Mitä yhteistä on Arja Korisevalla ja Lenni-Kalle Taipaleella? Entä Risto Kaskilahdella ja Fatbardhe Hetemajlla?

Tietysti se, että he ovat pelanneet salibandyä menestyksellisesti. Salibandyn tilastoista löytyy lukuisia muitakin kiintoisia nimiä, joita tässä esittelemme.

Ensimmäinen miesten SM-kulta oli ratkaistu 1987, ja naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1989. Kaikkein varhaisimpien kausien pelaajista ei kuitenkaan ole olemassa kunnollisia tietoja.

Yllä kerrottujen nettiosoitteiden käyttäjien kannattaa huomata, että vaikka SM-mitalit on kirjattu runkosarjatilastojen yhteyteen, aikaansaannokset pudotuspeleistä pitää etsiä eri tiedostosta. Tämän kirjoituksen ottelu- ja tehopistetiedot sisältävät vain runkosarjan, ellei toisin ilmoiteta.

Tässä jutussa on sikäli oikaistu, että miesten puolella liiga-nimi tuli käyttöön syksyllä 1994 ja naisilla kuusi vuotta myöhemmin.

Jazzpianisti ja säveltäjä Lenni-Kalle Taipale lienee kuuluisin salibandyä vuosikausia intohimoisesti pelannut julkisuuden henkilö ja kulttuuripersoona. Lenni-Kalle pelasi ykkösdivisioonassa 1999–2000 helsinkiläisjoukkueessa nimellä Liukkaat Tossut (LiTo) 11 ottelua tehoin 2+0=2. Sen jälkeen hän on jatkanut lajia ainakin espoolaisessa FB Falconsissa kakkosdivarissa. Vuonna 2000 Taipale sai lajiliitolta vuoden salibandyteko -palkinnon.

Musiikin ja salibandyn on osannut yhdistää myös Kurt Westerlund Kurre oli pelaajana liigassa 80-luvulla ja on toiminut pitkään mestariseura SSV:n managerina sekä Kansainvälisen salibandyliiton ja Suomen Salibandyliiton johtotehtävissä. Hän voitti Syksyn Sävelen 1991 (laululla Jäit sateen taa), ja lööpeissä hänet on nähty monessa yhteydessä, esimerkiksi vuoden 1992 Miss Suomen Kirsi Syrjäsen aviomiehenä.

Tangokuningatar vuodelta 1989, yksi viime vuosikymmenien tunnetuimmista laulajistamme Arja Koriseva pelasi naisten liigassa kaudella 1991–92 viisi ottelua. Joukkue oli hämeenlinnalainen m/s ICS, eikä tehopisteitä syntynyt.

Kuuro rap-artisti Signmark eli kasvatustieteiden maisteri Marko Vuoriheimo oli lähellä päästä Suomen Euroviisu-edustajaksi 2009. Hän tuli karsinnassa toiseksi, edelle pääsi vain Waldo's People. Salibandyssä hänet on nähty parhaimmillaan ykkösdivisioonassa Tikkurilan Tiikereissä kaudella 2005–06, tilastosaldona 19 ottelussa 4+2=6. Ura sisältää useita kausia myös alemmissa sarjoissa eri joukkueissa.

Räppäri Juju eli Julius Sarisalmi on pelannut salibandyä tamperelaisen Gunnersin junioreissa ja jopa liigassa kaudella 2003–04, tosin vain kaksi matsia ilman tehopisteitä. Räppäri MG eli Mikael Gabriel (oikealta nimeltään Mikael Sohlman) on ollut salibandyn junnupelaaja Tapanilan Erässä, Espoon Oilersissa ja SSV:ssä. Räppäri Juno (Jon Korhonen) on julkaissut huomattavan määrän pitkäsoittoja ja musavideoita sekä saanut julkisuutta myös ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa. Salibandyssä rap-artisti on nähty Tapanilan Erän junnuissa.

Muusikko Poju, oikealta nimeltään Pasi Heinonen, oli vuonna 2011 jonkin aikaa listaykkönen kappaleellaan Poika (saunoo). Hän palloili kaudella 2005–06 Happeessa 15 liigapeliä. Tehopisteitä ei tullut, mutta tilastoihin kirjattiin yksi kahden minuutin rangaistus. Heinonen on tehnyt Happeen kannustuslaulun Hirvivaara.

Kimmo Rantamäki pelasi liigaa 1995–2009, aluksi Happeessa (SM-hopea 2005 ja SM-pronssi 2000) sekä viimeisen kauden AC HaKissa, yhteensä 149 ottelua tehoin 26+15=41. Hän on musiikin puolella tullut tunnetuksi Martti Vainaa ja Sallitut aineet -yhtyeen solistina ja erityisesti kappaleestaan Pelimies.

Hannu Sallinen – 51koodia -nimisen rockyhtyeen solisti – kuului joensuulaisen TPK:n joukkueeseen ykkösdivisioonassa 1996–99 kaikkiaan 52 pelissä tehoin 26+10=36.

