaksi; sotilasarvo kapteeni.

Cecil Healy, Australia, s. 28.11.1881 Darlingshurst, k. 29.8.1918 Ranska. Kulta 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä 1912, hopea 100 metrin vapaauinnissa. Pronssi 100 metrin vapaauinnissa 1906.

Fred Kelly, Iso-Britannia, s. 29.5.1881 Sydney, Australia, k. 13.11.1916 Beaucourt-sur-l'Ancre, Ranska. Kulta soudun kahdeksikossa 1908. Kaatui Sommen suurtaistelussa. Arvostettu pianisti ja säveltäjä.

Alister Kirby, Iso-Britannia, s. 14.4.1886 Brompton, k. 29.3.1917 Ranska. Kulta soudun kahdeksikossa 1912. Kiväärijoukkueen kapteeni, haavoittui ja kuoli myöhemmin sotasairaalassa.

Henry MacIntosh, Iso-Britannia, s. 10.6.1892 Kelso, k. 26.7.1918 Albart, Ranska. Kulta 4 x 100 metrin viestinjuoksussa 1912. Kaatui Sommen taisteluissa, sotilasarvo kapteeni.

Gilchrist MacLagan, Iso-Britannia, s. 5.10.1879 Lontoo, k. 25.4.1915 Pilckem, Belgia. Kulta soudun kahdeksikossa 1908. Kaatui Ypresin kaupungin lähellä.

Duncan McKinnon, Iso-Britannia, s. 29.9.1887 Paddington, k. 9.10.1917 Ypres, Belgia. Kulta soudun perämiehettömässä nelosessa 1908.

Reggie Pridmore, Iso-Britannia, s. 29.4.1886 Edgbaston, k. 13.3.1918 Venetsia, Italia. Kulta maahockeyssa 1908, joukkueen paras maalintekijä. 19 maaottelua 1908–13. Sotilasarvo majuri.

John Robinson, Iso-Britannia, s. 6.8.1885 Burton-on-Trent, k. 23.8.1916 Roehampton. Kulta maahockeyssa 1908. Haavoittui El Hannahissa Mesopotamiassa (Irakissa), kuoli sairaalassa Lontoon lähellä.

Ronald Sanderson, Iso-Britannia, s. 11.12.1876 Uckfield, k. 17.4.1918 Gommecourt, Ranska. Kulta soudun kahdeksikossa 1908.

Heinrich Schneiderheit, Saksa, s. 23.12.1884 Köln, k. 30.9.1915 Ranskassa. Kulta köydenvedossa 1906, lisäksi pronssi painonnoston yhden käden ja kahden käden nostoissa. MM- ja EM-mitaleja painonnostossa 1903–14.

Robert Somers-Smith, Iso-Britannia, s. 15.12.1887 Walton-on-Thames, k. 1.7.1916 Gommecourt, Ranska. Kulta soudun perämiehettömässä nelosessa 1908. Kaatui Sommen suurtaistelun ensimmäisenä päivänä.

Waldemar Tietgens, Saksa, s. 26.3.1879, k. 28.7.1917 Flandern, Belgia. Kulta soudun perämiehellisessä nelosessa 1900, neljäs kahdeksikossa.

Charles de Vendeville, Ranska, s. 8.3.1882 Lesquin, k. 19.9.1914 Rheims. Kulta 60 metrin pituussukelluksessa 1900.

Victor Willems, Belgia, s. 19.2.1877, k. 1918. Kalpamiekkailun joukkueessa kulta 1912 ja pronssi 1908.

Harold Wilson, Iso-Britannia, s. 22.1.1885 Horncastle, k. 1916 Ranska. Kulta kolmen mailin joukkuejuoksussa 1908, hopea 1 500 metrillä. Ensimmäinen neljän minuutin alittaja 1 500 metrillä: 3.59,8 vuonna 1908.

Herbert Wilson, Iso-Britannia, s. 14.2.1875 St. Kilda, Aus-tralia, k. 11.4.1917 Ypres, Belgia. Kulta vesipallossa 1908.

Jean Bouin, Ranska, s. 21.12.1888 Marseille, k. 29.9.1914 Xivarv-et-Marvoisin. Hopea 5 000 metrin juoksussa 1912, Hannes Kolehmaiselle häviten. ME:t 10 000 metrillä (30.58,8) vuonna 1911 ja tunninjuoksussa (19 021 metriä) 1913.

Alex Decoteau, Kanada, s. 19.11.1887 Red Pheasant Reserve, Saskatchewan, k. 30.10.1917 Ypres, Belgia. Kolehmaisen ja Bouinin kannoilla kuudes 5 000 metrillä 1912. Ensimmäinen alkuperäisväestön edustaja (intiaani) Kanadan poliisitoimessa. Kaatui tarkka-ampujan uhrina.

