Tiedätkö, mitä yhteistä on Marjo Matikaisella, Marjut Lukkarisella, Samppa Lajusella, Jari Mantilalla ja Katja Nybergillä? No, hehän ovat voittaneet olympiakultaa. Yhteistä on myös se, että he ovat olleet lupaavia yleisurheilijoita.

Suomen Urheiluliitto aloitti 14-vuotiaiden poikien ja tyttöjen sarjojen parhaiden tulosten julkaisun vuosikirjoissa kauden 1969 päätteeksi. Kahdella ensimmäisellä kerralla tyydyttiin 10-vuotiaiden ykkösiin sekä 12- ja 14-vuotiaiden kärkikymmenikköihin kustakin lajista, kun taas kausilta 1971 ja 1972 ilmoitettiin nuorimmastakin ikäluokasta kymmenen parasta. Vuodesta 1973 on pääsääntöisesti listattu vähintään 20 urheilijaa/laji, vaikka joissain tapauksissa on tyydytty vähempään. Syitä lienee ollut kaksi: toisinaan ei ole löytynyt 20 kunnollista tulosta ja välillä 20 parasta olisi tarkoittanut huomattavasti isompaa joukkoa lukuisten saman tuloksen saavuttaneiden takia. Ensin mainitusta syystä löytyy hupaisan oloisia tapauksia tyttöjen seiväshypyn kilpailutoiminnan alkuvaiheista. Esimerkiksi 9-vuotiaiden sarjassa 1995 oli tilastokolmosen tulos 100 senttiä, joka ei olisi riittänyt saman ikäluokan korkeushypyssä edes 20 parhaan joukkoon.

Kausien 1969–84 tilastoissa oli kolme ikäluokkaa eli 10-, 12- ja 14-vuotiaat. Vuonna 1985 saivat myös 11- ja 13-vuotiaat omat sarjansa, ja samalla ikäkausitilastot-sana korvattiin sisulisätilastoilla. Myöhemminkin tosin on välillä käytetty ikäkausitilastot-nimitystä. Yhdeksänvuotisten sarja tuli mukaan 1987. Kauden 1992 kirjasta olivat liiton päätöksellä jääneet pois yksilölajien 9- ja 10-vuotiaiden tilastot; viesteistä sen sijaan tarjotaan tietoa kymmenkesäisten sarjasta. Sisulisätilastoissa 1995 olivat myös tuolloin 15 vuotta täyttäneet.

Kävelymatkat otettiin sisulisätilastoihin 1990. Vuosien 1987–89 kirjoistakin löytää useita sisulisäsarjojen kävelymatkoja, mutta toisaalla kirjoissa julkaisuista kävelytilastoista, joissa oli 14-vuotiaiden ja nuorempien sarjoista enintään kymmenen parhaan tulokset. Erona muuhun yleisurheiluun oli myös se, että yhden vuoden porrastus otettiin käyttöön vasta 1988. Kauden 1986 kirjan kävelytilastojen ainoa sisulisälaji oli 10-vuotiaiden poikien 3000 metriä.

Yleisurheilun ikäkausitilastoista löytää nyt vuosikymmeniä myöhemmin hämmästyttävän paljon mielenkiintoisia nimiä. Minkään muun urheilumuodon yhteydestä näin pitkää listaa ei syntyisi.

Tämän jutun idea on Arposen, mutta pääosa löydöistä Peltolan. Kävimme läpi Suomen ikäkausi- ja sisulisätilastot jaksolta 1969–95. Päätösvuoden ratkaisi se, että Atlantan olympiakauden kirjassa ei enää ollut erillistä sisulisäsarjaosuutta, vaan 9–15-vuotisten parhaimmistot kerrottiin kunkin lajin kohdalla vanhempien ikäluokkien perässä.

Reilun neljännesvuosisadan ajalta löytyivät edellä mainitut viisi muiden urheilumuotojen olympiavoittajaa, mutta lisäksi muiden muassa Teemu Selänne, Tanja Poutiainen, Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen, Jani Sievinen ja Marcus Grönholm. Monen mielestä ehkä yllättäviä nimiä Suomen parhaiden ikäkausiurheilijoiden listoilla ovat myös parikin Miss Suomea, tangokuningas Mika Pohjonen ja urheilutoimittaja Jari Porttila. Tilastoista löytyvät myös Mikael Källman, Olli Rahnasto ja Toni Kohonen.

Osa nyt esiteltävistä on saavuttanut jopa SM-mitaleja yleisurheilun juniorisarjoissa – siis esimerkiksi enintään 16- tai 18-vuotiaissa. Pyrkimyksenä on kuitenkin ollut jättää pois sellaiset ikäkausitilastoissa esiintyneet, jotka ovat olleet yleisurheilijoina aikuistenkin kilpailuissa kansallista kärkeä tai ainakin sen tuntumassa. Joukosta voidaan tässä mainita lukuisat lähinnä juoksijoina kunnostautuneet hiihtäjät ja suunnistajat, Suomen Urheiluliiton nykyinen puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi ja edeltäjänsä Antti Pihlakoski, urheilutoimittajat Olli Koivusalo ja Mika Saukkonen, koripalloilija Seija Leino, nyrkkeilijä ja painonnostaja Janica Laine, EU-parlamentin jäsen Riikka Manner/Pakarinen, ennen kaikkea Transit-mies-laulusta tunnettu muusikko Jouko Mäki-Lohiluoma, lentopalloilija Harri Nevalainen, hiihtäjä ja ampumahiihtäjä Anita Nyman/Hakala, pesäpalloilija Heli Ruoho, näyttelijä Sanna Saarijärvi, jääkiekkoilija Nora Tallus, piirtäjä Tommi Vuorinen sekä kävelytilastoista 1988 vastaan tullut maratoonari, tohtori ja Japanin maratoonareista kirjan tehnyt Tuomas Zacheus. Tällaisista voisi tehdä myöhemmin erillisen kirjoituksen.

Ikäkausitilastoista pelmahti vastaan myös yleisurheiluvalmentajina mainetta niittäneitä henkilöitä, joiden oma urheilijatausta ei ole kovin hyvin tiedossa. Olemme kuitenkin jättäneet tällaiset tapaukset pois, koska onnistuminen valmentajana täysin ilman omaa urheilemista saman lajin parissa on hyvin harvinaista.

Tilastosijoja ja tuloksia kerrotaan niukasti, sillä nimet lienevät junnusaavutuksissa huomattavasti kiinnostavampia kuin tarkat numerot. Lisäksi voi olettaa, että varsinkaan takavuosikymmeninä kaikkialta ei vaivauduttu tiedottamaan naskalisarjojen tuloksia, eli vuosikirjojen tilastojen sijoihin pitää suhtautua pienellä varauksella.

Välillä joudutaan turvautumaan päätelmiin, joiden mukaan tilastoista bongattu urheilija lienee nimenomaan myöhempi urheilija- tai muu julkkis. Pääsyy epävarmuuksiin on se, ettei SUL:n vuosikirjojen ikäkausitilastoista löydy tarkkoja syntymäaikoja.

Juttua tehtäessä tuli huomattua, että ennen kaikkea kauden 1987 sisulisätilastot ovat vuosikirjassa huolimattomasti kirjattuina. Lukuisat urheilijat esiintyvät yksittäisten lajien tilastoissa kahdesti peräkkäin – jotkut samalla ja toiset kahdella eri tuloksella, ja monilla on seurakin vaihtunut rivien välillä. Lisäksi 11-vuotiaiden tyttöjen tilastopaketti on kirjassa kahdesti.

Monia mielenkiintoisia henkilöitä on varmasti jäänyt oivaltamatta, ja nyt esillä olevistakin useilla lienee myös sellaisia tilastosijoja, jotka ovat luikahtaneet ohi aivojemme. Naisten puolella erikoispulman aiheuttavat sukunimien muutokset. Tilastoissa saattaa olla myöhemmin vaikkapa poliitikkoina tunnettuja naisia, joiden tyttönimet eivät kuitenkaan ole olleet juuri esillä.

Sarjojen nimet kirjoitettiin vuosikirjoissa Pojat 12 v -tyylillä viimeksi kauden 1984 tilastoissa. Vuosina 1985–88 ja 1990–92 olivat käytössä P-12-mallin merkinnät, ja tilastoinnissa 1989 näkynyt P12-linja palautettiin 1993. Tässä jutussa olemme jättäneet väliviivan pois myös varhaisempien vuosien tiedoista. Muun muassa tilan säästämiseksi olemme karsineet poikien- ja tyttöjen-sanoja. Kun tekstissä mainitaan tytön nimi ja mukanaolo jonkin ikäluokan tilastossa, kyse on siis oman sukupuolen parhaimmistoon kuulumisesta. Ikäsarjojakaan ei aina mainita, koska yhden vuoden porrastuksen aikakaudelta sarjat pystyy yleensä päättelemään vuosiluvuista.

Tilan ja toiston vähentämistä edustaa myös se, että maaottelumäärät tarkoittavat A-maajoukkueessa esiintymistä, ellei muuta kerrota.

Jos nyt ilmoitettavat palloilujen maaottelumäärät eroavat lukijoiden hyllyistä löytyvissä kirjoissa ilmoitetuista, ei kannata hämmästyä. Eritoten jalka- ja lentopallossa on hyvinkin tavallista, että lajiliittojen vuosikirjoissa ilmoitetut edustusten määrät ovat muuttuneet maaottelu-uran jälkeen.

Maastohiihtäjät ovat yleensä ainakin jonkin tason kestävyysjuoksijoita, mutta Yleisurheilu-vuosikirjoihin on päässyt myös muiden hiihtolajien edustajia ja monet murtomaahiihdon huiput ovat pärjänneet junnuina muissa(kin) kuin kestävyyslajeissa.

Korkeushypyn 10-vuotiaiden tilastosta 1976 vastaan tullut Joutsenon Kullervon Minna Pelkonen ylti alppihiihtäjänä kahdeksaan SM-kultaan 1982–85 sekä MM-edustukseen 1985. Lajikirjo laajeni myöhemmin vielä kestävyysurheilusarja Kalevan kierroksen kolmossijalla 1996.

Vastaava tausta on myös Lapin Lukon Tanja Poutiaisella, joka ponnisti korkeudessa jaetulle yhdeksännelle sijalle 10-vuotiaissa 1990. Keppien kiertäminen on luonnistunut monin verroin paremmin, mistä kertovat vaikkapa olympiahopea 2006, kaksi MM-hopeaa 2005 ja MM-pronssi 2009.

Ampumahiihdossa SM-viestin hopeaa 1981 sekä pronssia 1983 ja 1985 saavuttanut Juha Sutinen löytyi 12-vuotiaiden keihästilaston viidenneltä sijalta 1971. Sija oli jaettu, sillä saman tuloksen teki myös Arto Härkönen – olympiakultakeihäri 1984. Tunnetun ampumahiihtäjäveljessarjan jäsenen seura myös yleisurheilussa oli suonenjokelainen Iisveden Kiri.

10-vuotiaiden sarjassa 1978 esiintyy 1000 metrillä ja seiväshypyssä Kuusamon Erä-Veikkojen Pasi Saapunki sekä jälkimmäisessä lajissa peräti kakkosena Kauhajoen Karhun Timo Seppälä. Seivästilastoon myös 12-kesäisissä 1979 mahtunut Saapunki osallistui olympialaisiin yhdistetyssä 1988 ja 1992, Seppälä ampumahiihdossa 1994. Antidopingmiehen täyskaima oli Lillehammerissa saavuttamassa viestin viidettä sijaa ja pääsi vuosikirjaan vielä 1981 ja 1982 seivään taivuttajana sekä jälkimmäisellä kaudella lisäksi pituushypyssä – näillä kerroilla 14-vuotiaiden sarjassa.

Keihäässä 14-vuotiaiden tilastoon 1987 mahtuneen Johanna Saarisen urheilu-ura huipentui ampumahiihdon olympiaedustukseen 1992 – edelleen Köyliön Lallien jäsenenä.

Jouko Isometsä ei ole hiihtäjänä likikään yhtä tunnettu kuin veljensä Jari, mutta on ollut SM-tasolla suksimassa 4 x 10 km:n hopeaa 1990 ja pronsseja 1987–89. Seura oli Alatornion Pirkat, jonka riveissä Jouko oli juossut 14-vuotiaiden 1000 metrin listalle 1977.