Telviksillä palkitun näyttelijä Risto Kaskilahden kasvot tuntevat kaikki: televisiosarjoja, viihdeohjelmia, teatteria, elokuvia. Risto on pelannut kakkosdivaria Zoomissa monta kautta ja ollut voittamassa ikämiesten Suomen mestaruuksia.

Toinen tunnettu näyttelijä Carl-Kristian Rundman on myös kerännyt ikämiesten SM-mitaleja Zoomissa 2000-luvun alkuvuosina. Hän sai parhaan miesnäyttelijän Venla-palkinnon Helppo elämä -televisiosarjan Tapio Mikkosen roolistaan 2010. Rundmanin uralta voi poimia myös nuoren Paavo Nurmen esittämisen 1980-luvulla televisionäytelmässä Maailman paras

Kahdella Jussi-patsaalla (2009 ja 2011) palkittu elokuvaohjaaja Thomas (Dome) Karukoski on ollut salibandyvalmentajana Espoon Oilersissa ja Westend Indiansissa (ykkösdivarissa) sekä pelannut seuran kakkosjoukkueessa ja muissakin seuroissa.

Valtakunnan politiikan korkeimmalta tasoltakin löytyy salibandyn harrastaja. Ympäristöministeri, kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on pelannut monta kautta alasarjoissa turkulaisen AFC Campuksen reservijoukkueissa.

Kulttuuri- ja urheiluministerin poliittisena sihteerinä ja erityisavustajana kunnostautunut Jussi Saramo oli vastikään ehdokkaana eurovaaleissa. Ääniä kertyi 2 312. Myös Vasemmistonuorten puheenjohtajana toiminut Saramo on ollut Porvoon Salibandyseuran johtotehtävissä, naisten ja tyttöjen valmentajana (A-tyttöjen SM-kulta) samoin kuin erotuomarina.

Eurovaaleissa oli toinenkin salibandyjäbä – pääministerin erityisavustaja, lakimies Antti Häkkänen. Hän sai kokoomuksen listalla ääniä 12 401. Antti ylti Mäntyharjun Virkistyksen junnuissa parhaimmillaan SM-lopputurnauksiin.

Alexander Stubbin vaalipäällikkönä toiminut Fatbardhe Hetemaj, vuoden pakolaisnainen 2009, voitti salibandyssä C-tyttöjen SM-kullan Erässä 2002. Urheilupiireissä tunnetumpia ovat hänen jalkapalloilijaveljensä Perparim ja Mehmet.

Henkka Hyppönen tunnetaan ainakin Nelosen Hyppönen-Enbuske Experiencestä sekä Hyvistä ja huonoista uutisista mutta muistakin televisio-ohjelmista. Henkka on pelaillut alasarjoissa helsinkiläisessä Hiki-86:ssa.

Kirjailijoita ja toimittajia on nähty salibandyn liigajoukkueissakin. Ensimmäisinä tulevat mieleen lajiliiton lehden Salibandyn päätoimittajanakin ollut Mika Wickström ja Satakunnan Kansassa pitkään työskennellyt Juha Luotola kumpikin palkittu vuoden parhaiden urheilukirjojen valinnoissa. Wickström esiintyi 16 ottelussa Tapanilan Erän asussa 1994–96, ja sekä maaleja että maalisyöttöjä syntyi kaksi. Parempaan liigasaldoon pääsi Luotola SBS Porissa 1999–2003: 68 ottelua ja 11+6=17 pistettä.

Nykyinen Iltalehden urheilutoimittaja Riku Korkki pelasi liigatasolla Nurmon Jymyssä, Gunnersissa ja SPV:ssä 1999–2006. Hänelle kertyi 176 ottelua ja tehopisteet 29+29=58. Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi siirtyvällä poliittisen historian tutkija Ville Pernaalla on myös salibandytaustaa.

Kaikki edellä olleet kuitenkin häviävät kirkkaasti Yleisradiossa työskentelevälle Hanna Sihlmanille – MM-hopeamaalivahdille naisten sarjasta 2007 ja enintään 19-vuotiaista 2004. Maaotteluja Hannalla on naisten joukkueessa 23 ja junioreissa 14. Kotimaan liigasta hänellä on 28 ottelua Porvoon Salibandyseurassa kausilta 2005–06 ja 2012–13. PSS-kausien välissä Sihlman torjui Ruotsissa ja ylsi maan mestaruushopealle.

MTV3:n formulaselostaja Oskari Saarikin on salibandymiehiä. Pelaamisen lisäksi Oskari vihelsi aikoinaan kahdeksan kautta liigaa ja oli tuomarina MM-kisoissakin. Hän kirjoitti parikymppisenä vuonna 1995 teoksen Salibandy, opas junioritasolta huipulle. Vuonna 2011 häneltä syntyi teos Alkemisti, Petteri Nykyn tarina Oskari ei ole perheensä ainoa kirjailija; hänet isänsä Mauno Saari on tehnyt kirjat muun muassa Lasse Virénistä sekä Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemestä.