Friedrich Karl, Preussin prinssi, Saksa, s. 6.4.1893 Klein-Glienicke, k. 6.4.1917 Saint-Etienne, Ranska. Pronssi esteratsastuksen joukkuekilpailussa 1912, jolloin oli vasta 19-vuotias. Keisari Vilhelm I:n veljenpoika. Maailmansodassa lentäjänä. Kone sai 21.3.1917 osuman, ja prinssi teki haavoittuneena pakkolaskun rintamien väliin Ranskassa. Pakomatkalla omalle puolelle joutui australialaisten joukkojen tulitukseen ja haavoittui vaikeasti selkään. Kuoli australialaisten sotasairaalassa.

George Hutson, Iso-Britannia, s. 22.12.1889 Lewes, k. 14.9.1914 Venizel, Ranska. Pronssi 5 000 metrin juoksussa Kolehmaisen ja Bouinin jäljessä sekä 3 000 metrin joukkuejuoksussa 1912.

Octave Lapize, Ranska, s. 24.10.1887 Pariisi, k. 14.7.1917 Toul. Pronssi 100 kilometrin pyöräilyssä 1908. Ammattilaisena Tour de Francen voitto 1910. Kolme voittoa yhden päivän klassikkoajoissa Pariisi–Bryssel ja Pariisi–Roubaix. Lentäjä, jonka kone ammuttiin alas Verdunin lähellä, Lapize kuoli vammoihinsa samana päivänä sotasairaalassa.

István Mudin, Unkari, s. 16.10.1881 Kétegyháze, k. 22.7.1918 Dosso del Fine, Italia. Pronssi Verner Järvisen voittamassa antiikkisessa kiekonheitossa 1906, hopea yleisurheilun viisiottelussa.

Tony Wilding, Uusi Seelanti, s. 31.10.1883 Opava, k. 9.5.1915 Neuve-Chapelle, Ranska. Pronssi tenniksen kaksinpelissä 1912. Wimbledonissa kaksinpelin voitto neljä kertaa peräkkäin 1910–13, Australian avoimien voitto 1906 ja 1909. Nelinpelissä Wimbledonin voitto 1907, 1908, 1910 ja 1914, Australian avoimien voitto 1906. Sekanelinpelissä Wimbledonin voitto 1914. Davis Cupin voitto 1907, 1908, 1909 ja 1914. Opiskeli lakimieheksi urheilemisen ohessa.

Toisessa maailmansodassa 1939–1945 sai surmansa 49 olympiavoittajaa. Heistä suomalaisia olivat juoksija Gunnar Höckert, hiihtäjä Kalle Jalkanen ja painija Lauri Koskela.

Saksalla oli paljon olympiasankareita, mutta suuret olivat myös maan menetykset: 24 olympiavoittajaa menetti henkensä. Unkarilaisia menehtyi viisi, yhdysvaltalaisia neljä, suomalaisia, hollantilaisia ja brittejä kolme, puolalaisia ja japanilaisia kaksi. Yhden olympiavoittajan kuolemaa saatiin surra Italiassa, Ranskassa ja Tšekkoslovakiassa.

Talvikisavoittajia on paljon vähemmän kuin kesäkisojen sankareita, ja maailmansodassa taistelleita talvikisojen menestysmaitakin vain muutama. Talviolympialaisten kultamitalimiehistä kaatui sodassa vain kaksi: Kalle Jalkasen lisäksi yhdysvaltalainen kelkkailija Billy Fiske.

Kesäolympiavoittajista menehtyi kahdeksan soutajaa, seitsemän voimistelijaa, kuusi ratsastajaa, viisi yleisurheilijaa ja miekkailijaa, neljä käsipalloilijaa, kaksi uimaria, vesipalloilijaa ja painijaa sekä yksi meloja, tennispelaaja, pyöräilijä, hevospoolon pelaaja ja rugbyn pelaaja.

Menehtyneiden joukossa oli myös yksi taideolympiakisojen voittaja, kuvanveistäjänä kunnostautunut puolalainen Józef Klukowski.

Saksalainen ratsastuksen olympiavoittaja Heinz Brandt sai kuolemaan johtaneet vammat kesällä 1944 Hitlerin "Sudenpesässä" tehdyssä salamurhayrityksessä.

Toisen maailmansodan uhreihin kuuluu neljä naispuolista olympiavoittajaa. Tukholmassa 1912 tenniksen sekanelinpelin voittanut saksalainen Dora Köring menehtyi sodan lopussa 64-vuotiaana Dresdenin pommituksissa. Joukkuevoimistelun 1928 voittaneesta Hollannin naisistosta neljä joutui juutalaisina natsien keskitysleirille, jossa kolme heistä surmattiin kesällä 1943. Neljäs keskitysleirille joutuneista, Elka de Levie, säilyi hengissä.