Seivästilastoon 10-vuotiaissa 1980 sekä myös pituushyppääjänä 12-vuotisten listalle 1982 ponnistanut Jarkko Heikkilä voidaan päätellä mäkihyppääjäksi, joka oli SM-joukkuehopealla 1990 – seuranaan tällöinkin Harjavallan Jymy. Henkilökohtaisissa SM-mäkikisoissa Heikkilä sijoittui parhaimmillaan neljänneksi.

Seivästilastoissa 10-vuotiaiden sarjassa 1981 ja puoli olympiadia vanhemmassa ikäluokassa 1983 esiintyy Jari Mantila Lahden Ahkerasta. Jari Mantilasta kehittyi yhdistetyn huippumies, joka on haalinut MM-tasolta muun muassa yksilöhopean 1995 ja joukkuekullan 1999 sekä olympialaisten joukkuekilpailuista hopean 1998 ja kullan 2002.

Paimion Urheilijoiden Pasi Kytösaho esiintyy SUL:n vuosikirjoissa kausien 1982–86 saavutuksillaan – muun muassa ykkösenä 12-vuotiaiden kolmiloikassa 1984. Jonkin ikäsarjan 20 parhaan joukkoon vieneitä lajeja olivat lisäksi 60 metriä aidoitta ja aidoilla, korkeus, pituus, keihäs sekä kolmiottelu. Puijon Hiihtoseuran mäkihyppääjänä Kytösahosta tuli Suomen mestari joukkuekilvassa 1994 ja pienmäessä 1997.

Hyvinkään Tahkon Teemu Summanen taivutti seipäällä 13-vuotiaiden tilastoon 1987 ja vuotta vanhempien listalle 1988, mutta keskittyi aikuissarjassa yhdistettyyn. Tässä lajissa hän ylsi olympialaisten pistesijalle – joukkuekilvan seitsemänneksi 1992.

P10-sarjan 1000 metrin ja seipään tilastoissa 1987 esiintyvän Jalasjärven Jalaksen Jirka Ilomäen hiihtoansioista tuli pikaplarauksella esiin sprintin SM-pronssi 2004.

Petter Kukkonen esiintyi Lieksan Urheilijoiden edustajana seivästilastoissa 1989–93 – ensimmäisellä kerralla P9-sarjassa vuoden ali-ikäisenä ja parhaimmillaan 11-vuotiaiden jaetulla kolmostilalla 1992. Kaudella 1990 Kukkonen näkyi tilastoissa myös korkeudessa ja keihäässä, vuotta myöhemmin seipään ohella korkeudessa. Suomen yhdistetyn maajoukkueen nykyinen päävalmentaja ylsi mäen ja hiihdon yhdistelmässä nuorten MM-kisoissa voittajaksi sprintissä ja joukkuekilvassa 2000 ynnä joukkuehopealle 2001, yleisessä sarjassa Lieksan Hiihtoseuran riveissä SM-joukkuemittelön pronssille 2000 ja hopealle 2004.

Yhdistetyn kolminkertainen olympiavoittaja 2002, kaksinkertainen olympiahopeamitalisti 1998 ja vuoden 1999 joukkuemaailmanmestari Samppa Lajunen juoksi 14-vuotiaiden 2000 metrin 11:nneksi 1993. Seura oli Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Vantaan Hiihtoseurassa 4 x 10 km:n Suomen mestariksi 2012 sekä SM-kisojen yksilömitaleille suksinut Niklas Colliander pelmahti vastaan P9-sarjan 1000 metrin kävelystä 1993, jolloin täytti vasta kahdeksan vuotta. Seura oli Kenttäurheilijat-58 ja vuosikirjassa etunimenä Niclas. Seuraavan vuoden listalla Colliander oli oikein kirjoitetulla nimellään saman sarjan ja lajin kakkonen sekä kaudella 1995 listalla P10-sarjassa.

Juniorien MM-hiihdoissa kaksi hopeaa 2005 suihkinut Toni Närväinen oli kymmenvuotiaiksi 1995 ehtineiden 800 metrin ja seipään kolmas sekä tilastoissa myös seipäässä 1994 ja 200 metrillä 1995. Olympiavoittaja Jaakko Talluksen serkun seuroina yleisurheiluvuosikirjoissa esiintyvät Pankakosken Valpas ja Lieksan Urheilijat. Jälkimmäisen seuran edustaja oli myös P10-sarjan seivästilastosta 1995 vastaan tullut Kai Kovaljeff – pienmäen Suomen mestari 2007 ja 2010.

Espoolaisen Tapiot-seuran Marjo Matikainen juoksi 14-vuotiaiden kahdeksanneksi 800 metrillä 1979. Hiihtoura toi palkintokaappiin muun muassa olympiakullan 1988, yhteensä kolme olympiapronssia 1984 ja 1988 sekä kaikkiaan kolme MM-kultaa vuosina 1987 ja 1989. Sittemmin sukunimi muuttui Matikainen-Kallströmiksi ja hiihtäminen poliittiseen uraan, joka on vienyt EU-parlamenttiin ja Suomen eduskuntaan.

Marjut Lukkarinen Lohjan Louhesta oli 14-vuotiaiden 800 metrin tilastonelonen 1980. Saman seuran hiihtäjänä tulivat olympialaisista 5 km:n kulta ja 15 km:n hopea 1992 sekä Rolig-nimellä 15 km:n MM-pronssi 1993.

Sointu Tyni Kuusamon Erä-Veikoista heitti keihästä 12-vuotiaiden sarjassa 1981 niin hyvin, että jätti 52 sentillä taakseen Heli Rantasen. Tynin päälajiksi tuli hiihto, jossa hän kuului KEV:n SM-pronssinaisistoihin 3 x 5 km:llä 1988 ja 1989. Heli Rantanenkin harrasti junnuna myös hiihtoa, mutta keskittyi pian keihäänheittoon tunnetuin seurauksin.

Korkeushyppääjänä 10-vuotiaiden tilastopaikan 1983 hankkinut sekä T12- ja T14-ikäluokien keihäästä 1985 ja 1987 löytyvä Haapajärven Kiilojen Suvi-Päivikki Paavola ei ole kovin merkittävä aikuisurheilija – hiihdossa SM-kisojen 3 x 5 km:n viides Joutsan Pommin kakkosjoukkueessa 2006 ja pesäpallossa Reisjärven Pilkkeen ykkössarjapelaaja 1993. Kestojulkkiksen aseman on kuitenkin tuonut monivuotinen avioliitto olympiavoittaja Mika Myllylän kanssa.

Joutsan Pommin hiihtäjiä on ollut myös Pirjo Porvari, joka saavutti SM-kisoissa 3 x 5 km:n kultaa 2005 ja 2006 sekä muitakin mitaleja viesteissä. Hartolan Voiman riveissä Porvari oli heittänyt 9-vuotiaiden keihään 16:nneksi 1987.

Kangasniemen Kalskeen Virpi Kuitunen (tätä nykyä Sarasvuo) hankki sisulisätilastopaikat keihäässä T11- ja T13-sarjoissa 1987 ja 1989, juoksijana 800 metrillä 1988 sekä kuulantyöntäjänä 1990. Hiihtoura samassa seurassa toi olympiapronssit 2006 ja 2010, kuusi MM-kultaa 2001–09 sekä "vähän" muutakin.

Kuitusen tavoin dopingista MM-hiihdoissa 2001 kärynnyt Milla Jauho, vuoden 1998 olympiahiihtäjä ja juniorien MM-mitalisti, oli Nakkilan Virettä edustaen 14-vuotiaiden 3000 metrin kävelyn ykkönen 1989. Vuotta aiemmin samassa sarjassa oli tullut saman matkan nelossija, jonka saavuttajaksi on SUL:n vuosikirjaan merkitty Hilla Jauho. Nykyisen Milla Saaren mukanaolo 13-vuotiaana pykälää vanhempien sarjassa ei ollut erhe vaan johtui siitä, ettei kolmetonninen kuulunut 13-vuotisten tyttöjen tilastolajeihin.

Rosa-Maria Malvalehto esiintyi sisulisätilastoissa 1990–95, muun muassa korkeuden kakkosena 9-vuotiaissa 1990 ja 10-kesäisissä 1991. Vuosikirjaan vieneitä lajeja olivat myös 200 metriä sekä aidoitta että aitojen kera, 300 ja 800 metriä, pituus sekä neli- ja kuusiottelu. Seura oli Saarenkylän Nuorisoseuran Urheilijat tuolloisesta Rovaniemen maalaiskunnasta. Suomen Neito -kilvan toinen perintöprinsessa 2005 ja Miss Suomi -kilvan finalisti 2006 hiihti 3 x 5 km:n SM-pronssille Ounasvaaran Hiihtoseurassa 1999. Lukuisissa tilastoissa näkyy myös nuorempi sisar Mona-Liisa Malvalehto, mutta sprinttihiihdon MM-edustaja ja maailmancupin osakilpailuvoittaja on ollut aikuisten sarjassa ainakin SM-maastojuoksun joukkuekilvan viides 2005. Mainita kannattaa silti "Mona-Lisa Malvalehdolle" kirjattu 12-vuotiaiden neliottelutilaston kärkipaikka 1995.

Malvalehtojen seuratoveri sekä yleisurheilussa että hiihdossa on ollut Pirjo Manninen – T14-sarjan 800 ja 2000 metrin kolmonen 1995. Sisulisätilastoesiintymisiä 9–14-vuotiaiden sarjoissa 1990–95 kertyi toistakymmentä muiden lajien ollessa 200 metrin aidat, korkeushyppy, 2000 ja 3000 metrin kävelyt sekä kuusiottelu. Hiihtosaavutuksiin kuuluvat olympiapronssi 2010 ja kolme maailmanmestaruutta vuosilta 2001–09 – osa avioitumisen jälkeen Muranen-nimellä.

Hiihdossa yhteensä neljä MM-kultaa 2007 ja 2009, kaikkiaan kolme olympiapronssia 2006 ja 2010 sekä paljon muuta saavuttanut Aino-Kaisa Saarinen löytyi sisulisätilastoista Hollolan Urheilijat -46:n edustajana 2000 metriltä 1992 ja 1993 sekä 800 metriltä 1993. Sarjat olivat T13 ja T14. Kun naisten seiväshyppy oli Kalevan kisoissa epävirallisena lajina 1994, "Aikku" oli kilvan neljäs. Saavutusta ei kuitenkaan voi pitää erityisen merkittävänä; kyseessä oli viimeinen sija ja tulos vaatimaton 220. Samana vuonna seipäällä ylittyi 250, mutta myöhempinä vuosina Saarinen ei ole lajissa kilpaillut. Huomionarvoista on vielä se, että olympiaviestipronssia 2010 olivat saavuttamassa myös edellä käsitellyt Virpi Kuitunen ja Pirjo Muranen.

Aino-Kaisan kaksossisko Maija Saarinen on yltänyt aikuisena hiihdon Suomen mestariksi ja viestinjuoksun SM-mitaleille, eli ei varsinaisesti kuulu tämän jutun aihepiiriin. Hieman yllättävää oli kuitenkin löytää Hollolan Urheilijat -46:n kasvatti 14-vuotiaiden 300 metrin tilaston 1993 lisäksi kolmiloikasta 1992 ja 1993 – T13-sarjasta peräti nelospaikalta.

Johanna Riihivuori – olympiamitalistiksi ja maailmanmestariksi suksineen Hilkka Riihivuoren tytär – on hiihtänyt muun muassa naisten SM-pronssin parisprintissä 2004. Seura oli Tampereen Pyrintö, jonka edustajana Johanna juoksi T10-sarjan 800 metrin tilaston yhdeksänneksi 1995.

Oulun Pyrinnön edustajana paikan korkeustilastossa 12-vuotiaiden sarjassa 1972 ja enintään 14-vuotisissa 1973 hankkinut Kari Suoraniemi edusti Suomea kahdesti jääkiekon MM-kisoissa saaden EM-hopeaa sekä 1985 että 1986. SM-kultaa on tullut Oulun Kärpissä 1981 ja AHL-mestaruus Rochester Americansissa 1983.