Golflehden päätoimittaja Teemu Tyry golfin nelinkertainen Suomen mestari, innostui ikämiehenä salibandystä, josta hänellä on ikämiesten SM-mitaleja pääkaupunkilaisseura SC Dalmacissa. Televisiokanava Nelosen selostaja Jani Alkio pelasi liigamaalivahtina 1994–2000 ja voitti SM-kullan HIFK:ssa 2000.

Pikku Kakkosen toimittaja Jyrki Laaksonen on salibandyn Euroopan mestari vuodelta 1995. Ensimmäisissä MM-kisoissa seuraavana vuonna hän kuului Suomen joukkueeseen, joka sai hopeamitalit hävittyään finaalin Globenissa Ruotsille. Puolustajana pelanneella Laaksosella on 14 A-maaottelua ja liigasta SM-hopea Gunnersissa 1995. Hän edusti myös Manse Unitedia ja HIFK:ta. Liigapelejä on tilastoissa yhteensä 129 ja tehoja 25+37=62.

Kokkimaajoukkueen jäsenistä Kristian Vuojärvi oli maalivahtina Lovisa Torissa ykkösdivarissa 1999–2001 ja liigassa kaudella 2001–02. Kyseessä on eri mies kuin Yleisradion ruotsinkielisen urheilun toimittaja Christian (Chriso) Vuojärvi, vaikka liigatilastoissakin on ollut Vuojärven etunimenä Christian.

Turkulaistaustainen Kari Aihinen, nykyisin Savoyn keittiöpäällikkö Helsingissä, kuuluu myös kokkimaajoukkueeseen. Salibandyssä hän on ollut TPS:n päävalmentajana ykkösdivisioonassa.

Urheilujohtajista kattojärjestö Valon pääsihteeri Teemu Japisson pelasi liigaa 1990–94 Manse Unitedissa ja Erässä. Pelejä kertyi 47 ja pisteitä 2+8=10. Espoon Bluesin entisenä omistajana tunnettu liikemies ja sijoittaja Jussi Salonoja puolestaan oli liigassa 1996–97 HIFK:n edustajana 21 ottelussa teho(ttomuus)lukemin 0+1.

Erikoisliittojen johtajilla on yleensä lajitaustaa. Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri John Liljelund oli maalivahtina liigatasolla 1991–97 viisi kautta neljässä seurassa (Viikingit, Roller Team, VFT ja SSV). Tilastoihin Liljelund sai 101 ottelua ja viisi syöttöpistettä.

Suomen Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen pelasi Josbassa pääsarjaa kauden 1990–91: 15 ottelua ja pinnoja 1+1=2. Liiton nykyinen puheenjohtaja Mika Kaltala puolestaan nähtiin ykkösdivarissa UH Kauniaisten ja HIFK:n joukkueissa 1993–96. Hänelle kertyi 51 ottelussa tehopisteitä 16+15=31. Jäähytilastoissa Kaltala oli lähempänä kärkeä: 105 rangaistusminuuttia.

Talouselämän isoiksi johtajiksi useimmat salibandyssä kunnostautuneet ovat vielä liian nuoria. Pisimmälle ovat päässeet pörssinoteeratun toimistoalan konsernin Wulff-yhtiöiden konsernijohtaja Heikki Vienola ja lehtiyhtiö Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne. Salibandyväki muistaa Vienolan lajin legendana 1990-luvulta: liigassa 159 ottelua tehoin 152+99=251, neljä SM-kultaa 1991–98 SC Dalmacissa, SSV:ssä ja Viikingeissä; lisäksi mukana A-maajoukkueessa. Telanne on voittanut Suomen mestaruudet Manse Unitedissa 1987 ja 1988.

Tiedepuolella on salibandyn liigapelaajista edennyt ainakin Kustaa H. J. Vilkuna, joka väitteli filosofian tohtoriksi 1994 ja on ollut Jyväskylän yliopistossa Suomen historian professorina vuodesta 2010. Liigaseura vuosina 1991–95 oli Happee, ja kevät 1992 tuotti SM-pronssin. Pääsarjapelejä kirjattiin 55, mutta tehopisteitä vain yksi maalisyöttö. Kustaa H. J. Vilkuna on kolmannen polven professori, jonka velikin on proffa. Kustaa H. J:n isoisä oli tunnettu kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija Kustaa Vilkuna.

Salibandyn sarjapeleissä on nähty myös kauneuskilpailumenestyjiä. Miss Suomen ensimmäiseksi perintöprinsessaksi 2007 valittu Jenni Laaksola kuului monta vuotta kaarinalaisen West Coast Sheriffsin joukkueeseen parhaimmillaan kakkosdivisioonassa.

Salibandyn ja muiden urheilulajien jopa yllättäviäkin yhdistelmiä on nähty vuosien varrella pääsarjatasolla ja yksilölajien maan kärjessä. Aloitetaan vähän harvinaisemmista yhdistelmistä.