Juutalaisten keskitysleireillä kuoli kaikkiaan kahdeksan olympiavoittajaa, heistä vanhimpana ensimmäisissä nykyajan olympiakisoissa 1896 voimistelussa menestynyt saksalainen Alfred Flatow. Hän oli kuollessaan 73-vuotias. Leirillä kuoli myös hänen veljensä Gustav.

Murheellinen kohtalo oli Berliinissä 1936 käsipallossa hopeaa saaneella Itävallan joukkueella. Sen pelaajista kahdeksan sai surmansa sodassa, heistä kuusi sodan viimeisinä vuosina 1944–45. Berliinissä käsipallon kullan voittaneista saksalaisista kaatui sodassa neljä pelaajaa.

Myös näissä listoissa syntymä- ja kuolinmaa mainitaan vain, jos se on ollut muualla kuin kotimaassa. Kuolintiedoissa on nytkin vajavaisuuksia.

Herbert Adamski, Saksa, s. 30.4.1910 Berliini, k. 11.8.1941 Szolty, Neuvostoliitto. Kulta soudun perämiehellisessä kaksikossa 1936.

Estella Agsteribbe, Hollanti, s. 6.4.1909 Amsterdam, k. 17.9.1943 Auschwitz, Puola. Kulta naisten joukkuevoimistelussa 1928. Kuoli juutalaisten keskitysleirissä.

Max Amann, Saksa, s. 19.1.1905 Magdeburg, k. 24.12.1945 kadonnut. Kulta vesipallossa 1928.

Shigeo Arai, Japani, s. 8.8.1916 Shizuoka, k. 19.7.1944 Burma. Kulta 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä ME-ajalla 1936, pronssi 100 metrin vapaauinnissa.

Albert Arnheiter, Saksa, s. 20.7.1890 Ludwigshafen, k. 26.4.1945 Italia. Kulta soudun perämiehellisessä nelosessa 1912. Sai surmansa maailmansodan viimeisissä taisteluissa 54-vuotiaana.

Emil Benecke, Saksa, s. 4.10.1898 Magdeburg, k. 12.8.1945 Riika, Neuvostoliitto (Latvia). Kulta vesipallossa 1928, hopea 1932. Kuoli neuvostoliittolaisten vankileirillä.

Heinz Brandt, Saksa, s. 11.3.1907 Charlottenburg, k. 22.7.1944 Rastenburg. Kulta esteratsastuksen joukkuekilpailussa 1936. Upseerina Saksan armeijan Wehrmachtin pääesikunnassa OKW:ssä. Haavoittui 20.7.1944 Hitlerin päämajassa "Sudenpesässä" Rastenburgissa Itä-Preussissa Führeriä vastaan tehdyssä salamurhayrityksessä. Pommi räjähti Brandtin jalkojen juuressa ja hän kuoli kaksi päivää myöhemmin vammoihinsa. Kaikkiaan neljä upseeria sai surmansa. Brandt eteni majuriksi 1941, everstiluutnantiksi 1942 ja everstiksi 1944. Hitler ylensi hänet kuoleman jälkeen kenraalimajuriksi. Tapauksen johdosta teloitettuihin kuului eversti Friedrich Adolf von Schack – vuoden 1948 olympiaratsastaja Adolf Ehrnroothin kanssa kesällä 1959 avioituneen tanskalaisen Karin-Birgitte von Schackin eno.

Ferenc Csík, Unkari, s. 12.12.1913 Kaposvár, k. 29.3.1945 Sopron. Kulta 100 metrin vapaauinnissa, pronssi 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä 1936. Lääketieteen tohtori, sai surmansa ilmahyökkäyksessä lähellä Itävallan rajaa auttaessaan pommituksessa loukkaantuneita.

Georg Dascher, Saksa, s. 27.6.1911 Gross-Zimmern, k. 25.11.1944 Ranska. Kulta käsipallossa 1936.

Foy Draper, Yhdysvallat, s. 26.11.1913 Georgetown, k. 4.1.1943 Kasserine, Tunisia. Kulta 4 x 100 metrin viestinjuoksussa (kolmas osuus) 1936 ME-ajalla 39,8. Sodassa pommikoneen lentäjä, jonka ohjaama kone katosi Pohjois-Afrikan taisteluissa.

Hans Eller, Saksa, s. 14.8.1910 Gdansk, Puola, k. 4.4.1943 Neuvostoliitto. Kulta soudun perämiehellisessä nelosessa 1932. Haavoittui länsirintamalla Ranskassa tammikuussa 1940, toipui ja siirrettiin itärintamalle. Jäi sotavangiksi 23.1.1943, kuoli vankileirillä Neuvostoliitossa.

Linn Farish, Yhdysvallat, s. 3.10.1901 Rumsey, Kalifornia, k. 11.9.1944 Jugoslavia. Kulta rugbyssa 1924. Sodassa toimi Yhdysvaltojen vakoojana Balkanilla, työskenteli tiettävästi kaksoisagenttina Neuvostoliiton KGB:lle. Kuoli lento-onnettomuudessa.