Reijo Mikkolainen Tampereen Urheilijat -38:sta esiintyy 10-vuotiaiden tilastossa pituushypyssä ja kolmiloikassa 1974. Jääkiekossa Mikkolainen on saavuttanut mm. olympiahopeaa 1988, EM-pronssia MM-kisoissa 1987 sekä kaikkiaan seitsemän Suomen mestaruutta Tapparassa ja Turun Palloseurassa 1984–93.

Tampereen Kisa-Tovereiden riveissä 10-vuotisten pituuden kakkoseksi Olli Rahnaston taakse yltänyt 1975 ja samassa lajissa kaksi vuotta iäkkäämpien tilastoon 1977 mahtunut Pauli Järvinen sopisi ainakin iän ja seuran puolesta samaksi mieheksi, joka oli voittamassa Tapparalle SM-kultamitaleja Reijo Mikkolaisen kanssa samoissa joukkueissa 1986–88 sekä Suomelle EM-pronssia 1991.

HIFK:ssa SM-hopeaa 1986 ja pronssit kahdella seuraavalla vuodella kiekkoillut Joel Paunio löydetään 2000 metrin juoksijana 14-vuotiaiden tilastosta 1978. Seura oli espoolainen Tapiot.

Markku Jutila Tampereen Pyrinnöstä heitti moukaria 12-vuotiaiden ykkössijan arvoisesti 1978 ja 14-vuotisten parhaaksi 1980. Vuonna 1978 hän mahtui myös kiekkotilastoon, ja paikka 20 parhaan enintään 14-vuotiaan lekanlennättäjän joukossa irtosi jo 1979. Saavutukset pienemmän kiekon parissa kalpenevat isoveli Timon rinnalla, mutta Markkukin oli voittamassa SM-liigaa 1988.

Kuulassa 10-vuotiaiden viidenneksi 1978 ja moukarissa 12-vuotiaiden listalle 1980 pääsi Pekka Tirkkonen Savonlinnan Riennosta. Jääkiekon olympiaedustajan Paavo Tirkkosen poika on yltänyt EM-pronssille 1991 ynnä Suomen mestariksi TPS:ssä 1989–91.

Tuomas Kalliomäki Vantaan Salamoista oli 10-vuotiaiden seiväshypyssä 1980 toinen tuloksellaan 250 ja edellään – tosin 30 sentin päässä – vain tuleva MM-edustaja Petri Peltoniemi. Kalliomäen päälajiksi tuli rullakiekko, jossa hän voitti MM-kullan 2000 ja 2001. Vuoden 1998 MM-turnauksessa hän sai pronssimitalin, voitti pistepörssin ja valittiin turnauksen tähdistökentälliseen ja parhaaksi hyökkääjäksi.

Antti Kalliomäen poika esiintyi 10-vuotiaiden seivästilastossa jo 1979 ja 12-vuotiaiden listoilla 1981. Vuonna 1979 oli saman tuloksen saavuttanut myös Oulun NMKY:n Sami Mettovaara. Neljä maaottelua ja viisi SM-mitalia kiekkoillut Mettovaara näkyi kauden 1979 listoilla lisäksi 60 metrillä.

Tapioiden Teemu Selänne oli 10-vuotiaiden sarjassa neljäs 1000 metrillä sekä tilastoissa myös 60 metrillä ja pituudessa 1980. Teemun ansiot jääkiekossa tunnetaan: olympiaturnausten kaikkien aikojen pistetilaston ykkössija, olympiahopea 2006, olympiapronssit 1998 ja 2010, MM-pronssi 2008, maailmancupin kakkossija 2004, Stanley Cupin voitto Anaheim Ducksissa 2007, SM-kulta Jokereissa 1992...

Kymmenvuotiaiden tilastoista 1980 tuli vastaan myös Janne Laukkanen Lahden Ahkerasta – korkeushyppääjänä. Jääkiekossa parhaita meriittejä ovat olympiapronssit 1994 ja 1998 sekä MM-hopeat 1992, 1994 ja 1998. Ennen NHL-uraa "Lelu" oli saavuttamassa SM-hopeaa HPK:lle 1993.

Vuoden 1992 MM-pistepörssin voittaja ja Suomelle hopeaa tuottaneen turnauksen tähdistöön valittu Jarkko Varvio edusti yleisurheilussa Pirkkalan Pirkkoja ja Tampereen Pyrintöä. SM-liigauransa kultaan TPS:ssä 2001 päättänyt Varvio oli seiväshyppääjänä ikäkausitilastoykkönen 12-vuotiaissa 1984 ja vuotta vanhemmissa 1985 sekä listoilla jo 10-vuotiaissa 1981 ja 1982 (jälkimmäisellä kerralla kolmosena) ynnä 12-vuotiaissa 1983. Kauden 1984 listoilla Varvion nimi näkyy myös 60 metrin aidoissa sekä pituushypyssä.

Samoin Pirkkalan Pirkkojen junioreita oli Jouko Myrrä, joka pääsi 12-vuotiaiden 100 metrin tilastoon 1981. Jääkiekkoilijana Myrrä edusti Suomea kolmessa B-maaottelussa.

Enintään 12-vuotisten kuula- ja moukaritilastoista 1981 löytyvä Forssan Salaman Mika Kannistokin keskittyi aikuisena kiekkoiluun, josta hänellä on kolme SM-pronssia – Hämeenlinnan Pallokerhosta vuosilta 1991, 1997 ja 1999.

Oulun Pyrinnössä 1000 metrin 20 parhaan ryhmään 12-vuotiaissa 1982 ja 1983 juossut Miikka Rousu on jääkiekon SM-kultamitalisti TPS:stä keväältä 2001, ja ansiolistaa täydentää yksi B-maaottelu.

SM-liigan maalikuninkuuden toisen kanssa 2002 jakanut Vesa Viitakoski oli 14-vuotiaiden 80 metrin aidoissa jaetulla neljännellä tilalla sekä listoilla myös kolmiloikkaajana 1985. Seura oli Lauritsalan Kisa. NHL:ssäkin kiekkoillut Viitakoski saavutti MM-hopeaa 1992, ja 885 SM-liigaottelua 1988–2010 toivat Ilveksessä hopean 1998 ja pronssin 2001 sekä Kärpissä hopean 2009.

Jari Kauppila Lahden Ahkerasta esiintyy 11-vuotiaiden listoilla seipäässä ja keihäässä 1985. Seipäässä saman tuloksen 220 taivutti muun muassa Pyhäselän Urheilijoiden Aki Parviainen, mutta keihäässä Kauppila oli 38,84-lukemallaan 1,36 metriä Parviaisen edellä. "Kake" Kauppilan jääkiekkoura sisältää 34 maaottelua, 791 peliä SM-liigassa 1991–2010, Ruotsin mestaruuden HV 71:ssä 2008, SM-hopean Jokerien narripaidassa 2000 ja SM-pronssin HPK:ssa 1997.

Lappajärven Veikkojen Johannes Alanen seurasi vanhempiaan Raimo Alasta ja Helena Laihorinnettä juoksuradoille ja komeilee 10-vuotiaiden 200 metrin kärjessä 1988. Kakkonen oli sittemmin keihäänheittoon panostanut Lapuan Virkiän Harri Haatainen. Alanen esiintyi P10-sarjan kaarrematkan tilastossa jo 1987, jolloin olisi kuulunut yhdeksänvuotiaiden listan ykköseksi. Kauden 1988 päätyttyä hänet nähtiin tilastoissa myös korkeudessa ja pituudessa, ja hän ylsi sisulisäurheilijana vuosikirjaan vielä 14-vuotiaiden 200 metrillä 1992. Myöhemmästä päälajista on tullut Suomen mestaruus Tapparassa 2003 ja 20-vuotiaiden MM-kulta 1998.

Kuulassa 11-vuotiaiden tilastoon 1988, moukarissa P12- ja P14-listoille 1989 ja 1991 sekä kiekossa 13-vuotisten sarjassa vuosikirjaan 1990 päätynyt Jurvan Urheilijoiden edustaja Pekka Kangasalusta on kiekkoillut 8 B-maaottelussa sekä 18-vuotiaiden EM-kultaa 1995, jolloin joukkuetovereihin kuului Pasi Petriläinen. Tämä löydetään Pirkkalan Pirkkojen kolmiottelijana P10-sarjan tilastosta 1988 ja saman seuran neliottelijana kausien 1990 ja 1991 parhaimmistosta. Kiekkoilijana Petriläinen on päässyt pidemmälle kuin Kangasalusta – muiden muassa kaksikymppisten maailmanmestariksi 1998 ja 54 maaotteluedustukseen.

Norjan edustajaksi olympialaisissa 2010 ja useissa MM-kisoissa on päässyt Juha Kaunismäki – P9-sarjan tilastokeihäri 1988. Seuralyhenne SUL:n vuosikirjassa oli KOPSE, jota on käytetty ainakin Korson Palloseurasta, mutta tässä tapauksessa merkintä tarkoittanee jotain muuta. Seuran selvittämistä ei varsinaisesti auta se, että sisulisätilastoissa 1988 oli käytetty pelkkiä isoja kirjaimia – myös esimerkiksi urheilijoiden nimissä.

Nurmon Jymyn Jyrki Louhi pinkoi 60 metrillä 11-vuotiaiden tilastoon 1989. Yhdeksän maaottelun kiekkoilijalla on liigakulta HPK:sta 2006 ja kuusi muuta SM-mitalia.

Juoksijana 1000 metrillä P11-sarjan jaetulle ykkössijalle 1989 ja tusinaan ikävuoteen ennättäneiden neloseksi 1990 pääsi Erkki Rajamäki Vantaan Salamoista. Jo kymmenvuotisten tonnilla tilastopaikan lunastanut Rajamäki kilpaili junnuna myös kävelyssä, jossa mahtui 13-vuotiaiden 3000 metrin tilastoon 1991. "Raju-Erkin" kiekkoilumeriittejä ovat kuusi maaottelua, SM-hopea Bluesissa 2008 sekä SM-pronssit HPK:ssa 2002 ja 2003.

Raision Ryhdin kymmenvuotiaana korkeushyppääjänä SUL:n kirjaan 1989 ponnistanut Marco Tuokko on ollut TPS:n SM-kultapeluri 1999–2001 ja pelannut leijonapaidassa kolme miesten ottelua.

Kärpissä SM-pronssia keväällä 2009 kaulaansa saanut Ossi-Petteri Grönholm rynnisti P9-tilastoihin pituudessa, kuulassa, kiekossa ja kolmiottelussa 1990. Seura yleisurheilussa oli Pyhtään Kisa.

Nykyajan NHL-pelaajista Jussi Jokinen oli pikkupoikana lupaava Kalajoen Junkkarien yleisurheilija, jolle löytyi 11 tilastomerkintää 10–12-vuotiaiden sarjoista 1993–95. Lajeina olivat 60 ja 200 metrin sileät juoksut, 60 metrin aidat, seiväs, pituus, kolmiloikka sekä neliottelu. Jääkiekossa Jokinen on ollut SM-kultapelaaja Kärpissä 2004 ja 2005, olympiahopeamitalisti 2006 sekä MM-kolmonen 2006 ja 2008.

Jussin veli, jääkiekon Suomen mestaruutta keväällä 2008 voittamassa ollut Juho Jokinen, oli P9-sarjassa 60 metrin ja pituuden ykkönen sekä 200 metrin ja seipään kakkonen 1995. Tilastoihin hän pääsi tuolloin myös kolmiottelussa, ja seiväshyppääjien joukossa hänet nähtiin jo 1994, jolloin mittariin tuli vasta kahdeksan vuotta. Juhollakin seura oli yleisurheilussa Junkkarit ja jääkiekkokullassa Kärpät.

Vuoden 2011 maailmanmestari Tuomo Ruutu oli lupaava juoksija Vantaan Salamoissa; 9-vuotiaiden 1000 metrillä 13:s ali-ikäisenä 1991 ja 11-vuotiaiden 800 metrillä kymmenes 1994. NHL:ssä vuodesta 2003 tahkonnut kiekkoilijaveljessarjan jäsen on ollut saavuttamassa myös olympiapronssia 2010, MM-hopeita 2006 ja 2007, MM-pronssia 2008, maailmancupin toista sijaa 2004 sekä SM-kultaa Jokereissa 2002.

Tapanilan Erän Tuukka Mäkelä tuli vastaan P12-ikäryhmän korkeushyppylistalta 1994. Kiekkoilijana Mäkelä on saanut SM-hopean 2010 sekä SM-pronssit 2002, 2003 ja 2005 – kaikki HPK:ssa.