Purjehtija Thomas Johanson voitti Laser-luokan EM-kullan 1991 ja 1992 sekä MM-kullan 1993. Maailmanmestari pelasi salibandyä Erän ja Oilersin joukkueissa 1993–97 päättäen pääsarjauransa SM-pronssiin. Liigassa kertyi 72 ottelua numeroin 21+18=39. Johanson pääsi urheilun historiaan voittamalla 49er-luokan olympiakullan Jyrki Järven kanssa Sydneyssä 2000.

Tuula Myllyniemi on kotimaisen squashin legenda: 20 Suomen mestaruutta kaksinpelissä 1983–2009 (viimeiset sukunimellä Minetti), parhaimmillaan maailmanlistalla 14. sijalla. Myös salibandymaila on pysynyt käsissä: 89 ottelua ja 48+23=71 pistettä tamperelaisissa Manse Unitedissa ja Kooveessa 1993–99.

Golfammattilainen Antti Ahokas amatöörien Suomen mestari aikoinaan, saavutti NST:n junnuissa salibandyssä C-nuorten SM-hopean 2001. Aikuisena hän on harrastanut lajia toisessa lappeenrantalaisseurassa Heartbreakersissa parhaimmillaan kolmosdivarissa.

Katriina Saarinen oli tenniksen maajoukkueessa 1990-luvulla, Suomen kapteeni kansainvälisessä Fed Cupissa ja voitti useita Suomen mestaruuksia nelinpelissä sekä vuonna 2001 kaksinpelissä ulkokentällä. Ykköslajissaan salibandyssä hän on pelannut 83 A-maaottelua, voittanut MM-tasolla kullan 2001, hopean 2005 ja pronssin 2003 sekä ollut mukana liigassa 17 kaudella ja 332 ottelussa tehoin 365+244=609. Classicin riveissä Saarinen on kahminut 12 SM-mitalia, joista seitsemän kultaisia.

Veli Paloheimo oli tenniksen maailmanlistalla 48. sijalla 1990. Suomalaisista parempaan on päässyt kaksinpelissä vain Jarkko Nieminen. Australian avoimissa Paloheimo pääsi parhaimmillaan neljännelle kierrokselle 1990. Tamperelainen salibandyseura Classic päätettiin perustaa Paloheimon polttareissa lokakuussa 1990, ja Paloheimo pelasi seuran ensimmäisissä joukkueissa 90-luvun alussa alasarjoissa.

Joni Turunen voitti nyrkkeilyssä nuorten MM-kullan 48-kiloisissa 1994 sekä aikuisten MM-pronssit 1995 (sarja 51 kiloa) ja 2001 (sarja 57 kiloa), edusti Suomea Sydneyn olympiakisoissa 2000 sekä vei Suomen mestaruuden kuudesti. Salibandyliigaan hän pääsi Kirkkonummen Rangersissa 2004–05: 29 ottelussa 16+7=23 tehopistettä. Sitä ennen ykkösdivarissa kolmella kaudella oli Turuselle kirjattu 47 peliä ja 8+6=14 pinnaa.

Ammattinyrkkeilyn Euroopan mestarin Amin Asikaisen ansioita ei liene tarpeen listata urheilutietäjille. Salibandyssä hänen seuransa oli Porkkalan Reipas ja sarjataso parhaimmillaan kakkosdivisioona 2000-luvun alkuvuosina.

Ulla Järvinen palloili naisten liigaa Erä I:ssä 98 ottelussa numeroin 20+23=43, voitti Suomen mestaruuden 1992, 1993 ja 1995 sekä edusti Suomea 14 maaottelussa. Salibandyuraa seurasi siirtyminen kilpatanssiin. Latinalaistansseissa Ulla on Petri Järvinsen kanssa voittanut British Openin 2008 ja 2010, saavuttanut MM-hopean 2006 sekä vienyt SM-kullan kahdeksana vuonna peräkkäin 2004–11.

Viime vuonna naisten MM-salibandyn hopeapelaajiin kuulunut Marianne Hannonen on liigassa kerännyt 99 ottelua tehoin 103+48=151. Hänellä on NST:n joukkueessa SM-hopea 2011 ja pronssi 2012. Ennen salibandyuraansa Hannonen oli nuorten hiihtomaajoukkueessa yltäen sprinttihiihdossa tyttöjen MM-finaalin neljänneksi 2003. Mitalien jakoon täpärästi hänen edelleen pääsi Puolan Justina Kowalczyk.

Omanlainen erikoisuutensa on liigassa edelleen maalivahtina pelaava 62-vuotias Ritva-Kaarina Perkiö. Hän saavutti 4 x 100 metrin uinnissa SM-pronssia ja SM-hallihopeaa Tampereen Uimaseurassa 1972, ja kuusi vuotta myöhemmin tuli Suomen cupin loppuotteluhäviö Kalevan Lentopallossa, jota Perkiö edusti myös SM-sarjassa. Salibandyä Perkiö on harrastanut ensin kenttäpelaajana ja viime ajat maalivahtina. SM-mitaleja on kolme: Classicin joukkueissa hopea 2001 ja pronssi 2002 sekä SB-Prossa hopea 2010, jolloin ikää viimeisen loppuottelun aikaan oli 57 vuotta 258 päivää. Kukaan muu ei liene saavuttanut SM-salibandymitalia edes suunnilleen samanikäisenä.