William (Billy) Fiske, Yhdysvallat, s. 4.6.1911 Brooklyn, New York, k. 17.8.1940 Chichester, Englanti. Kulta viiden miehen kelkkailussa 1928 ja neljän miehen kelkkailussa 1932. Vuoden 1928 olympiakulta 16-vuotiaana, nuorimpana talviolympiakisoissa kultaa saanut miesurheilija Toni Niemisen vuoteen 1992 asti. Liittyi vapaaehtoisena Englannin ilmavoimiin talvella 1940. Kone sai saksalaisten hävittäjien osumia 16.8.1940. Lentäjä pääsi takaisin lentokentälle, mutta kuoli saamiinsa vammoihin seuraavana päivänä sairaalassa.

Alfred Flatow, Saksa, s. 3.10.1869 Gdansk, Puola, k. 28.12.1942 Terezin, Tšekkoslovakia. Kulta 1896 voimistelussa nojapuilla henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa, hopea rekillä henkilökohtaisessa ja kulta joukkuekilpailussa. Kuoli juutalaisten keskitysleirillä 73-vuotiaana.

Gustav Flatow, Saksa, s. 7.1.1875 Koskierzyna, Puola, k. 29.1.1945 Terezin, Tšekkoslovakia. Voitti samat kullat kuin edellä esitelty isoveljensä Alfred ja kuoli niin ikään juutalaisten keskitysleirillä.

János Garay, Unkari, s. 23.2.1889 Budapest, k. 3.5.1945 Mathausen, Itävalta. Kulta säilämiekkailun joukkuekilpailussa 1928, joukkuehopea ja yksilöpronssi 1924. EM-kulta 1925 ja 1930, EM-kulta 1930 myös joukkuekilpailussa. Kuoli juutalaisten keskitysleirillä 56-vuotiaana.

Oszkár Gerde, Unkari, s. 8.7.1883 Budapest, k. 8.10.1944 Mathausen, Itävalta. Kulta säilämiekkailun joukkuekilpailussa 1908 ja 1912. Kuoli juutalaisten keskitysleirillä 61-vuotiaana.

Hermann (Hannes) Hansen, Saksa, s. 31.10.1912 Friedrichstadt, k. 28.6.1944. Kulta käsipallossa 1936. Katosi taistelukentällä.

Kurt Hasse, Saksa, s. 7.2.1907 Mainz, k. 9.11.1944 Neuvostoliitto. Kulta 1936 esteratsastuksen henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa 1936.

Endre Kabos, Unkari, s. 5.11.1906 Oradea, Romania, k. 4.11.1944 Budapest. Säilämiekkailussa joukkuekulta ja yksilöpronssi 1932, kulta sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa 1936. EM-hopea 1930. Juutalaisena joutui keskitysleirille, pääsi välillä opettamaan saksalaisille miekkailua, kuoli räjähdysonnettomuudessa.

Martin Karl, Saksa, s. 3.6.1911 Würzburg, k. 1.3.1942 Mihailovka, Neuvostoliitto. Kulta soudun perämiehettömässä nelosessa 1936. Sotilasarvo majuri, kaatui Stalingradin lähellä.

Józef Klukowski, Puola, s. 13.11.1894 Repelka, Valko-Venäjä, k. 29.4.1944. Taidelajien ainoa sodissa kuollut olympiavoittaja. Kulta mitalien ja kohokuvien sarjassa 1932, hopea kohokuvien sarjassa 1936.

Arthur Knautz, Saksa, s. 20.3.1911 Daaden, k. 4.5.1943 Belgorod, Neuvostoliitto. Kulta käsipallossa 1936, joukkueen kapteeni. Kaatui Länsi-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.

Janusz Kusocinski, Puola, s. 15.1.1907 Varsova, k. 21.6.1940 Palmiry. Kulta 10 000 metrin juoksussa 1932 ennen Volmari Iso-Holloa ja Lauri Virtasta. EM-pronssi 5000 metrillä 1934, ME-aika 3 000 metrillä 8.18,8 (1932). Natsi-Saksan valtiollinen poliisi Gestapo pidätti vastarintaliikkeessä taistelleen Kusocinskin maaliskuussa 1940 ja teloitti hänet Varsovan lähistöllä.

Dora Köring, Saksa, s. 11.7.1880 Chemnitz, k. 13.2.1945 Dresden. Tenniksen naisten kaksipelihopea 1912, sekanelinpelikulta Heinrich Schomburgkin parina. Kuoli 64-vuotiaana Dresdenin pommituksissa.

Heinz Körvers, Saksa, s. 3.7.1915 Bönninghardt, k. 29.12.1942 Stalingrad, Neuvostoliitto. Kulta käsipallossa 1936, maalivahti.

John Lander, Iso-Britannia, s. 7.9.1907 Liverpool, k. 25.12.1941 Hongkong. Kulta soudun perämiehettömässä nelosessa 1928.