T14-sarjan pituuslistalle 1985 leiskauttanut Someron Esan Heli Romu on yltänyt jääkiekossa 12 SM-kultaan 1994–2009 seuroinaan keravalainen Shakers ja espoolainen Blues, ja lajin maaotteluja on takana kahdeksan. Salibandyn Suomen mestaruus on irronnut Vantaa Floorball Teamin asussa 1998. Saavutuksille tuo lisäarvoa kuurous, joka haitannee joukkuepeleissä merkittävästi enemmän kuin yksilölajeissa.

Joensuun Katajan Kirsi Hänninen oli ikäkausitilastojen alkupäässä 1986–90 – muun muassa ykkönen 10-vuotiaiden 60 metrillä 1986 ja 12-vuotiaiden pituudessa 1988. Vähintään yksi tilastosija tuli myös 60 ja 80 metrin aidoissa, korkeudessa ja kolmiottelussa. Jääkiekkoilijana Hänninen on saavuttanut olympiapronssia 1998, neljä MM-pronssia, valinnan MM-kisojen tähdistökentälliseen 1999 ja kaksi EM-kultaa. Pesäpalloura sisältää seitsemän Itä–Länsi-peliä sekä pääsarjan tilastovoitot niin lyödyissä kuin tuoduissa juoksuissa sekä näiden yhteismäärässä. Suomen mestari Hänninen on jääkiekon ja pesiksen ohella kaukalopallossa.

SUL:n kirjoista 800 metrin juoksusta 10-vuotisten tyttöjen kolmossijalta 1988 ja T11-sarjan listalta 1989 bongattavissa oleva Tampereen Poliisi-Urheilijoiden Vilja Lipsonen on jääkiekossa MM-pronssipelaaja 2000 ja 2004 sekä SM-mitalisti Ilveksen riveistä.

Jalkapallossa Suomen huipulle nousseista monet ovat olleet lupaavia pikajuoksijoita, mutta muissakin yleisurheilulajeissa kunnostautuneita myöhempiä futaajia löytyy.

Maajoukkueessa 13 kertaa nähty Reijo Vaittinen oli yltänyt 14-vuotiaiden keihästilastoon 1970. Seura oli Suonenjoen Vasama. Samasta kunnasta mutta Suonenjoen Kunnosta pääsi vastaavan ikäluokan 80 metrin aidoissa ja pituudessa kauden 1978 listoille Pekka Onttonen – Suomen mestari Helsingin Jalkapalloklubissa 1990 ja 1992.

Juha Saarikunnas ylsi Lahden Urheilijoita edustaen 10-vuotiaiden pituuden jaetulle ykkössijalle ja ikäkausiennätyksen haltijaksi 1971. Nurmikentällä Saarikunnas oli voittamassa SM-kultaa Kuusysille 1982.

Kimmo Tarkkio Jyväskylän Kenttäurheilijoista kipitti 10-kesäisten listalle 100 metrin juoksussa 1976. Jalkapallouralta voidaan mainita 33 maaottelua, Suomen mestaruudet HJK:n paidassa 1987 ja 1990 sekä pääsarjan maalikuninkuudet Singaporessa 1990 ja Suomessa 1991.

Mikkelin Kilpa-Veikkojen Jukka Ruhanen sai nimensä enintään 12-vuotiaiden 300 metrin tilastoon 1982 ja 14-vuotisten 1000 metrin listalle 1985. Jalkapalloura tuotti 14 esiintymistä maajoukkueessa sekä SM-kullat Valkeakosken Hakassa 1998–2000.

Yleisurheilussa samaa seuraa Ruhasen kanssa edustanut 11 maaottelun jalkapalloilija Jokke Kangaskorpi oli 100 metrillä 12-vuotiaiden kakkonen 1984, 13-vuotiaiden jaetulla ykköspaikalla 1985 ja 14-vuotiaiden kuudes 1986. Sijat 300 metrillä olivat ensimmäinen, ensimmäinen ja seitsemäs. Jokke oli 13-vuotiaissa lisäksi kakkonen 1000 metrillä ja pituudessa. Kaudella 1984 oli paikka vuosikirjassa lohjennut myös kolmiottelijana.

Kokkolan Veikkojen riveissä P11-sarjan 100 metrin tilastoon 1985 kiitänyt Mike Peltola on HJK:n Suomen mestareita vuodelta 2003.

Vantaalaisseura Riipilän Raketin Peter Sampo on bongattavissa 11-vuotiaiksi 1986 päässeiden 1000 metrin listalta. Juoksuratojen sisäpuolella Sampo saavutti veikkausliigan pronssia Finnairin Palloilijoissa 1997 ja hopeaa Atlantiksessa 2004 sekä edusti Suomea yhdessä olympiajoukkueen ottelussa.

Lauritsalan Kisan Miikka Multaharju ilmestyi tilastoihin 1987, jolloin oli 10-vuotiaiden kärkitiussa 60 metrillä ja kolmiottelussa. Tämän jälkeen seura vaihtui Lappeen Riennoksi, ja tuloksina olivat aidoissa sijat 2, 2, 3 ja 6 – P11-sarjassa 60 metrin matkalla sekä vanhemmissa ikäluokissa 80 metrillä. Kaudella 1990 tilastopaikka irtosi myös neliottelussa. Jalkapallossa Multaharju on kuusinkertainen maaottelupelaaja sekä saavuttanut SM-tasolla hopean 2002 ja pronssit 1999–2001 – kaikki Myllykosken Pallossa.

HJK:ssa liigan maalikuninkuuden 2001 ja SM-kultaa 2009 voittanut 20 maaottelun mies Paulus Roiha esiintyi sisulisätilastoissa 1989–93. Yhdeksänvuotiaissa 1989 hän oli 60 metrin kakkonen ja korkeuden kolmonen, seuraavalla kaudella P10-tilastoissa toinen 60 metrillä ja pituudessa, vuoden 1991 listoilla 60 metrin paras ja korkeudessa jakamassa kolmatta tilaa, Barcelonan olympiavuonna pituuden ykkönen ja kolmiloikan kakkonen. Toisinaan pituustilastoissa jäi taakse muuan Tommi Evilä. Sijoja 20 parhaan joukossa kertyi edellä mainittujen lajien ohella 100 ja 200 metriltä. Seura oli Helsingfors IFK kaudella 1989 ja Esbo IF 1990-luvulla.

Tapanilan Erässä 10-vuotiaiden valiojoukkoon 60, 200 ja 1000 metrillä 1991 juossut Hannu Haarala on yltänyt jalkapallossa A-maaottelumieheksi ja HJK:n asussa Suomen mestaruuteen 2002.

Niklas Tarvajärvi Lahden Ahkerasta oli 10-vuotiaiden 60 metrin kolmonen 1993 ja saman kauden tilastoissa myös pituushyppääjänä. Kaksi vuotta aiemmin hän oli rynnistänyt P9-sarjan 60 metrin listalle, vaikka täytti tuolloin vasta kahdeksan vuotta. Pesäpalloilija-radioääni-kansanedustaja Niilo Tarvajärven pojanpoika on päässyt jalkapallossa neljään maaotteluun sekä Suomen mestariksi MyPassa 2005.

Kymmenvuotiaiden 60 metrin listalla 1993 esiintyy myös IF Ålandin Daniel Sjölund. Hänetkin on nähty Suomen maajoukkueessa, ja seurajoukkueurasta voidaan nostaa esiin Ruotsin mestaruudet Djurgårdenissa 2003 ja 2005.

Oulun Pyrinnön Juho Mäkelä aitoi 60 metrin matkalla P11- ja P12-sarjojen tilastoihin 1994 ja 1995 sekä ylsi vuosikirjaan myös pituudessa ja kolmiloikassa 1995. Jalkapalloilijana Juho on kruunattu veikkausliigan maalikuninkaaksi 2005 ja 2010, voittanut neljästi SM-kultaa HJK:ssa 2003–12 ja pelannut maajoukkueessa. Perheen menestyksekkäin yleisurheilija on silti vanhempi veli Janne – 400 metrin aitojen EM-kisaedustaja 2002. Jalkapallotaustaakin perheestä löytyy: äiti Pirjo saavutti SM-pronssia Oulun Palloseurassa 1973, Pirjon veli Seppo Pyykkö SM-kullat samassa seurassa 1979 ja 1980.

Maskun Katajan Sami Sanevuori mahtui 10-vuotisten kolmiottelulistalle 1994. Jalkapalloilijana Sanevuori on juhlinut syksyllä 2008 Suomen mestaruutta turkulaisessa Interissä.

P11-sarjassa 60 metrin ja korkeuden tilastoon 1995 päässyt HKV:n Hannu Patronen on Ruotsin jalkapallomestari vuodelta 2011. Seura oli Helsingborg, ja Patronen on nähty myös Suomen maajoukkueessa.

Hermanni Vuorinen löytyi lähdeaineistosta Porin Kenttäurheilijoita edustaneena 10-vuotisten sarjan 200 ja 800 metrin juoksijana 1995. "Herkku" on pelannut yhden maaottelun sekä saavuttanut Hongan veikkausliigapelaajana maalipörssin voitot 2006 ja 2009 ynnä liigan hopeamitalit 2008 ja 2009.

Maskun Tempon Kasper Hämäläinen – 4 x 400 metrin juoksun EM-kisaedustajana 1978 olleen Heikki Hämäläisen poika – hankki vuosikirjapaikan P9-sarjan 60 ja 200 metrillä, pituudessa ynnä kolmiottelussa 1995. Kesällä 2001 Kasper juoksi Naantalin Löylylle 15-vuotiaiden 4 x 100 metrin Suomen mestaruutta, ja joukkuetovereihin kuului edellä käsitelty Sami Sanevuori. Päälaji jalkapallo on tuottanut maaotteluedustuksia sekä SM-pronssit TPS:ssä 2007 ja 2009.

Viime vuosina futismaajoukkueemme vakiopelaajiin kuulunut Tim Sparv ponnisti P9-sarjan korkeustilastoon 1995, jolloin täytti vasta kahdeksan vuotta. Seura oli IF VOM, jonka nimen jälkiosa muodostuu sanoista Vörå, Oravais, Maxmo (suomeksi Vöyri, Oravainen, Maksamaa).

EM-välierissä kesällä 2005 nähdyn Suomen naisjoukkueen jäsen Jessica Thorn sai nimensä T13-sarjan 300 metrin tilastoon Pargas IF:ää edustaen 1994. Vihreällä nurmella Thorn on ollut voittamassa SM-kultaa pietarsaarelaiselle Unitedille 2004 ja HJK:lle 2005.

Kori- ja lentopallossa on melkoisesti etua pituudesta ja ponnistusvoimasta. On siis helppo ymmärtää, että ennen kaikkea hyppylajien ikäkausimenestyjien joukosta voi kaivaa lukuisia myöhempiä koris- tai lentistähtiä.

Antti Sajantila Tapioista osui silmiin 10-vuotiaiden 1000 metrin ja korkeuden tilastoista 1973. Jälkimmäisessä lajissa saman tuloksen 125 tehneiden joukossa oli Antti Maisi, Nukarin Haka – nykyinen Suomen Urheilutietäjien jäsen. Maaottelukoripalloilija Martti Sajantilan veli on koriksen SM-hopeapelaaja espoolaisesta Scotch Teamistä 1984, väitellyt tohtoriksi 1993, kohonnut Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professoriksi ja saanut Perun katolisen yliopiston kunniaprofessorin arvon 2009.

Mikko Tanner Helsingin Kisa-Veikoista on löydettävissä 10-vuotiaiden pituus- ja kolmiloikkatilastoista 1974. Hyppääjä voidaan päätellä 54 maaottelua pelanneeksi ja Helsingin NMKY:ssä neljä SM-kultaa 1984–89 voittaneeksi koripalloilijaksi.

Kymmenvuotiaiden 1000 metrin, korkeuden ja kolmiloikan tilastoista 1975 löytyy HKV:n Timo Heinonen. Tämänniminen Torpan Poikien vuosien 1983 ja 1986 SM-kultakoripalloilija on syntynyt 1965, eli saattaa hyvin olla sama.