Anne Averio voitti futiksessa useita kertoja naisten SM-sarjan maalipörssin, teki yhteensä 128 maalia, kahmi HJK:ssa kuusi SM-kultaa ja neljä kertaa cup-mestaruuden sekä pelasi kuusi maaottelua. Salibandyssä Averio edusti Oilersia, Erää ja HIFK:ta 1991–2000, saavutti SM-kullan 1994, voitti maailmanmestaruuden 1999 ja oli mukana yhteensä 14 maaottelussa. Liigassa hän voitti pistepörssin kaudella 1993–94 ollen tuolloin myös paras syöttäjä. Liigan paras maalintekijä hän oli kaudella 1999–2000.

Jalkapallossa peräti 11 SM-kultaa ja viisi cup-mestaruutta HJK:n ja Valtin joukkueissa voittanut Hanna-Mari Sarlin teki 107 maalia 236:ssa pääsarjaottelussaan, valittiin vuoden naispelaajaksi 1983 ja 1986 sekä osallistui 47 maaotteluun. Salibandykentillä Sarlin ylsi liigaan m/s ICS:n (samassa joukkueessa Arja Korisevan kanssa) ja Oilersin porukoissa, voitti SM-kullan 1994 ja kirjasi tilastoihin 45 ottelussa tehot 36+24=60. Liigan pistepörssin ykköseksi hän ylti kaudella 1992–93.

Pauliina Auveri voitti "vihreän veran shakissa" Suomen mestaruudet HJK:ssa 1991–93 ja pelasi 23 A-maaottelua. SM-kultalajeihin kuului myös jääpallo. Salibandykentällä hänet nähtiin pääsarjassa Erä III:n väreissä 1992–94: 17 ottelua 3+2=5.

Anu Toikka pelasi jalkapallon pääsarjaa HJK:ssa ja Herttoniemen Tovereissa, voitti SM-kullat 1991 ja 1992, valittiin vuoden naispelaajaksi 1987 ja edusti Suomea 29:ssä naisten maaottelussa. Salibandyssä seurat olivat Erä II, Erä III ja Vantaa Floorball Team (VFT) vuosina 1992–2000. Pelimäärä oli 155 ja tehosaldo 61+57=118. SM-kultaa tuli kolmesti 1998–2000.

Rosa Lappi-Seppälä voitti HJK:n jalkapalloilijana kahdeksan SM-kultaa ja viisi cup-mestaruutta sekä edusti pääsarjassa muitakin seuroja. Myös Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa sekä 21 kertaa naisten maajoukkueessa jalkapalloilleen Rosan seurat salibandyliigassa 1993–99 olivat VFT ja helsinkiläinen Savannan Pallo. Tilastoihin merkittiin 36 ottelua (19+8=27 pinnaa) sekä SM-kulta 1999.

Julia Uusmalmin ansioluettelossa on futiksesta 30 maaottelua sekä SM-sarjan pelejä Ilveksessä, Puistolan Urheilijoissa ja HJK:ssa. Salibandyssä hänen seuransa olivat VFT, Tikkurilan Tiikerit ja PSS 2003–06. Pääsarjapelejä kertyi 49 ja pisteitä 17+5=22. SM-kultaa hän saavutti VFT:ssä 2004 ja Tiikereissä 2005.

Elisa Simosella on jalkapallossa 32 naisten maaottelua, SM-kulta ja cup-mestaruus 2003 Malmin Palloseuran joukkueesta sekä pääsarjan pelejä myös Puistolan Urheilijoissa. Salibandyssä hänen seuransa oli Erä III ja saavutuksina neljä SM-kultaa (1996, 1997, 2000 ja 2007) sekä 151 liigapeliä (89+85=174). Maaottelumäärä on 48, ja MM-kisoista on tullut kultaa 1999 ja 2001 sekä hopeaa 1997, 2003 ja 2005.

Heli Suoreijus voitti jalkapallon SM-kullan Pietarsaari Unitedin joukkueessa 2002 ja pelasi liigassa myös Mikkelissä PU-62:ssa. Hän kuului tyttöjen futismaajoukkueeseen ennen kuin siirtyi NST:n salibandyn liigajoukkueeseen. Siinä tuli SM-kulta 2006 ja useita muita mitaleja sekä 165 ottelua tehoin 116+59=175. Helillä on 31 maaottelua sekä MM-hopea 2007 ja MM-pronssi 2009.

Classicin moninkertainen salibandyn Suomen mestari (liigassa 135 ottelua, pisteitä 39+48=87) ja 25 maaottelua pelannut Henna Yläsuo on pelannut jalkapalloa 21-vuotiaiden maajoukkueessa ja Ilveksen liigaryhmässä.