Rudolf Lippert, Saksa, s. 29.10.1900 Leipzig, k. 1.4.1945 Bielefeld. Kulta kenttäratsastuksen joukkuekilpailussa 1936, kuudes henkilökohtaisessa kilpailussa. Yleni sodassa kenraalimajuriksi ja panssaridivisioonan komentajaksi, sai useita Saksan korkeimmista kunniamerkeistä.

Hans Meier, Saksa, s. 13.7.1909 Mannheim, k. 6.3.1943 Mareth, Tunisia. Kulta soudun perämiehellisessä nelosessa 1936, hopea perämiehettömässä nelosessa 1932.

Wilhelm (Willi) Menne, Saksa, s. 11.8.1910 Würzburg, k. 27.3.1945 Trencin, Slovakia. Kulta soudun perämiehettömässä nelosessa 1936. EM-kulta perämiehellisessä nelosessa 1935.

Toni Merkens, Saksa, s. 21.6.1912 Köln, k. 20.6.1944 Bad Wildbad. Kulta pyöräilyn 1 kilometrin eräajossa 1936. MM-kulta 1935. Sai olympiakultakilvastaan 100 kultafrangin sakon vastustajan estämisen takia. Haavoittui itärintamalla, kuoli sotasairaalassa Saksassa.

Takeichi Nishi, Japani, s. 12.7.1902 Furuya, k. 22.3.1945 Iwo Jima. Kulta esteratsastuksessa 1932. Rykmentin komentaja, eversti. Teki useiden upseeritoveriensa kanssa itsemurhan (harakirin) Iwo Jimassa Tyynellämerellä tappion alkaessa näyttää väistämättömältä.

Helena (Lea) Nordheim, Hollanti, s. 1.8.1903 Amsterdam, k. 2.7.1943 Sobibor, Puola. Kulta naisten joukkuevoimistelussa 1928. Kuoli juutalaisten keskitysleirissä.

Charles Paddock, Yhdysvallat, s. 11.8.1900 Gainesville, k. 21.7.1943 Sitka. Kulta 100 metrin juoksussa ja 4 x 100 metrillä, hopea 200 metrillä 1920, hopea 200 metrillä ja viides 100 metrillä 1924. ME-aika 100 jaardilla 9,5 (1926), 100 metrillä 10,4 (1921) ja 200 metrillä suoralla radalla 20,8 (1921). Kuoli lento-onnettomuudessa Alaskassa.

Attila Petschauer, Unkari, s. 14.12.1904 Budapest, k. 20.1.1943 Neuvostoliitto (Ukraina). Kulta säilämiekkailun joukkuekilpailussa ja viides henkilökohtaisessa kilpailussa 1932, hopea sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa 1928. EM-hopea 1926 ja 1930, EM-pronssi 1925, 1929 ja 1931, MM-joukkuekulta 1930 ja 1931. Juutalaisena joutui keskitysleirille Ukrainaan, kuoli kidutettuna: vartijat veivät hänet alastomana ulos pakkaseen ja suihkuttivat hänen päälleen vettä, seurauksena paleltuminen kuoliaaksi. Tapahtuma esitetään elokuvassa Sunshine (1999).

Anna (Ans) Polak, Hollanti, s. 24.11.1906 Amsterdam, k. 23.7.1943 Sobibor, Puola. Kulta naisten joukkuevoimistelussa 1928. Kuoli keskitysleirillä.

George de Relwyskow, Iso-Britannia, s. 18.6.1887 Kensington, k. 9.11.1943 Burma. Kulta vapaapainin kevyessä sarjassa (66,6 kg) ja hopea keskisarjassa (73 kg) 1908. Ainoa samoissa olympiakisoissa samassa painimuodossa kaksi mitalia saavuttanut urheilija. Kultaa voittaessaan siihen asti nuorin painin olympiavoittaja 21-vuotiaana. Julkaisi teokset The Art of Wrestling ja My Simply Way to Health. Oli ensimmäisen maailmansodan aikana brittien lähitaistelukouluttajana ja Pariisin olympiakisoissa 1924 painijoiden valmentajana. Toisessa maailmansodassa opetti aseetonta taistelua Brittein saarilla ja Kanadassa, ja siirrettiin sitten Kaukoitään, jossa sai surmansa 56-vuotiaana. Sukujuuret Valko-Venäjällä.

Paolo Salvi, Italia, s. 22.11.1891 Albenga, k. 12.1.1945 Saksa. Kulta voimistelun joukkuekilpailussa 1912 ja 1920.

Hugo Strauß, Saksa, s. 25.6.1907 Mannheim, k. 1.11.1941 Golodajeva, Neuvostoliitto. Kulta soudun perämiehettömässä kaksikossa 1936. Kaatui Sverdlovskin alueella.