Vuonna 1965 ensiparkaisunsa päästäneitä koripalloilijoita on myös espoolaisseura Hongan kasvatti Eero Savolainen, joka edusti Suomea 20 pelissä sekä saavutti SM-hopeaa Scotch Teamissä 1984 (siis Antti Sajantilan joukkuetoverina) ja Torpan Pojissa 1988. Tapioiden riveissä 14-vuotiaiden neliottelulistalle 1979 päässyt Eero Savolainen on siis todennäköisesti juuri myöhempi kansallisen kärkipään korispelaaja.

Tuula Korte Turun Urheiluliitosta pääsi 12-vuotiaiden tilastoon 80 metrin aitajuoksussa 1972 sekä 14-vuotiaiden top 20:een korkeushypyssä 1973 ynnä korkeuden ohella 80 metrin aidoissa, kuulantyönnössä ja kolmiottelussa 1974. Jääkiekkovalmentaja Hannu Jortikan kanssa vuonna 1991 avioituneen Kortteen koripalloura sisältää 13 maaottelua ja SM-kullan Turun Riennossa 1990.

Enintään 14-vuotiaiden korkeushyppääjien listasta 1974 tuli vastaan Lea Hakala, jonka tuloksena oli 150 ja seurana Lammin Säkiä. Seuramerkintä oli kuitenkin mennyt metsään, sillä ikärajattomassa tilastossa Hakala oli kirjattu Lahden Sammon edustajaksi, ja Urheilumme kasvojen 8. osa vahvistaa myöhemmän koripallotähden hypänneen korkeutta. Korissaavutuksia ovat esimerkiksi kolme EM-kisaedustusta, 251 maaottelua eli suomalaisista eniten, ennätykselliset 16 SM-kultaa 1977–2004, urheilutoimittajien valinta lajin parhaaksi 1981 ja monivuotinen pelaaminen ammattilaisena ulkomailla.

HKV:n Anja Hellman mahtui 12-vuotiaiden sarjassa kilpaillessaan korkeus-, kiekko- ja keihästilastoihin 1978. Vuonna 1992 hän oli Bordt-nimisenä urheilutoimittajien valitsema vuoden suomalaiskoripalloilija eli sai saman tunnustuksen kuin Lea Hakala 1981 ja naisten korkeudessa SM-pronsseille 1950–52 ponnistanut Hilkka Hakola 1956. Maaotteluja kertyi 94 mutta SM-sarjasta vain pronssit Karhun Pojissa 1988 ja 1992.

Jaana Sintonen esiintyy tilastoissa 10-, 12- ja 14-vuotiaiden sarjoissa 1979, 1981 ja 1983. Seura oli ensin Lahden Urheilijat ja viimeisellä kerralla Lahden Sampo. Tilastosij(oj)a tuli 60 metrillä, korkeudessa, pituudessa, kuulassa sekä kolmi- ja neliotteluissa. Koripallouran merkittävimpiä meriittejä ovat 85 maaottelua sekä seitsemän Suomen mestaruutta 1987–99 (Sampo-Basket, Turun Riento ja Forssan Alku).

Vantaalaisseura Pussihukissa SM-hopeat 1993–95 kaulalleen saanut Michaela Moua löydetään 12–14-vuotiaiden tilastoista pituushyppääjänä 1988, 100 metrin juoksijana 1989 (tosin sukunimi Movaksi vääntyneenä) ja 1990 sekä korkeushyppääjänä ja neliottelijana 1990. Koriksessa 90 maaottelua pelanneen Mouan yleisurheiluseura oli Vantaan Salamat.

Ähtärin Urheilijoiden Jussi Jokinen juoksi 12-vuotiaiden 300 metrin tilastoykköseksi 1972 ja 14-vuotisten 1000 metrin kakkoseksi 1974 ynnä muutamaan muuhunkin tilastoon. Aiemmin käsitellyn jääkiekkoilijan täyskaiman päälajiksi tuli lentopallo, jossa hän edusti Suomea 226 maaottelussa sekä voitti SM-kultaa turkulais-raisiolaisessa Loimussa 1982–84 ja 1990. Peliuransa jälkeen Jokinen on jatkanut lajin parissa muun muassa lentopalloliigan ensimmäisenä toimitusjohtajana 1995–99.

Jokisen kanssa samat SM-kullat voittanut ja suomalaislentopalloilijoista ennätykselliset 312 maaottelua pelannut Kari Kalin oli Raision Kuulan lupaava juniorihyppääjä. Kalinin nimi esiintyy 10-vuotiaiden pituus- ja kolmiloikkatilastoissa 1972, 12-vuotiaiden 60 metrin aitojen ja korkeuden 20 parhaan joukossa 1974 ynnä 14-vuotisten korkeustilastossa 1976.

Ismo Tahvanainen Lauttakylän Pyrystä oli 10-vuotiaiden 1000 metrin 20:s 1974. Lentopallossa Tahvanainen pelasi 146 maaottelua sekä ammattilaisena ulkomailla.

Lentiksen 41-kertainen maaottelupeluri ja Seminaarinmäen Mieslaulajat -kuoroon kuulunut Seppo Siika-aho tuli vastaan enintään 14-vuotiaiden kuulamörssärien joukosta 1982. Seura oli Muhoksen Urheilijat.

Suomen miesten lentismaajoukkueen tuore päävalmentaja Tuomas Sammelvuo (pelaajana SM-kullat KuPS-Volleyn asussa 1995 ja 1996 ennen ammattilaisuraa ulkomailla, 296 maaottelua, mestarien liigan voitto 2005) pääsi sisulisätilastoihin korkeushypyssä 10–12-vuotiaana 1986–88 sekä keihäässä 1986. Seura oli Pudasjärven Urheilijat.

Kajaanin Kipinän Janne Heikkinen työnsi kuulaa P10-sarjan kolmossijan arvoisesti 1986 ja jätti taakseen 20 metrin kerhoon sittemmin päässeen Jani Illikaisen. Kainuussa on tunnetusti Heikkisiä kuin Vilkkilässä kissoja, mutta iänkin puolesta kyseessä voi olla Kajaanista lähtöisin oleva pikajuoksija-toimittaja Heidi Suomen nyt jo entinen aviomies, joka on saavuttanut lentopallossa SM-kultaa Loimussa 1997 sekä mestarien liigassa hopeaa ja pronssia. 236 peliä sisältäneen maaottelu-uran huipentuma on ollut EM-kisojen nelostila Tuomas Sammelvuonkin joukkuetoverina 2007.

Catharina Svenlin Vaasan Vasamasta ponnisti 12-vuotiaiden korkeuden kolmoseksi 1977 ynnä 14-vuotiaiden tilastoihin 1978 ja 1979. Vuonna 1989 Svenlin sai Matsudaira Cupin eli täkäläisen lajiliiton palkinnon kauden parhaalle lentopalloilijalle, ja urheilutoimittajatkin nimesivät hänet tuolloin lentiksen parhaaksi. Tunnustukset olivat sikäli historiallisia, että kaikki aiemmat nimeämiset olivat kohdistuneet miehiin. Svenlin voitti Vasamassa neljä SM-kultaa peräkkäin 1986–89 ja edusti Suomea 110 maaottelussa.

Svenlinin seuratoverina sekä yleisurheilussa että lentopallossa ollut Heli Prepula ylsi 14-vuotiaiden sarjan tilastoihin korkeushyppääjänä ja neliottelijana 1981. Lentiksessä Prepula oli voittamassa kuutta SM-kultaa 1986–92, ja maaottelumääräksi lajiliiton tilastot ilmoittavat 148.

Annika Haapalan lentissaavutuksia ovat 51 maaottelua ja SM-kulta Valkealan Kajossa 1998. HKV:n yleisurheilijana Haapala oli 13-vuotiaiden 300 metrin ja pituuden ykkönen 1987 sekä T14-sarjan 300 metrin kolmas 1988. Tilastosijoja kertyi myös 1985 ja 1986, ja muut sisulisätilastoihin vieneet lajit olivat 100 ja 800 metriä, 60 ja 80 metrin aidat, kuula sekä kolmi- ja neliottelu. Puolivahingossa tuli huomattua se, että saavutusten määrä lisääntyi jälkikäteen, kun ikäkausiennätyksiin lisättiin T13-sarjan 200 metrin aidat. Tosin ensimmäisellä kerralla ennätyksenä oli Katja Auvisen 30,41 vuodelta 1992; Haapalan 1987 juoksema 30,32 oli huomattu vasta kauden 1993 kirjaa tehtäessä.

Keravan Urheilijoiden Hanna-Kaisa Torkkeli löytyy 10-vuotiaiden kiekonheittäjien joukosta 1987 ja T12-sarjan kiekonviskaajista 1989. Nykyisen ministerin Jari Koskisen eduskunta-avustajanakin toiminut Torkkeli on pelannut vuosien 1982–94 presidenttipeliä sekä Suomen maajoukkueessa että ammattilaisena ulkomailla, ja SM-kultamitaleja on ripustettu kaulaan hämeenlinnalaisen Tarmo-Volleyn riveissä 2001–03 samoin kuin Tarmo-Volleyn toimintaa jatkaneessa Vanajan Racing Clubissa 2005–07.

Pesäpallossa tarvitaan nopeutta ja heittokättä, mutta kansallispelissämme pinnalle nousseita on löydettävissä ikäkausitilastoista muistakin lajeista kuin pikajuoksuista ja keihäänheitosta.

Simo Joensuu Alajärven Ankkureista sai nimensä 12-vuotiaiden 100 metrin tilastoon 1970. Seura oli sama vuonna 1988, jolloin Joensuu oli voittamassa pesiksen SM-kultaa. Ansioluetteloa komistaa myös yksi Liitto–Lehdistö-ottelu. Mestareihin 1988 kuulunut Tero Ojajärvi ylsi SUL:n vuosikirjaan ainakin 10-vuotiaana korkeushyppääjänä 1978 – seurana vähemmän yllättävästi Alajärven Ankkurit. "Tonto" pesäpalloili SM-kultaa myös Oulun Lipossa 1994 sekä yhden Liitto–Lehdistö-ottelun.

Itä–Lännessä 12 kertaa sekä Liiton ja Lehdistön kohtaamisessa kuudesti esiintynyt Vesa Liikala voitti kaksi kertaa SM-pesiksen vuoden etenijän tittelin sekä kaudella 1986 tehotilaston, jossa ynnätään lyödyt ja tuodut juoksut. Nopeutta oli jo pikkupoikana: 100 metrin kakkonen yhden muun kanssa 10-vuotiaissa 1973 ja viiden muun kera 12-vuotiaissa 1975. Seura juoksuradoilla oli Vimpelin Veto, jonka riveissä Liikala nousi pinnalle myös pesiksessä. Ainoat miesten SM-mitalit – pronssit 1984 ja 1985 – tulivat kuitenkin Alajärven Ankkureissa.

Jouni Mutikainen ponnisti Parikkalan Urheilijoita edustaen 14-vuotiaiden seipään kolmoseksi 1974 ja vastaavaan tilastoon jo vuotta aiemmin. Kansallispelissämme hänen ansioitaan ovat SM-kullat Jyväskylän Kirissä 1982 ja 1984, kaksi Itä–Länttä ja yksi Liitto–Lehdistö.

Lammin Säkiän Asko Laine oli 12-vuotiaiden keihään 21:s 1974. Heittokädestä oli hyötyä pesäpallokopparin uralla, joka on melkoisen komea: 11 Itä–Länttä, 10 Liitto–Lehdistöä, SM-tasolla etenijäkuninkuus 1983 sekä kolme kärkilyöntitilaston voittoa. SM-kulta jäi haaveeksi, vaikka Hyvinkään Tahkon riveissä 1982–94 irtosi hopeaa kolmesti ja pronssia neljästi.

10-vuotiaiden kuulatilastosta 1976 ja 12-vuotiaiden keihään kolmossijalta 1978 vastaan tullut Jouni Wallin juhli pesiksen SM-kultaa 1990 – seurana yleisurheiluvuosien tavoin Sotkamon Jymy. Seuratoveri Kari Hakkarainen pääsi 12-vuotiaiden kuula- ja moukaritilastoihin 1981. Pesiksessä "Karra" on voittanut seitsemän SM-kultaa 1990–2001 ja neljästi runkosarjan kärkilyöntitilaston (vuonna 1993 yhä voimassa olevalla ennätyslukemalla 268) ynnä pelannut 11 kesänä Itä–Länsi- ja kerran Liitto–Lehdistö-ottelussa. Kuulassa 1981 oli viisi senttiä Hakkaraisen takana Vehmaan Kiiston Timo Aaltonen, eli samanlaisista junnutaustoista voidaan päätyä hyvinkin eri poluille – kuulamiehenä pysyneen Aaltosen paino kohosi 130 kiloon ja liki 50 kiloa ylemmäs kuin Hakkaraisen.