Tyttöjen maajoukkuepelaaja Emma Honkanen, liigassa TPS:ssä vuodesta 2007, on päässyt pääsarjatasolle myös jalkapalloilijana Turun Pyrkivässä. Hänellä on futiksessa 13-vuotiaiden tyttöjen tekniikkakilpailujen kuljetus-laukaus-osuuden Suomen ennätys kesältä 2004. Kooveen Oona ja Veera Kauppi tyttöjen salibandyn maajoukkueen tähdet, ovat pelanneet liigassa jo 14-vuotiaista alkaen. He ovat harrastaneet myös jalkapalloa Ilveksessä, Veera lisäksi tyttöjen maajoukkueessa.

TPS:ssä salibandyliigaa pelannut Juliette Kemppi (23 ottelua, 11+5=16) voitti tyttöjen MM-kullan 2012. Jalkapallossa hänen seuransa ovat olleet Åland United ja TPS, ja ura on vienyt myös naisten maajoukkueeseen. Viime kesänä Kemppi valittiin tyttöjen EM-turnauksen tähdistöjoukkueeseen.

Miesten puolella jalkapallon ja salibandyn yhdistäminen on huipputasolla harvinaisempaa. Tunnetuin nimi on Hakassa, TPS:ssä ja JJK:ssa yli 200 liigapelissä kentälle päässyt Mikko Manninen – vuoden 2011 SM-pronssimies, jonka ansiolistaa komistaa myös parikymmentä nuorten ja poikien maaottelua. Salibandyssä Mikko voitti nuorten MM-kullan 2003 ja seuratasolla jyväskyläläisessä SC Bluesissa A-nuorten SM-pronssin 2004.

Oscar Geagea oli lupaava salibandyn pelaaja, juniorimestari Erässä ja sitten lupaava futaaja HJK:ssa, FinnPassa, Jokereissa ja ulkomaillakin, mutta loukkaantumiset ovat haitanneet uraa. Julkisuutta Geagealle on tuonut myös avioliitto Nylon Beat -duossa laulaneen Jonna Kososen kanssa.

Salibandyn ja jääkiekon yhdistäminen on hankalaa, koska pelikaudet ovat samaan aikaan. Usein salibandy on sen takia jäänyt kakkoseksi. Esimerkiksi Jori Lehterä pelasi salibandyä Espoon Indiansin junnuissa ja nuorten maajoukkueessa, mutta keskittyi sitten kiekkoon. Nyt hän on NHL:ään siirtyvä miljoona-ammattilainen, joka saavutti menneellä kaudella Suomen maajoukkueessa MM-hopean ja olympiapronssin.

Teuvo Teräväinen voitti talvella 20-vuotiaiden MM-kullan Suomen kiekkojoukkueen kapteenina sekä oltuaan turnauksen piste- ja syöttöpörssien ykkönen. Chicago Blackhawksin NHL-varauus on ollut voittamassa salibandyssä C-nuorten SM-kultaa Erän joukkueessa 2009.

A-maajoukkueeseenkin päässyt Jonas Enlund on kiekkoillut Tapparassa ja KHL:ssä Novosibirskin porukassa. Salibandyssä hänellä on pelejä Indiansin junioreissa A-nuorten SM-sarjaan asti.

Lennart Petrell on pelannut kiekkoa HIFK:ssa (SM-kulta 2011) ja Edmonton Oilersissa, 20-vuotiaiden maajoukkueessa hän saavutti MM-pronssia. Salibandyssä hän voitti E-nuorten Suomen mestaruuden Helsingin Kiekon joukkueessa 1996. Tuukka Mäkelä on tahkonnut jääkiekkoliigassa yli 500 peliä – niistä useimmat HPK:ssa, jossa on vienyt SM-hopeaa 2010. Salibandyssä hän voitti D-poikien SM-kullan Erän joukkueessa 1996 ja oli lopputurnauksen paras pistemies.

Useissa seuroissa Suomen liigassa ja Euroopan maissa sekä Aasian liigaa korealaisseurassa pelannut Marco Poulsen on pelannut salibandyä Hiki-86:ssa parhaimmillaan liigakarsinnoissa. Jokereissa jääkiekon SM-kullan 1992 voittanut Juha Salo siirtyi salibandyyn, jossa pääsi liigaan vuosiksi 1993–2002 (SSV ja Viikingit) voittaen SM-kullan 1995, 1996, 1998 ja 2001.

Jääkiekossa lähes 700 liigapeliä HIFK:ssa, Tapparassa ja Bluesissa ansiolistalleen saanut Valeri Krykov sai SM-salibandyssä SSV:n edustajana kullan 1994, hopean 1992 ja pronssin 1991. Krykov liittyi salibandyjoukkueeseen vasta jääkiekkokautensa päätyttyä, joten osuus SM-kultaan 1994 rajoittui yhteen pudotuspeliin.

Kiekkoilevista naisista Petra Vaarakalliolla on 126 maaottelua, olympiapronssi vuodelta 1998, neljä MM-pronssia, kaksi EM-kultaa, seitsemän SM-kultaa ja varmaan vielä muitakin meriittejä. Naisten olympiajääkiekon ensimmäisen maalin tekijä nähtiin salibandyn parissa Oilersin liigajoukkueessa 2008–09, otteluja 10 ja tehoja 4+1=5. Monipuolisella mailataiturilla on ringettestä MM-pronssi talvelta 1992.