Ludwig Stubbendorf, Saksa, s. 24.2.1906 Turloff, k. 17.8.1941 Nikonovichi, Neuvostoliitto (Valko-Venäjä). Kulta kenttäratsastuksen henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa 1936, hevosen nimi Nurmi.

Georges Tainturier, Ranska, s. 20.5.1890 Isére, k. 7.12.1943 Köln, Saksa. Kulta miekkailussa floretin joukkuekilpailussa 1924 ja 1932. Ranskan vastarintaliikkeen taistelijana jäi saksalaisten vangiksi ja teloitettiin kirveellä vankileirillä 53-vuotiaana.

Ladislav Vácha, Tšekkoslovakia, s. 21.3.1899 Brno, k. 28.6.1943 Zlin. Voimistelussa pronssi renkailla ja köysikiipeilyssä 1924, kulta nojapuilla, hopea renkailla ja joukkuekilpailussa 1928.

Konrad von Wangenheim, Saksa, s. 20.8.1909 Hannover, k. 28.1.1953 Stalingrad, Neuvostoliitto. Kulta kenttäratsastuksen joukkuekilpailussa 1936. Jäi puna-armeijan vangiksi, kuoli vankileirillä seitsemän vuotta sodan päättymisen jälkeen.

Paul Wevers, Saksa, s. 21.7.1907 Köln, k. 6.3.1941 Braunschweig. Kulta melonnan kajakkikaksikossa 1936. Lentäjä, sai surmansa koneen pudottua maahan.

Ernst Winter, Saksa, s. 30.10.1907, k. helmikuu 1943 Novgorod, Neuvostoliitto. Kulta voimistelun joukkuekilpailussa 1936. Jäi Stalingradin taisteluissa vangiksi, kuoli vankileirillä.

John (Jack) Wodehouse, Iso-Britannia, s. 11.11.1883 Witton, k. 16.4.1941 Westminster, Lontoo. Kulta hevospoolossa 1920, hopea 1908. Englannin parlamentin jäsen 1906–10, sai ensimmäisessä maailmansodassa useita kunniamerkkejä. Toimi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ministeri Winston Churchillin sihteerinä. Myös Kimberleyn kreivi ja sai lordin arvon. Kuoli 57-vuotiaana Lontoon pommituksissa.

Hans Woellke, Saksa, s. 18.2.1911 Biscupiec, Puola, k. 22.3.1943 Guba, Neuvostoliitto (Valko-Venäjä). Kulta kuulantyönnössä 1936, ohitti viidennellä kierroksella Suomen Sulo Bärlundin. EM-pronssi 1938, kaksi EE-tulosta 1936, ennätys 16,60. Taisteli SS-joukoissa, jäi vangiksi ja valkovenäläiset partisaanit hirttivät hänet Minskin lähellä.

Géo André, Ranska, s. 13.8.1889 Pariisi, k. 4.5.1943 Mateur, Tunisia. Hopea korkeushypyssä ja viides vauhdittomassa korkeushypyssä 1908, seitsemäs korkeushypyssä 1912, pronssi 4 x 400 metrin viestissä ja neljäs 400 metrillä 1920, neljäs 400 metrin aidoissa 1924. Pelasi rugbyä Ranskan maajoukkueessa. Vannoi olympiavalan Pariisissa 1924. Maailmansodassa ensin sotakirjeenvaihtajana ja sitten taistelulentäjänä, kone ammuttiin alas Tunisiassa.

Rudolf (Rudi) Cranz, Saksa, s. 2.9.1918 Uccle, Belgia, k. 22.6.1941 Roganice, Puola. Alppiyhdistetyssä 17-vuotiaana 1936 kuudes. MM-kilpailuissa pujottelussa neljäs 1937 ja 1939, alppiyhdistetyssä viides 1937 ja neljäs 1939. Moninkertaisen olympia- ja MM-voittajan Cristl Cranzin pikkuveli. Sai surmansa Saksan itähyökkäyksen (Operaatio Barbarossa) ensimmäisenä päivänä 22-vuotiaana.

Frank Cuhel, Yhdysvallat, s. 23.9.1904 Cedar Rapids, k. 22.2.1943 Portugali. Hopea 400 metrin aitajuoksussa 1928. Oli sotakirjeenvaihtajana Pohjois-Afrikassa, kuoli paluulennolla koneen pudottua maahan Portugalissa.

Georg Gehring, Saksa, s. 14.11.1903 Frankenthal, k. 31.10.1943 Stettin, Puola. Pronssi kreikkalais-roomalaisen painin raskaassa sarjassa 1928 (hopean sai Suomen Hjalmar Nyström, jolle Gehring hävisi), neljäs 1932 ja seitsemäs 1936, EM-kulta 1926 ja 1929, EM-pronssi 1930 ja 1931 (molemmissa hopeasijalla Nyström). Otteli usein suomalaisia vastaan arvokilpailuissa. Los Angelesissa 1932 Gehring voitti kultaa saaneen Ruotsin Carl Westergrenin miesten keskinäisessä ottelussa.