Sotkamon Jymyn yleisurheilutaustaisia pesäpalloilijoita on myös Mika Tuovinen – 10-vuotiaiden kuulatilastoon kaudella 1982 paikan lunastanut vuosien 1996 ja 1997 Suomen mestari.

Riku Lehto mahtui joko seiväshypyssä, keihäänheitossa tai molemmissa 10-vuotiaiden listoille 1980 ja 1981, P12-sarjan tilastoon 1983 sekä 14-kesäisten kärkitiuhun 1985. Seura oli Vimpelin Veto, joten kaksi Itä–Länttä pesiksessä ovat vähemmän hämmästyttävä uran jatko.

Lehdon kanssa samassa keihästilastossa 1982 esiintyy Haapaveden Urheilijoiden Juha Mäntylä – Oulun Lipon SM-kultapelaaja 1994 ja 1998.

Limingan Niittomiehiin kuulunut Jarkko Kokko ylsi sisulisätilastoihin 14-vuotiaiden 1000 ja 2000 metrillä sekä keihäässä 1985. Puoli olympiadia aiemmin ainoa vuosikirjapaikan tuonut laji oli ollut keihäs ja sarja 12-vuotiaat. Pesiksessä Kokko on pelannut 12 kertaa Itä–Lännessä ja voittanut superpesiksen tehotilaston 1996. SM-kultamitaleja tuli ensin seitsemän Sotkamossa 1995–2004 ja vielä Pattijoen Urheilijoissa 2008.

Superpesiksen kärkilyöntitilaston 2002 ja etenijätilaston 2003 voittaneen Teemu Haatajan paras sija ikäkausitilastoissa oli toinen; 10-vuotiaiden pituudessa 1984 ynnä 11-vuotiaiden pituudessa, kolmiloikassa ja kolmiottelussa 1985. Pykälää huonompaan sijaan piti tyytyä 60 metrin aidoissa 1986. Sarjansa 20 parhaan joukkoon Haataja pääsi vähintään kertaalleen myös satasella ja korkeudessa. Yleisurheilussa seura oli Siilinjärven Ponnistus, mutta pesiksessä seura on vaihtunut tiuhaan tahtiin. Asiaa kuvaa se, että viisi SM-mitalia – kolme hopeaa ja kaksi pronssia 1993–2006 – tulivat kaikki eri seuroissa. 11-kertaisen Itä–Länsi-edustajan mitaliseurat olivat Imatran Pallo-Veikot, Kaisaniemen Tiikerit, Tahko, Koskenkorvan Urheilijat ja Puijon Pesis.

Imatran Pallo-Veikoissa SM-pesiskullasta 1991 riemuinnut Marko Koivikko taivutti seivästä Imatran Jyskeen riveissä 13-vuotisten tilastosijan arvoisesti 1985.

P10-sarjan 60 metrin listalla 1985 näkyvä Pyhäjärven Pohdin Tuomas Tervonen on Kiteen Pallon pesismestareita kausilta 1999 ja 2000 sekä pääsarjan etenijäkuningas 2002. Idän ja Lännen kohtaamiseen Tervonen pääsi seitsemästi.

Antti Kataja-Rahko Kuortaneen Kunnosta ponnisti yhdeksänvuotiaiden listalle korkeushyppääjänä 1989 sekä P14- ja P15-tilastoihin keihäässä 1994 ja 1995. Aikuisvuosien päälajin ura on johtanut Itä–Länsi-esiintymiseen 2004 sekä Nurmon superpesisjoukkueessa hopealle 2005 ja pronssille 2008.

Itä–Länsi-ottelujen ennätysmäärän 16 jakava ja näillä näkymin pikapuoliin yksin kärkeen menevä Toni Kohonen pääsi 14-vuotiaiden tilastoon keihäänheitossa 1990. Seura oli Kiteen Urheilijat. Kohosen muita pesismenestyksiä ovat yhteensä seitsemän SM-kultaa Kiteen Pallossa ja Sotkamon Jymyssä 1999–2012, pääsarjan tehotilaston voitto 2002, mukanaolo 19 vuoden tauon jälkeen henkiin herätetyssä Liitto–Lehdistö-kohtaamisessa 2011 sekä yhdeksän valintaa vuoden mieslukkariksi.

Lapuan Virkiän edustajana 14-vuotiaiden keihästilastoihin 1980 ja 1981 mahtunut Marjo Valkama saavutti samassa seurassa SM-pesiskullat 1988, 1992 ja 1993. Itä–Lännessä Valkama pelasi kuudesti.

Naisten pesäpallon legendoihin kuuluva Katja Saari olisi voinut olla kansallista kärkeä myös keihäänheitossa, jossa pääsi Vähäkyrön Viestiä edustaen ikäkausitilastoihin 1980–85 – muun muassa 10-vuotiaiden ykköseksi ikäkausiennätyksellä 1981 ja T14-sarjan kolmanneksi 1985. Los Angelesin olympiavuonna tilastosija tuli myös 14-vuotiaiden neliottelussa. Saari on pesäpallossa 15-kertainen Itä–Länsi-pelaaja, pesispörssin ja kärkilyöntien ykkönen, pääsarjan lyöjäkuningatar 1991 ja 2005 sekä viiden SM-kullan omistaja (Lapuan Virkiä ja Kirittäret 1992–2006). Suomen mestaruus on tullut myös lentopallossa – tuolloisessa Jyväskylän maalaiskunnassa toimineen Palokan Pyryn riveissä 1995.

Kahdeksaan Itä–Länteen päässyt ja SM-kultaa Jyväskylän Kirissä 1997 voittanut Taru Ylä-Autio selvitti 60 metrin aidat vuosikirjamaininnan arvoisesti 1982. Sarja oli 10-vuotiaat ja seura Seinäjoen Urheilijat.

Vetelin Urheilijoissa keihästilastoihin 12–14-vuotiaissa 1990–92 viskannut Johanna Vikman on kerännyt 12 IL-edustusta 1999–2012 sekä voittanut seitsemän SM-kultaa – Kirissä 2003 ja jyväskyläläisseuran naisjoukkueen nimenvaihdon jälkeen Kirittärissä 2005–12. Ruotsin Enköpingissä 1978 syntynyt ja pääsarjauraansa yhä jatkava Vikman on lisäksi pesiksen tehotilaston voittaja 2011, salibandyn SM-mitalisti ja pelannut jääkiekkoakin SM-sarjassa.

Tuukka Tieksola Oulun Pyrinnöstä esiintyy 10-vuotiaiden tilastoissa kolmiottelun kolmosena sekä 60 metrillä, korkeudessa ja pituudessa 1980. Tulokset 60 metrillä ja pituushypyssä olivat samat kuin Teemu Selänteellä (8,8 ja 422), kun taas korkeushypyssä oli 128 sentin ylittäjien joukossa myös Janne Laukkanen. Loput bongauksemme ovat vuodelta 1984, jolloin Tieksola näkyi 14-vuotiaiden seipään ja kolmiloikan tilastoissa. Tieksolan myöhempi päälaji on ollut jääpallo, jossa hän on osallistunut neljään maaotteluun sekä voittanut SM-kultaa Oulun Luistinseurassa 1990 ja 1991 ynnä helsinkiläisessä Botniassa 1997.

Porilaisseura Kyläsaaren Kajastuksen Lauri Arponen ylsi Yleisurheilu-kirjoihin P11-sarjan 60 metrin juoksijana 1988 sekä vuotta iäkkäämpänä 100 metrillä. Jääpalloilijana hän on edustanut Suomea maajoukkueessa 12 kertaa sekä saavuttanut kotimaan liigassa hopean 2005 ynnä pronssit 1998, 2002 ja 2006. Kautta 2005 koristi runkosarjan maalikuninkuus. Seura mitaleissa oli Narukerä, jonka vuoden 1999 kultamiehistöön Arponen ei kuulunut.

Suomen kaikkien aikojen paras käsipalloilija Mikael Källman (117 maaottelua, joissa 768 maalia; Bundesliigan paras pelaaja 1992; Saksan mestari 1992 ja 1993; karjaalaisessa BK-46:ssa 8 SM-kultaa 1983–2003) oli Karis IK:n edustajana korkeuden ykkönen 10-vuotiaiden sarjassa 1974 ja kaksi vuotta vanhempien joukossa 1976. Vähintään yksi tilastosija heltisi myös 100 metriltä, seipäästä, pituudesta, kolmiloikasta ja kuulasta jaksolla 1974–76.

T11–T14-sarjoissa keihään sijat 4, 2, 4 ja 3 vuosina 1990–93 koonnut Katja Nyberg ei jatkanut seuransa Esbo IF:n lajiperinteitä vaan keskittyi käsipalloon. Tässä lajissa hän voitti Suomen mestaruuden Spartassa 1997 ja pelasi Suomen A-maajoukkueessa ennen muuttoaan Norjaan. Norjan maajoukkueessa hän on hankkinut olympiakullan 2008, MM-hopean 2007, EM-kullat 2004 ja 2006 sekä EM-hopean 2002. Vuoden 2007 MM-kisoissa hänet valittiin arvokkaimmaksi pelaajaksi. Huomionosoituksiin kuuluvat myös ainoat naiselle osuneet urheilutoimittajien valinnat vuoden parhaaksi suomalaiskäsipalloilijaksi – vuosilta 1997–99.

Salibandyn nykyinen maajoukkuepelaaja Marianne Hannonen heitti Tohmajärven Urheilijoiden riveissä keihästilastoon sarjoissa T11 ja T12 vuosina 1994 ja 1995. Ennen salibandyyn siirtymistään Hannonen oli hiihtäjänä parhaimmillaan neljäs nuorten MM-hiihtojen sprintissä, joten 11-vuotiaiden tilastosija myös 800 metrin juoksussa ei ole erityinen ihme.

Tenniksen ATP-listalla parhaimmillaan 88:ntena 1989 ollut ja viime vuodet Suomen maajoukkuetta valmentanut Olli Rahnasto oli aikanaan Seinäjoen Urheilijoiden yleisurheilijalupauksia – Suomen tilastoykkönen 10-vuotiaiden pituudessa 1975 ja 12-vuotiaiden kolmiloikassa 1977. Paikka tilastoissa aukeni myös 1976, ja vuosikirjaesiintymiseen oikeuttaneita lajeja olivat vielä 100 metriä ja 60 metrin aidat.

Yleisurheilun ikäritilastoista löytyy sellainenkin erikoisuus kuin ralliautoilun vuosien 2000 ja 2002 maailmanmestari Marcus Grönholm. Esbo IF:n edustaja jakoi 10-vuotiaiden sarjassa kolmiloikan ykkössijan ja korkeushypyn kakkostilan kesällä 1978 sekä oli huonommilla sijoilla pituudessa ja neliottelussa. Pituuden ja kolmiloikan tilastoissa "Bossen" taakse jääneisiin kuului Kimmo Kinnunen, joka siis harrasti junnuna muitakin yleisurheilulajeja kuin keihäänheittoa.

Ralliautoilijaksi siirtynyt hyppääjä on myös Kaj Kuistila, A-ryhmän yli 2000 cm3:n luokan SM-pronssiajaja 2002. Ruskon Yritystä edustanut Kuistila ylitti seipään avulla 220 senttiä kaudella 1981 jakaen 10-vuotiaiden seitsemännen sijan muun muassa Riku Lehdon ja Jari Mantilan kanssa.

EM-traktorivedossa kultaa 1998 ja 2010 sekä useita himmeämpiä mitaleja saavuttanut Johanna Herlevi ylti SUL:n vuosikirjan tilastoihin Kälviän Tarmon keihäänheittäjänä 1985, 1986, 1988 ja 1989. Sarjat olivat T10, T11, T13 ja T14.

