Nykyisin tuntuu itsestään selvältä, että vakavamman tason rallikilpailuissa lähtöjärjestyksen alkupäähän sijoitetaan sellaiset autokunnat, jotka todennäköisimmin taistelevat kärkisijoista. Tapa ei kuitenkaan ole erityisen vanha, kuten Jyväskylän Suurajoista Neste-rallin kautta Neste Oil -ralliksi muuttuneen kilvan historiasta huomataan.

Tämän kirjoituksen päälähteenä on toiminut Jyväskylän Suurajot 1951–1990 -teos, jonka sivuilla 253–369 olevasta vuosien 1951–89 kilpailijaluettelosta näkyvät myös lähtönumerot. Myöhempien vuosien tiedoista suurin on otettu Vauhdin Maailma -lehdistä

Seuraavassa on lihavoitu vuosiluvut, jolloin numerolla 1 lähtenyt on voittanut kilvan. Kesk.-lyhenne ei viittaa poliittiseen kantaan vaan tarkoittaa keskeytystä. Suomalaiset ovat ilman kotimaamerkintää.

Useimmin kilpailunumeron 1 saaneet automerkit ovat Trabant (1960–70) ja Citroën (peräkkäisinä vuosina 2005–12) – kumpikin kahdeksasti. Itäsaksalaisen "Vauhtipahvin" saavutuksen taustalla on se, että ennen vuotta 1971 lähti useimmiten ensimmäisenä pienin moottoritilavuusluokka. Numerot arvottiin luokkien sisällä, ja "Trabeja" oli välillä mukana hyvinkin monia. Vuosina 1973–95 käytäntönä oli antaa edellisen vuoden voittajalle numero 1. Vuodesta 1996 ovat MM-sarjan vakiokiertäjät ajaneet samoilla numeroilla koko kauden, ja numero 1 on tällöin kuulunut edellisvuoden maailmanmestarille. Tämän säännön myötä Sébastien Loeb on lähtenyt ykkösenä ennätykselliset kahdeksan kertaa. Tilaston kakkonen ja suomalaisten ajajien kärkimies on kuudesti pienimmän lähtönumeron saanut Markku Alén. Kartanlukijoista ovat samoihin lukemiin yltäneet Loebin ja Alénin vakioparit Daniel Elena ja Ilkka Kivimäki.

Vuosi 1985 oli poikkeus oman aikansa sääntöön – tai oikeastaan ei. Kun Ari Vatanen loukkaantui hengenvaarallisesti Argentiinan rallissa, Peugeot pestasi korvaajaksi Kalle Grundelin – Suomen kaikkien aikojen pisimmän miehen Väinö Myllyrinteen sisarenpojan.

Numerosta 1 huolimatta Grundel ei muistaakseni lähtenyt reitille ensimmäisenä, ja viime vuosina lähtöjärjestys on määräytynyt muun kuin kilpailunumeron perusteella. Ensimmäisenä lähteneiden selvittämisen jätän kuitenkin itseäni viitseliäämmille huomauttaen, että esimerkiksi teknisten vaikeuksien takia numeron 1 saanut ei vuosikymmeniä sittenkään välttämättä päässyt reitille ennen muita.

Ainoaksi jääneellä osanottokerrallaan ovat numerolla 1 lähteneet J. S. Aalto (1952), Kauko Koivisto (1953) ja Alvi Tuutti (1959). Näiden kolmen ja "Jyskälän" historian ensimmäisen lähtijän Heikki Korppoon ohella ovat ykkösnumeron saaneet ensimmäisellä osallistumiskerrallaan Walter Bergström (1960), Raimo Lukander (1961), Risto Raevaara (1965) ja Jari Vilkas (1967).

Walter Bergstöm ylsi ennen ralliuraansa Päijänne-ajon voittajaksi 1949 ja 1952 sekä ratamoottoripyöräilyn moninkertaiseksi Suomen mestariksi. Kartturit Jukka ja Jorma Pulkkinen ovat olleet isä ja poika, joista jälkimmäinen tunnetaan ensi sijassa television viihdeohjelmien juontajana ja moottoriurheiluselostajana. Jorman tavoin moottoriurheiluviestinnän parissa ovat toimineet omat pojat Timo ja Tomi. Suurajoissa 50:nneksi, 57:nneksi ja 46:nneksi 1960–62 ajanut Kalevi Sylander puolestaan lienee ollut samanniminen vuoden 1952 olympiakoripalloilija.

Vaikka ykkösnumero siis osui vuosikymmeniä sitten yleensä autolle, jolla ei ollut käytännön mahdollisuuksia taistella yleiskilvan kärkisijoista, on numerolla 1 ylletty voittoon 14 kertaa. Kakkosnumerolla on tullut vain kolme ykköstilaa samoin kuin numerolla 5, kun taas numerot 3 ja 4 ovat kumpikin esiintyneet voittoautossa kahdeksasti. Kolmen voittajan numeroita ovat olleet 6 ja 7. Kullakin numerolla 8–10 on saavutettu yksi voitto. Tätä suurempia voittajan numeroita on 19, ja jokaisella on ylletty ykköseksi kerran. Suurimmalla lähtönumerolla on ykköseksi kaasutellut Rauno Aaltonen – numerolla 93 vuonna 1961. Hannu Mikkolan kolmatta peräkkäistä voittoa vuonna 1970 ei estänyt edes lähtönumero 13.

Rallin nykymuotoinen automerkkien MM-sarja alkoi 1973 ja ajajien virallinen MM-sarja 1979. "Jyskälä" on ollut molempien osakilpailuna alusta asti, joskin joitain taukovuosia on ollut. Suurimmalla kilpailunumerolla on Suomessa ajanut automerkkien MM-pinnoille länsisaksalainen Achim Warmbold – kahdeksanneksi numerolla 122 vuonna 1973. Fiat 124 Spyder Abarthia kuljettaneen "Aake Kuumapultin" kartturina toimi ranskalainen Jean Todt – Kansainvälisen autoliiton nykyinen puheenjohtaja. Ajajien sarjan puolella vastaava ennätysnumero on 109, joka komeili Henri Palmroosin Ford Escort RS 2000:ssa 1982. Palmroos sijoittui tuolloin kymmenenneksi ja saavutti uransa ainoaksi jääneen MM-pisteen.

Jari Ketomaa kurvaili viime vuonna seitsemännellä sijallaan MM-pisteille huolimatta lähtönumerosta 88. Numero ei tosin kerro kovin paljon lähtöpaikasta, sillä sääntöjen myötä osanottajaluettelosta puuttui kolmisenkymmentä pienempää numeroa.

Jyväskylän rallin voittajista suurin osa lienee urheilutietäjille hyvinkin tuttuja nimiä, ja eritoten ajajista on tietoa lukuisissa kirjoissa. Muutamasta kartturista kannattanee silti tarjota erinäisiä pikkutietoja. Kalpalinnan laskettelukeskuksen pitkäaikainen pääomistaja Eino Kalpala ylsi 1950-luvulla myös alppihiihdon olympia- ja MM-kisaedustajaksi. Väinö J. Nurmimaanakin tunnettu kahden Jyväskylä-voiton saavuttaja kunnostautui autourheilun ohella suunnistuksessa ja sai vuorineuvoksen arvon 1983 toimittuaan Uudenkaupungin autotehtaan ja Sanoma Oy:n toimitusjohtajana. Tämän kirjoittajan näkökulmasta merkittävämpi ansio on silti Jaakko Kalliolla, joka on Hurriganesissa kitaraa soittaneen Ile Kallion isä.