Rudolf Harbig, Saksa, s. 8.11.1913 Dresden, k. 5.3.1944 Olhavets, Neuvostoliitto (Ukraina). Pronssi 4 x 400 metrin viestinjuoksussa 1936. EM-kulta 800 metrillä ja 4 x 400 metrillä 1938. ME-ajat 400 metriä 46,0 ja 800 metriä 1.46,6 vuonna 1939. Sai surmansa laskuvarjojoukoissa Kirovogradin kaupungin lähellä. Aikoi avioitua kihlattunsa kanssa Helsingissä vuoden 1940 olympiakisojen jälkeen. Kävi tuolloin voittamassa Suomi–Ruotsi–Saksa-ottelun 400 ja 800 metriä, mutta häät pidettiin Saksassa keväällä 1941.

Franz Haslberger, Saksa, s. 3.12.1914 Reit im Winkl, k. 17.9.1939 Lvov, Neuvostoliitto (Ukraina). Voitto Puijolla Suomen ensimmäisissä pujottelukilpailuissa 1935, samalla Puijon talvikisojen ensimmäinen ulkomainen voittaja. Päälaji mäkihyppy, jossa MM-kilvan 20:s Lahdessa 1938 ja Holmenkollenin kisojen neljäs 1939.

Friedrich (Fritz) Hendrix, Saksa, s. 6.1.1911 Aachen, k. 30.8.1941 Leningrad, Neuvostoliitto. Hopea 4 x 100 metrin viestinjuoksussa 1932. Sai surmansa Leningradin piirityksessä. Leski Marie Dollinger 800 metrin juoksun ME:n 1931, mukana kolmissa olympialaisissa, vuoden 1936 kisoissa 4 x 100 metrillä kolmannella osuudella tekemässä alkuerissä ME-aikaa 46,4 ja finaalissa osallisena viestikapulan putoamiseen viimeisessä vaihdossa. Pariskunnan tytär Brunnhilde Hendrix hopean 4 x 100 metrillä 1960.

Otto Herschmann, Itävalta, s. 4.1.1877 Wien, k. 17.6.1942 Sobibor, Puola. Monipuolinen urheilija: pronssi 100 metrin vapaauinnissa 1896, hopea säilämiekkailun joukkuekilpailussa 1912. Toimi Itävallan olympiakomitean puheenjohtajana. Kuoli juutalaisten keskitysleirillä 65-vuotiaana.

Adolf Jäger, Saksa, s. 31.3.1889 Altona, k. 21.11.1944 Hampuri. Saksan jalkapallomaajoukkueessa 18 ottelua ja 11 maalia 1908–24, kymmenen kertaa kapteeni. Pelasi yli 700 amatööriottelua ja teki eräiden lähteiden mukaan yli 2 000 maalia. Kuoli 55-vuotiaana räjähdysonnettomuudessa purkaessaan pommeja.

Albert Kusnets, Viro, s. 1902 Tallinna, k. 1942 Arkangelin alue, Neuvostoliitto. Pronssi Väinö Kokkisen voittamassa kreikkalais-roomalaisen painin keskisarjassa 1928. Neljäs 1924. EM-hopea 1927 ja Mikko Nordlingin voittaessa 1931, EM-pronssi 1933. Otteli lukuisia kertoja parhaiden suomalaisten kanssa eri kilpailuissa.

Wilhelm Leichum, Saksa, s. 12.5.1911 Neu-Isenburg, k. 19.7.1941 Nižni Novgorod, Neuvostoliitto. Pronssi 4 x 100 metrin viestinjuoksussa 1936. Pituushypyssä EM-kulta 1934 ja 1938. Ennätys 776 (1936).

Herbert Leupold, Saksa, s. 20.6.1908 Wüsterwaltersdorf, k. 22.12.1942 Navaginskaja, Neuvostoliitto. MM-hopea 4 x 10 km:n viestinhiihdossa ankkurina 1934. Olympiakisoissa Garmisch-Partenkirchenissä 1936 kuudes 4 x 10 km:llä ja viides sotilaspartiohiihdossa. Menehtyi Krasnodarin kaupungin lähellä Kaukasiassa.

Luz Long, Saksa, s. 27.4.1913 Leipzig, k. 14.7.1943 Acate, Italia. Hopea pituushypyssä 1936, voittaja legendaarinen Jesse Owens. EM-pronssi 1934 ja 1938, EE-tulos 790 (1937). Haavoittui Sisilian maihinnousussa 10.7.1943, kuoli englantilaisten ylläpitämässä sotasairaalassa.

Visvaldis Merdelis, Latvia, s. 19.1.1915 Jelgava, k. 14.7.1941 Opoche, Neuvostoliitto. Koripallon EM-kulta 1935 ja EM-hopea 1939.