Kemian alalta tohtoriksi 1997 väitellyt Rose Matilainen on jääkiekkoillut Euroopan mestaruuden 1995 ja MM-pronssin 1994. Salibandyä hän harrasti jyväskyläläisissä Blue Eyes Teamissä, SC Bluesissa ja Happeessa 1991–95 saaden ansiolistalleen 40 liigaottelua (30+14=44), SM-hopeaa 1992 sekä 2 maaottelua. Liigassa hän voitti kaudella 1990–91 pistepörssin ja oli myös paras maalintekijä. Matilainen on lisäksi jää- ja kaukalopallojen Suomen mestari.

Heli Romu voitti lätkässä Shakersin ja Bluesin joukkueissa 12 SM-kultaa sekä osallistui 8 maaotteluun. Kuuron palloilijan salibandyura Erä II:ssa ja VFT:ssä sisälsi liigassa 30 ottelua (4+6=10) ja SM-kullan 1998.

Carina Calenius (entinen Kovanen) kiekkoili SM-sarjassa KalPassa ja naisten B-maajoukkueessa, mutta löysi sitten lajikseen salibandyn. NST:lle hän oli hankkimassa SM-kultaa 2006 ja muitakin mitaleja. Liigassa hänet nähtiin 63 ottelussa (tehopinnat 28+34=62), ja ansioluettelossa on myös 5 naisten maaottelua.

Pesäpallo käy ajankohdan puolesta hyvin salibandyn pelaajan toiseksi lajiksi. Johanna Vikmanilla on pesiksestä useita Suomen mestaruuksia, ja hänet on valittu vuoden naispesäpalloilijaksi 2009 sekä pelaajien äänestyksessä naisten pääsarjan parhaaksi ulkopelaajaksi eli Kultaisen räpylän saajaksi 2000. Salibandyä Johanna pelasi Seinäjoen Peliveljissä, Happeessa ja Classicissa 1999–2010 kaikkiaan 133 ottelua tehopistein 65+52=117. SM-hopeaa tuli 2009 ja SM-pronssia 2001. Maaotteluihin hän pääsi kolmesti.

Pirjo Haukkamaa palkittiin superpesiksessä Kultaisella räpylällä 1994 ja 1996. Salibandyliigassa hän esiintyi Keravan Kisa-Veikkojen ja Espoon Oilersin joukkueissa 1994–2006 kaikkiaan 180 ottelussa kooten 107+78=185 pistettä ja sai SM-pronssin 2006. Naisten maajoukkueessa kertyi 19 ottelua sekä MM-turnauksista kultaa 1999 ja hopeaa 1997.

Edellisten pesäpallistien tapaan moninkertainen Itä–Länsi-edustaja on Jonna Mäkelä – Pesä Yseissä SM-hopeamitalisti 2006. Superpesistilastoihin on kertynyt 175 ottelua ja 291 lyötyä juoksua. Salibandyssä hänet tiedetään MM-turnauksen tähtikentälliseen päässeeksi maalivahdiksi, joka on pelannut 91 maaottelua ja liigassa NST:n ja PSS:n joukkueissa 164 ottelua sekä saavuttanut SM-kullan 2006 ja muitakin mitaleja. Muutama kausi on mennyt lisäksi Sveitsin ja Ruotsin sarjoissa. MM-salibandystä Jonnalla on hopeaa 2007, 2011 ja 2013 sekä pronssia 2005 ja 2009. Liigatilastojen tehopisteet 3+23 selittyvät sillä, että uransa alkuaikoina Jonna Mäkelä nähtiin kenttäpelaajanakin.

Heidi Härkönen (o.s. Kiiskinen) on pelannut superpesistä Pesä Yseissä ja Rauman Ferassa sekä yltänyt SM-hopealle 2006. Salibandyssä Heidillä on NST:ssä 152 liigapeliä (25+43=68) vuosilta 2002–14, SM-kulta 2006 ja muitakin mitaleja (myös valmennusportaassa) sekä 6 maaottelua.

Molempien lajien SM-mitalisti on myös Marjukka Mäkinen, jonka seurat pesiksessä ovat olleet Hämeenlinnan Paukku, Pesä Ysit, Turku-Pesis ja Kirittäret. Otteluja superpesiksessä on takana liki 200 sekä palkintokaapissa SM-hopea ja SM-pronssi. Salibandyssä Marjukka vartioi NST:n maalia 2006–09 yhteensä 53 pelissä saaden SM-hopean ja pronssin tässäkin lajissa.

Tunnettuun pesäpallosukuun kuuluva Kirsi Lakaniemi pelasi salibandyä m/s ICS:n, Erä II:n ja Erä I:n joukkueissa 1991–96 liigassa 70 ottelua ja keräsi tehopisteitä 40 (27+13) sekä sai SM-pronssin ICS:ssä 1993. Päälajissaan pesäpallossa hän ylsi 10 kertaa Itä–Länsi-joukkueeseen sekä SM-kultamitalistiksi Kirissä 1996 ja 1997. Vuoden naislukkariksi hänet valittiin 1988.