Etiopiasta Haukiputaalle kuusivuotiaana adoptoitu fitnessin arvokilpailujen mitalisti Rachel Kauppila löytyi 1990-luvun alun sisulisätilastoista etunimellä Rahel. Kaudella 1991 hän teki Haukiputaan Veikoissa 10-vuotiaiden ennätykset 60 metrillä, pituudessa ja kolmiloikassa sekä oli ykkönen myös korkeudessa ynnä listoilla vielä 800 metrillä ja kuulassa. Tämän jälkeen seura vaihtui Oulun Pyrinnöksi ja sijat huononivat. Kausi 1992 tuotti kakkostilat korkeudessa ja pituudessa sekä tilastosijat myös 60 ja 300 metrillä, T12- ja T13-sarjat 1993 ja 1994 puolestaan kärkitiuesiintymiset korkeus- ja pituushypyissä.

Jousiammuntaa ei voi pitää yleisurheilun sukulaislajina, mutta ikäkausitilastoihin on päässyt myös sittemmin nuolien tähtäilyssä kunnostautuneita. 14-vuotiaiden 1000 metrin tilastokolmoseksi 1971 juossut Tammelan Ryskeen Ulla Rajakisto ylsi Rantala-nimisenä olympiaedustajaksi 1984 ja EM-joukkuepronssille 1982. Kesän 1979 tilastoissa puolestaan esiintyy enintään 10-vuotiaiden korkeushyppääjien joukossa Kaisa Suutari Anjalan Liitosta. Hän hankki vuoden 1999 MM-kisojen 28. sijallaan Suomelle olympiapaikan Sydneyn kisoihin, joissa edustajana kuitenkin oli sisko Katri Suutari.

Vapaapainijana arvokisaedustajaksi sekä SM-kultaan 75-kiloisissa 1999 ja 2000 ynnä 72-kiloisissa 2002 ja 2003 vääntänyt Heidi Martti kunnostautui sisulisäurheilijana heittolajeissa. Järvenpään Paloa edustaen hän pääsi kuulantyöntäjien listalle 13- ja 14-vuotiaiden sarjoissa 1991 ja 1992 sekä kiekossa 1992.

Lappajärven Veikkojen edustajaksi kirjattu Annamaija Röppänen esiintyy 12-vuotiaiden kiekkolistan kolmosena 1978. Seuraavana vuonna laji oli sama, mutta ikäsarjana 14-vuotiaat ja seurana Lapinlahden Veto. Kauden 1980 tilastoista löytyy pientä sekoilua seuramerkinnöissä: 14-vuotiaiden kuulassa on Röppäsen seuralyhenteenä LappajVe mutta kiekossa LapinjVe. Koska Annamaija Röppänen Iisalmen Visasta oli painonnoston EM-kisojen nelonen yli 82,5 kilon sarjassa 1988 sekä saavutti tässä lajissa neljä Suomen mestaruutta 1987–91, ikäkausitilastoissa olisi mitä ilmeisimmin kuulunut olla seurana Lapinlahden Veto.

Painonnostossa 60-kiloisten SM-kultaa 1990 voittaneen Minna Riskin paras laji yleisurheilussa oli varsin yllättävästi pituushyppy, jossa Riski ylsi 14-vuotiaiden tilastoihin 1982 ja 1983. Seura oli Lempäälän Kisa sekä hyppypaikoilla että nostolavoilla.

SM-pikaluistelun yhteispistekilpailuissa viisi hopeaa ja pronssin 1975–84 saavuttanut Jarmo Alppi oli 14-vuotiaiden tilastoissa kakkonen 2000 metrillä ja nelonen 1000 metrillä 1970. Seura sekä juoksussa että luistelussa oli Turun Urheiluliitto.

Olli Rahnasto harrasti junnuna myös pikaluistelua, josta tuli hänen veljensä Ilkka Rahnaston päälaji. Seinäjoen Urheilijoiden riveissä kymmenvuotiaiden kolmiloikkatilastoon leiskauttanut Suomen Luisteluliiton vuosien 1999–2006 puheenjohtaja keräsi pitkäteräisillä pistekilpailuista neljä SM-pronssia 1984–92. Ilkka Rahnaston urasta voidaan mainita vielä väitteleminen oikeustieteen tohtoriksi 2001.

Korkeudessa 12–14-vuotisten tilastoihin 1987–89 liidellyt HKV:n Jenny Andberg on luistellut yhteispistekilpailujen Suomen mestariksi seitsemän kertaa 1992–99.

Jaana Kivipelto Seinäjoen Urheilijoista pelmahti vastaan 10-vuotiaiden 60 metrin ja pituuden tilastoista 1979 sekä 12-vuotisten pituusponkaisijoiden joukosta 1981. Kivipelto keskittyi myöhemmin pikaluisteluun samassa seurassa, jossa oli yleisurheillut. Tuloksena oli SM-yhteispistekultaa sprinttereiden kilvassa 1989–91 sekä yleisluistelijoiden joukossa 1990 ja 1992.

Isoa-Britanniaa Ateenan olympiakisoissa 2004 edustanut pyöräilijä Charles Wegelius oli poikasena Kyrkslätt IF:n lupaava juoksija. Ratsastaja Christopher Wegeliuksen poika esiintyy SUL:n kirjoissa 9-vuotiaiden 1000 metrin juoksun listalla 1987.

Vammalan seudun Voimaa edustanut Kari Lähdekorpi oli 14-vuotiaiden tilastossa kakkonen 200 metrin aidoissa ja mukana myös 300 metrin sileällä 1971. Urheilumme kasvojen 10. osassa hänet esitellään innokkaaksi ravimieheksi, ja myöhempiin ansioihin kuuluu muiden muassa valinta vuoden ravivalmentajaksi Ruotsissa 2004.

Pasi Raukko tuli vastaan 1000 metrin tilastoista 1973–75 – vuoden 1974 kirjassa tosin nimellä Roukko. Seura oli enintään 10-vuotiaiden sarjassa Tampereen Urheilijat -38 sekä enintään 12-vuotiaissa 1974 ja 1975 Tampereen Pyrintö. Suunnistajana Raukko kehittyi maaotteluedustajaksi ja pitkän matkan Suomen mestariksi 1984.

Melkoinen kattaus myöhempiä julkkiksia löytyy kymmenennen sijan vaiheilta 10-vuotiaiden pituushyppytilastosta 1974. Tuloksen 427 olivat tehneet muun muassa Mikko Tanner ja Urpo Väänänen, kun taas Reijo Mikkolainen oli hypännyt 426 ja Mikael Källman sentin vähemmän. Iän ja seuran eli Joensuun Katajan perusteella Urpo Väänänen lienee sama, joka on suunnistanut Kalevan Rastissa Tiomila-voiton 1983 sekä työskennellyt Karjalaisen urheilutoimittajana ja lakimieheksi siirryttyään Jari Räsäsen asianajajana STT:n dopinguutisoinnin poikimissa oikeusjutuissa.

Suunnistajalle erikoinen lajitausta on myös Tero Föhrillä, MM-kisojen keskimatkan kakkosella ja viestikolmosella vuodelta 2007. Föhr taivutti Vehkalahden Veikkojen riveissä 12-vuotiaiden seivästilastoon 1992.

Leena Salmenkylä oli 12-vuotiaiden sarjassa 80 metrin aitojen tilastoykkönen ikäkausiennätyksellä 13,8 sekä kakkonen 300 metrillä ja korkeudessa 1970. Ura Helsingin Kisa-Veikkojen yleisurheilijana jäi vähitellen suunnistuksen tullessa ykköslajiksi, ja pihkaniskaura huipentui MM-viestikultaan 1979. Leena jatkoi sukunsa perinteitä myös koripallossa, jossa vei SM-pronssia Karhun Pojissa 1977.

Kun HKV oli 12-vuotiaiden 4 x 800 metrin tilastoykkönen 1971, joukkueeseen kuului Veli-Matti Salmenkylä, joka näkyi ikäkausitilastoissa myös 14-vuotisten 2000 metrillä 1974. Leenan veli ylsi joukkue- ja viestinjuoksijana junnujen Suomen mestariksi, mutta keskittyi aikuisena rastien etsintään, jossa ilmeisesti merkittävin menestys on ollut Jukolan viestin nelostila Helsingin Suunnistajissa 1990.

SM-suunnistuksessa viestikultaa ja pika- eli nykyisen keskimatkan pronssia Angelniemen Ankkurissa 1997 saavuttanut Monica Boström sai nimensä 800 metrin juoksun tilastoihin 1983, 1985 ja 1987. Sarjat olivat T10, T12 ja T14, ja seura Kyrkslätts IF.

Gamlakarleby IF:n Peter Sundstedt juoksi 800 metriä P13-sarjan tilastopaikan arvoisesti 1988 sekä ylsi vuotta vanhempana listoille 1000 ja 2000 metrillä. Pyöräilijä Pia Sundstedtin kaksosveljestä kehkeytyi aikuisena duathlonin Suomen mestari ja triathlonin SM-mitalisti.

Keihäässä 12-vuotisten kolmannen sijan 1989 repäissyt Oulaisten Huiman Merja Kiviranta ei ole noudattanut Seppo Rädyn "heittäjät eivät hölkkää" -oppia vaan valinnut päälajikseen triathlonin. Tuloksista kannattaa mainita kahdeksas tila MM-tasolla 2009, viitossija EM-kilvassa 2008. Suomen mestaruuksia tri- ja duathlonissa sekä pyöräilyssä on kertynyt lähemmäs 20.

Jani Sievinen – 200 metrin sekauinnin olympiahopeamies 1996 ja pitkän radan maailmanmestari 1994 sekä moninkertainen MM- ja EM-mitalisti – oli seiväshyppääjänä 12-vuotiaiden tilaston ykkössijalla kahden muun kanssa 1986 ja seuraavana kesänä 13-vuotiaissa kuudes. Seura oli sama kuin uima-altaissa, Nummelan Kisaajat.

T11-sarjan kuulan ja kolmiottelun viides 1987 oli Raision Kuulan Marena Aimonen – Jani Sievisen myöhempi seurustelukumppani, joka ui toistakymmentä henkilökohtaista Suomen mestaruutta 1990-luvulla. Aimoselle toivat vuosikirjaesiintymisiä vielä kuula 1988 ja kiekko 1988–90.

TUL:n pääsihteerinä ja valtuuston puheenjohtajana toiminut Esko Ranto oli poikasarjoissa lupaava kestävyysjuoksija ja pääsi SUL:n vuosien 1969–71 kirjoihin. Ranto oli Kärsämäen Katajaa edustaen muun muassa 14-vuotiaiden 2000 metrin ykkönen ikäkausiennätyksellä 5.59,2 ja 1000 metrin kolmonen 1971.

Lahden Ahkeran Janne Marvailan nimi esiintyy kymmenkesäisten seiväshyppytilastossa 1975. Myöhemmin Marvaila on häärännyt Suomen Hiihtoliitossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajana sekä Suomen Golfliiton valmennustehtävissä.

Moukaria 14-vuotiaiden viitossijan arvoisesti 1976 lennättänyt Juha-Pekka Turpeinen Karttulan Urheilijoista on toiminut SHL:ssä ensin maastohiihtäjien valmentajana sekä toisen tutkinnon hankittuaan lääkärinä. Turpeinen vetäytyi maajoukkuelääkärin hommasta kesken MM-kisojen 2001, mutta myöhemmin on selvinnyt, että hänelläkin oli osuutta Hemohes-käryihin.

Suomen Liikunnan ja Urheiluliiton varapuheenjohtajana, Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajana ja naisten lentopallomaajoukkueen johtajana toiminut Tarja Mäki-Punto (nykyisin Mäki-Punto-Ristanen) juoksi 14-vuotiaiden 300 metrin tilastoon 1986. Seura oli Loimaan Jankko, jonka puheenjohtajana on viime vuodet ollut aviomies – arvokisamitalihiihtäjä Kari Ristanen.

Sibbo Vargarnan Veikko Lautsi juoksi 14-vuotiaiden satasen jaetulle kakkossijalle 1970 ajalla 12,3, jota kymmenesosan parempaan pääsi Suomen Urheilutietäjien kantajäsen Esa Kaihlajärvi. Lautsi toimi sittemmin Keski-Uusimaan ja vuosina 1984–2004 Helsingin Sanomien urheilutoimituksessa kirjoittaen myös urheilutiedon SM-kilvasta 1997. Viime vuodet hän on tehnyt pääkaupungin laajalevikkisimpään lehteen autojuttuja.