Michael Murach, Saksa, s. 1.2.1911 Schalke, k. 1.8.1941 Dubrovka, Neuvostoliitto. Hopea nyrkkeilyn välisarjassa (66,6 kg) 1936 hävittyään loppuottelussa Sten Suviolle. EM-kulta 1937. Kaatui Leningradin piiritystaisteluissa.

Józef Noji, Puola, s. 8.9.1909 Peckowo, k. 15.2.1943 Auschwitz. Berliinissä 1936 ohitti 5 000 metrin juoksussa kaatuneen Ilmari Salmisen ja tuli juuri tämän edellä maaliin viidentenä. Taisteli Puolan vastarintaliikkeessä, vangittiin syyskuussa 1940, ammuttiin Auschwitzin keskitysleirillä jäätyään kiinni kirjeen salakuljetuksesta.

Sueo Oe, Japani, s. 2.8.1914 Maizuru, k. 24.12.1941 Luzon, Filippiinit. Pronssi seiväshypyssä 1936. Teki saman tuloksen kuin hopean saanut maanmiehensä Shuhei Nishida. Palattuaan kotimaahansa miehet halkaisivat mitalinsa ja liittivät puolikkaat yhteen niin, että molemmilla oli mitalissaan sekä hopeaa että pronssia.

Richard Rau, Saksa, s. 26.8.1889 Berliini, k. 17.11.1945 Smolensk, Neuvostoliitto. Olympiakisoissa neljäs 200 metrillä 1912. Ennätykset 100 metrillä 10,5 (1911) ja 200 metrillä 21,6 (1914). Juoksi 20 Saksan ennätystä. SS-miehenä itärintamalla jäi puna-armeijan vangiksi ja ammuttiin sodan jo päätyttyä vankileirillä 56-vuotiaana.

Willi Reinfrank, Saksa, s. 30.5.1903 Mannheim, k. 1.1.1943 Stalingrad, Neuvostoliitto. Painonnostossa kevyessä sarjassa viides olympiakisoissa 1928. EM-kulta 1924 ja EM-hopea 1929. Yksitoista ME-tulosta. Katosi Stalingradin taisteluissa.

Werner Seelenbinder, Saksa, s. 2.8.1904 Stettin, k. 24.10.1944 Brandenburg. Painin raskaassa keskisarjassa neljäs 1936. EM-pronssi 1937 ja 1938. Kommunistina joutui natsien vangitsemaksi sodan aikana, teloitettiin. Werner-Seelenbinder-Halle merkittävä urheiluareena Berliinin itäosassa 1950–92.

Farit Simaika, Egypti. s. 12.6.1907 Aleksandria, k. 11.9.1943 Makassar, Indonesia. Uimahypyissä hopea kerroshypyissä ja pronssi ponnahduslaudalla 1928. Kerroshyppyjen palkintojenjaossa kultainen mitali ehdittiin jo jakaa Simaikalle ja soittaa Egyptin kansallishymni. Tarkistuslaskennassa Simaika pudotettiin kakkoseksi. Yhdysvaltojen kansalaisuus 1942. Sodassa taistelulentäjänä, jonka kone ammuttiin alas Indonesiassa.

Gustav Sule, Viro, s. 10.9.1910 Tartto, k. 3.4.1942 Lavrovoje, Neuvostoliitto (Arkangelin alue). Keihäänheitossa EM-pronssi 1934, edellä suomalaiset Matti Järvinen ja Matti Sippala. EM-kilpailuissa neljäs 1938, jolloin kaksoisvoiton toivat Suomeen Matti Järvinen ja Yrjö Nikkanen.

Freddie Tomlins, Iso-Britannia, s. 5.8.1919 Lamberth, k. 20.6.1943 Englannin kanaali. Taitoluistelussa MM-hopea 1939, viides 1937 ja 1938, EM-hopea 1939. Menehtyi lentokoneen miehistössä taistelussa saksalaista sukellusvenettä vastaan.

Adolf Urban, Saksa, s. 9.1.1914 Gelsenkirchen, k. 27.5.1943 Staraja, Neuvostoliitto. Saksan jalkapallojoukkueessa 21 maaottelua ja 11 maalia 1935–42. FC Schalke 04:n joukkueessa 127 sarjapelissä 109 maalia.

Heino Veskila, Viro, s. 14.12.1918 Tartto, k. heinäkuu 1941 Tartto. Sukunimi vuoteen 1936 Veiber. Koripallon EM-turnauksessa all stars -pelaaja 18-vuotiaana 1937. Berliinin olympiakisoissa 1936 koripallon nuorin pelaaja (17 vuotta 237 päivää), heitti Yhdysvaltoja vastaan ottelun parhaan pistemäärän 20 pistettä Viron hävitessä 28–52. Viron paras pistemies EM-turnauksessa 1939, kaikkiaan 17 maaottelua. Kuoli vankileirillä 22-vuotiaana.