Tiina Saarenketo pelasi pesiksessä 12 Itä–Länsi- ottelua, valittiin vuoden naispesäpalloilijaksi Tammiruusu-nimisenä 1990, voitti SM-kultaa Viinijärven riveissä ja oli mukana yli 300:ssa pääsarjan ottelussa. Salibandyä hän pelasi Happeen liigajoukkueessa 1991–94. Tilastoihin kertyi 24 ottelua ja neljä maalisyöttöä. Tiinan sisar Riitta Saarenketo jäi ilman tehopisteitä seitsemässä pääsarjaottelussaan Happeen riveissä 1991–93 mutta voitti Kirin pesäpalloilijana SM-kullan 1989. Riitta Saarenketo on Suomen mestari lisäksi jää- ja kaukalopallosta, Tiina kaukalopallosta.

Jyväskyläläinen Inkeri Valkonen pelasi salibandyä 12:ssa naisten maaottelussa ja oli MM-hopealla 1997. Ennen sisälajiuraansa hän oli Kirin pesäpalloilija, muun muassa vuoden naispelaaja ja lyöjäkuningatar 1980 sekä mukana kahdeksassa Itä–Lännessä. Sukunimi oli tuolloin Aitta-aho.

Pesäpallon SM-mitaleja on myös Miia Pöntisellä Lapuan Virkiästä. Salibandyssä hän oli maalivahti SPV:ssä, Happeessa ja Classicissa 1999–2009 kaikkiaan 132 ottelussa, joissa antoi 14 maalisyöttöä. Miia saavutti SM-kullan 2003, 2008 ja 2009 sekä edusti Suomea 37 maaottelussa. MM-kisoista hänellä on värisuora: kultaa, hopeaa ja pronssia.

Mailaa ja palloa tarvitaan salibandyn ohella jääpallossakin. Janne Hauskalla on jääpallon SM-kulta 2010 ja 2011 (HIFK) ja 2012 (Kampparit), 12 maaottelua sekä MM-pronssi 2009. Juniorisarjoissa hän harrasti salibandyä NST:ssä.

Antti Karttunen voitti jääpallossa 16-vuotiaiden MM-kullan 1996 ja 17-vuotiaiden MM-pronssin 1997, mutta otti päälajikseen salibandyn. Siinä hän edusti NST:tä saaden juniorien SM-mitaleja ja liigatilastoihin yhteensä 109 ottelua 1998–2009 tehopinnoilla 14+10=24. Tuomo Partanen voitti Antti Karttusen kanssa salibandyssä NST:n joukkueessa C-nuorten SM-kullan 1995. Jääpallossa Tuomo pelasi toistakymmentä juniorimaaottelua ja sitten liigaa Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa.

Naisten jääurheilu ringette on myös kiehtonut salibandyn pelaajia. Jaana Oikariselle on tilastoitu salibandyliigasta 137 peliä tehoin 47+47=94 (Idän Traktor, Erä III, HIFK, SB Vantaa) sekä SM-kullat 2000–02. Maaotteluja hänelle kertyi 25, MM-kisoista kulta 2001 ja pronssi 2003. Ringettessä Jaana oli vielä tehokkaampi: 239 pääsarjaottelua ja 215+296=511 tehopistettä. Jaanalla on MM-ringetestä kulta 1994, hopea 1996 ja pronssi 1992.

Paula Jouhten on salibandyväelle ikoni: 103 maaottelua, maailmanmestaruus 2001 (hopea 2007, pronssi 2003 ja 2009) ja liigassa VFT:n, Erä III:n ja PSS:n edustajana 249 peliä 14 kauden aikana, SM-kulta 1998, 1999, 2000 ja 2007. Paula tahkosi pääsarjassa myös ringetteä 87 ottelussa, tehot 2+8=10.

Kaukalopallon liigassa on myös nähty salibandypelaajia, sekä miehissä että naisissa. Miehistä tunnetuimpia näiden kahden lajin taitajia ovat olleet Happeen Lasse Riitesuo ja SPV:n Pasi Rautava sekä salibandyn ikoneihin kuulunut Janne Tähkä.

Minna Isoniemi pelasi kaukista Bandy-84:ssä, mutta myös jääpalloa OLS:ssa ja jääkiekkoa Kärpissä. Salibandyssä hänet muistetaan naisten maajoukkueesta: 37 ottelua, MM-hopea 2003 ja pronssi 2005. Salibandyliigassa Minna nähtiin OLS:n ja SBT Merikosken joukkueissa 1997–2003. Otteluja kertyi 85 tehoin 39+21=60, ja Viinikka-sukunimellä ansiolistalle lisättiin 8 peliä ja syöttöpiste Happeessa 2008–09.

Enemmänkin salibandyssä kunnostuneita eri alojen julkkiksia varmasti löytyy, samoin muissakin lajeissa kuin salibandyssä menestyneitä. Lisätietoja voi lähettää osoitteeseen antti.arponen@suomi24.fi