Kiekonheittäjänä 14-vuotisten tilastoon 1973 päässeen Vilppulan Veikkojen Jouko Jokisen uraputki on vienyt Helsingin Sanomien urheilutoimituksesta Satakunnan Kansan päätoimittajuuden kautta Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi. Viimeksi mainittua pestiä Jokinen on hoitanut vuodesta 2010.

Aikanaan Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä sekä sittemmin MTV3:ssa työskennellyt urheilutoimittaja Jari Porttila ylsi kaudella 1974 Helsingin Tarmon edustajana 14-vuotiaiden pituuden jaetulle kolmossijalle sekä tilastoihin myös kolmiottelussa ja ilmeisesti 300 metrillä. Kolmesatasen tilastossa tosin esiintyy nimi Kari Porttila.

Ruotsinpyhtään Kisailijoita edustaen 10-vuotiaiden kuulan kolmoseksi 1975 työntänyt Kjell Starck on jotakuinkin varmasti sama mies, joka on ollut tekemässä kirjoja Hurriganes- ja Popeda-yhtyeistä. Vuoden 1977 kuulatilastoistakin Kjell löytyy – Ruotsinpyhtään Kisailijoiden riveistä ja 12-vuotiaiden sarjasta, mutta sukunimellä Stark.

Kalevan urheilutoimitukseen 1990 otettu Juha Portaankorva ylsi tilastoissa muiden muassa 12-vuotiaiden 60 metrin aitojen jaetulle ykkössijalle 1976 sekä kaksi vuotta vanhempien sarjassa jakamaan kolmostiloja 80 metrin aidoissa ja korkeudessa 1978. Seura saavutuksissa oli Haukiputaan Veikot.

14-vuotiaiden kuula- ja moukaritilastoissa 1977 on sellainen linjattomuus, että ensin mainitussa on Henri Monstovicsin seurana Karhulan Veikot ja jälkimmäisessä miehen itsensä mukaan oikea Kotkan Kiri. Ison-Britannian Birminghamissa syntynyt junnumörssäri on Robert Monstovics -nimisenä työskennellyt Keski-Uusimaan urheilutoimittajana vuodesta 1989 ja tullut tutuksi monille urheilutietäjillekin.

Hyvinkään Tahkoa edustaen 14-vuotiaiden 80 metrin aitatilastoihin 1978 päässyt Seija Vaaherkumpu on pääteltävissä Rautio-nimeä käyttäväksi Yleisradion pitkäaikaiseksi toimittajaksi.

Porvoolaisseura Akilleksen Andreas Sjöblom oli 10-vuotiaiden korkeuden kolmonen 1981 sekä samana vuonna tilastoissa myös pituudessa, keihäässä ja kolmiottelussa. Myöhemmin hän ylsi listoille ainakin 12-vuotisten 300 metrillä 1983 ja P14-sarjan pituushypyssä 1985. Vuonna 1991 Sjöblom aloitti Borgåbladetin urheilutoimittajana ja kohosi urheilutoimituksen esimieheksi 1999.

Anna Savela Valkeakosken Hakasta löytyi vuosien 1982 ja 1984–86 tilastoista – aluksi 10- ja lopuksi 14-vuotiaista. Vähintään yksi esiintyminen tuli korkeudessa, pituudessa, kuulassa, keihäässä sekä kolmi- ja neliotteluissa. Myöhemmin sukunimi on vaihtunut Soraiseksi ja työuraa kertynyt muun muassa Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkönä ja Yleisradion urheilutoimittajana.

Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkönä vuodesta 2012 ollut ja samaa pestiä Suomen Urheiluliitossa 2005–12 hoitanut Mika Noronen oli kuopiolaisseura Sisu-Veikkojen riveissä P13-sarjan 300 metrin ykkönen 1987. Tilastosija samalla matkalla oli tullut jo vuotta aiemmin.

SUL:n tiedottajan hommasta vuosina 2001–02 palkkaa nostanut Taru Stenvall esiintyy tilastoissa yleensä etunimellä Taru-Tuulikki sekä juoksijana että kävelijänä 10–14-vuotiaiden sarjoissa 1987–91. Kävelymatkoilta kertyi ainakin 11 ykkössijaa – enimmillään kolme vuotta ali-ikäisenä. Kahdesti kärkipaikka tosin tarkoitti samalla tilaston viimeistä ja kerran toiseksi viimeistä sijaa. Monet ykkössijat tulivat ikäkausiennätyksillä, joista osa on edelleen voimassa. 800 metrin juoksu tuotti tilastosijat 2, 4, 2, 4 ja 5. Nastolan Nasevan edustaja on nykyisin sukunimeltään Schroderus ja ollut SUL-uransa jälkeen ainakin lehtitoimittajana ja tekemässä kuntoilukirjoja.

Lauri Hollo Tampereen Pyrinnöstä juoksi 14-vuotiaiden sarjan parhaat suomalaisajat 1000 ja 2000 metrillä 1984. Urheilutoimittajaurallaan Hollo on työskennellyt niin lehdille kuin MTV3:lle.

Lahden Ahkeran riveissä 14-vuotisten 100 metrin, 80 metrin aitojen, pituuden ja kolmiloikan listoille 1984 ponnistanut Harri Ovaskainen kirjoitti yleisurheilusta lähinnä Suomen Urheiluliiton Julkaisujen lehtiin 1990-luvulla, mutta työura loppui sairastumiseen, joka päätti pian myös elämän.

Korkeudessa 12-vuotiaiden tilastoon 1984 tunkeutunut Salon Viestin Tommi Aitio sopii iän perusteella samaksi mieheksi, joka on kirjoittanut muun muassa Spede Pasasen elämäkerran (2002) ja Tuomas Niskakankaan kanssa kirjan On tour – ammattilaistenniksen taustat (2006).

Lovisa Torin riveissä P11- ja P12-sarjojen kolmiloikkaajana 1985 ja 1986 SUL:n vuosikirjaan päässyt Christian Vuojärvi on työskennellyt urheilutoimittajana STT:ssä 1997–99 ja Ylessä ensi sijassa ruotsinkielisellä puolella vuodesta 1999.

Tilastoissa 1986–88 näkyvä Mietoisten Maununpoikien Tomi Auremaa on kaiken järjen mukaan sama mies, joka on häärinyt Ilta-Sanomissa muun muassa urheilutoimituksen esimiehenä. Auremaa saavutti 10–12-vuotisten sarjoissa yhden tai useamman kärkitiusijan 1000 metrillä, korkeudessa, seipäässä, kolmiloikassa ja kolmiottelussa.

MTV3:n urheilulähetyksissä vuodesta 1996 ensin toimittajana ja tämän jälleen tuottajana työskennellyt Antti Haajanen löydetään 12-vuotisten 60 metrin aitojen ja kolmiloikan tilastoista 1986 sekä P13-sarjan 20 parhaan 1000 metrin sileän ja 80 metrin aitojen juoksijan joukosta 1987. Seura oli Kouvolan Urheilijat.

Hämeenlinnan Tarmon riveissä 13-vuotiaiden 1000 metrin tilastoon 1988 mahtunut Juha Itkonen on 2000-luvulla saanut julkisuutta ja palkintoja kirjailijana. Kirjailijaksi Itkonen siirtyi Avun toimituksesta.

Ainakin Suomen Urheilulehden ja Helsingin Sanomien palveluksessa ollut Heidi Korva juoksi Posion Pyrinnön riveissä 14-vuotiaiden kahden ratakierroksen listalle 1987.

Seiväshyppytilastoissa 1974–78 sekä kolmiloikkaajien joukossa 1974 ja 1976 esiintyy Kestilän Kisa-Veikkojen Jarmo Tinkala, joka oli seipään taivuttajana kakkonen 10-vuotiaissa 1974 ja 12-vuotiaissa 1975 ynnä tusinaan ikävuoteen ennättäneiden ykkönen ikäkausiennätyksellä 1976. Aikuiseksi ennätettyään Tinkala on voittanut Kultainen Harmonikka -kilpailun 1990, saanut Tango Finlandia -palkinnon 2008 sekä soittanut työkseen myös haitarin lähisukulaista bandoneonia.

Anna-Mari Kähärä Viitasaaren Viestistä komeilee tilastoissa muun muassa 12-vuotiaiden korkeuden jaetulla kolmossijalla 1975. Saman tuloksen tehneestä Minna Rantasesta tuli korkeushypyn Suomen mestari, kun taas Kähärästä on kehkeytynyt säveltäjä, laulaja mm. How Many Sisters -yhtyeeseen sekä pianisti.

Juha Saaresaho pääsi 14-vuotiaiden listoille 100 ja 300 metrillä sekä pituushypyssä 1981. Saaresahon seuran HKV:n entinen puheenjohtaja Seppo Martiskainen vahvisti, että kyseessä on Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeen kosketinsoittajana maata kiertänyt "Junnu" Saaresaho.

Säkylän Urheilijoiden Mika Toivasta pidemmälle heitti keihästä vuonna 1982 vain yksi samaan eli 12-vuotiaiden sarjaan kuulunut suomalainen, ja Toivanen pääsi tuolloin myös kuulan neljänneksi (1,10 metriä Mika Halvarin edelle) ynnä neliottelun tilastoon. Seuraavana vuonna ansiolista täydentyi 14-vuotisten keihästilaston kolmossijalla. Kauden 1984 tilastoista löytyi 14-vuotiaiden 60 metriltä Säkylän Urheilijoiden Mika Toivonen, mutta ilmeisesti sukunimen olisi nytkin pitänyt olla Toivanen. Koska noin vuosikymmen myöhemmin maineeseen säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja muusikkona noussut Mika Toivanen on syntynyt Säkylässä 1970, voitaneen päätellä, että urheilukentät ovat vaihtuneet studioihin. Musiikkimies-Toivanen on säveltänyt Syksyn Sävelen voittajakappaleen Eija Kantolalle 1994 sekä Euroviisuissa Suomea edustaneet laulut Jari Sillanpäälle 2004 ja Geir Rönningille 2005. Kullervo Linna -säätiö on palkinnut Toivasen vuonna 2008, ja Tango Finlandia -tunnustus hänelle on myönnetty 2012.

Mika Pohjonen Hollolan Urheilijat -46:sta esiintyy keihäänheittäjänä 10-vuotiaiden sarjassa 1983 sekä kuulamörssärinä P12- ja P13-ikäluokissa 1985 ja 1986. Pohjosen myöhempiin vaiheisiin kuuluvat tangokuninkuus 1992 ja pesti Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 1998.

Monien televisio-ohjelmien Remontti-Reiskana tunnetun Jorma Piisisen urheilutaustasta tiedetään lähinnä jääkiekko, jossa Piisinen pelasi 21 SM-liigaottelua Jokereissa 1976–78. Vantaalaisseura Kenttäurheilijat-58:n riveissä Piisinen hankki paikan 14-vuotiaiden keihästilastossa 1974.

Anna-Liisa Tilus Himangan Urheilijoista oli 10-vuotiaiden 100 metrillä 1974 seitsemäs samalla ajalla (14,7) esimerkiksi myöhemmän arvokisaedustajan Minna Painilaisen kanssa. Tilus valittiin Miss Suomeksi kymmenen vuotta myöhemmin ja on sittemmin päätynyt TV1:n kuuluttajaksi.

Porvoon Urheilijoiden Vanessa Forsman heitti keihästä T12-sarjan kuudennen sijan arvoisesti 1989. Myöhemmät vaiheet sisältävät Miss Suomi -tittelin 1999, avioitumisen Jari Kurrin kanssa ja sukunimen muuttumisen Kurriksi sekä juontotehtäviä kuvakaapissa.

Viime vuosina television ruokaohjelmissa esiintynyt Hans Välimäki oli 10-vuotiaiden pituuden ja kolmiottelun ykkönen sekä 60 metrin jaetulla kakkossijalla 1980. Seuraavalla kaudella hän joutui 12-vuotiaiden sarjaan ja tuli vastaan vain pituustilastosta – seurana yhä Pirkkalan Viri.

Vihreiden puoluesihteerinä viime vuodet toiminut Panu Laturi sai nimensä SUL:n vuosikirjan 10–14-vuotiaiden tilastoihin Vähäkyrön Viestin riveissä 1982–86. Yksi tai useampi tilastosijoja kertyi kolmiloikassa, kuulassa, kiekossa sekä kolmi- ja neliottelussa.