Jos pyrkimyksenä olisi tuoda esiin esimerkiksi kaikki sekä painonnostossa että yleisurheilun heittolajeissa menestyneet naiset, osuudesta tulisi huomattavan mittava. Keskitymmekin nyt lähinnä niihin, joita ei oikein osaisi odottaa löytävänsä yleisurheilutuloksista tai jotka ovat menestyneet muissa lajeissaan paremmin, vaikka olisivat pitäneet itseään ensi sijassa yleisurheilijoina.
Moni hiihtäjä on kunnostautunut myös juoksussa, mutta hieman harvinaisempi lajiyhdistelmä on Raili Savolaisella. Talvien 1990 ja 1991 SM-viestien kultahiihtäjä sekä vuoden 1991 MM-kisaedustaja oli kävelemässä 3 x 3000 metrin Suomen mestaruuksia 1988 ja 1989. Savolaisen nimi tosin löytyy myös SUL:n vuosikirjojen kestävyysjuoksutilastoista. Seura sekä suksilla että ilman oli Lapinlahden Veto.
Vuosi sitten totesimme Maija Saarisen menestyneen yleisessä sarjassa sekä juoksijana että hiihtäjänä. Aino-Kaisa Saarisen kaksossisko on ollut Kalevan kisojen 800 metrin neljäs 2007 ja kuudes 2008 sekä juossut Lahden Ahkeraa edustaen neljä SM-viestipronssia 2006–08. Laduilta on kertynyt kaikkiaan neljä Suomen mestaruutta normaalista viestistä ja sprinttiviestistä 2005–11
Olympiaedustajana hiihdossa 1998 ja ampumahiihdossa 2002 ollut Anita Nyman (nykyinen Hakala) on yltänyt juoksunkin SM-mitaleille: joukkuemaastossa hopealle 1997 ja pronssille 1994, 4 x 800 metrillä pronssille 1999. Seura kaikissa yleisurheilumitaleissa on ollut Forssan Salama.
Kalevan kisojen seiväshypyn 11:nneksi 2005 sijoittunut Linda Sällström on sittemmin keskittynyt jalkapalloon, jossa on päässyt yli 50 A-maaotteluun – joukossa EM-lopputurnauspelejä 2009.
Kalevan kisojen naisten moukarikarsinnan 17:nneksi ja samalla viimeiseksi 1998 jäänyt Nora Tallus on keskittynyt myöhemmin kiekkoon – muttei heitettävään vaan jäisessä kaukalossa pelattavaan. Tuloksia ovat olleet olympiakisojen nelossija 2006 sekä MM-pronssit 2004 ja 2008.
Koripallossa 103 A-maaottelua pelannut sekä Suomen mestaruudet Tampereen Pyrinnössä 1983 ja 1984 vienyt Seija Leino ylsi yleisurheilussa korkeuden ja seitsenottelun SM-pronsseille 1981. Seuraavana vuonna Leino toteutti erikoisen tuplan: hän oli saavuttamassa Forssassa B-tyttöjen EM-koriksen viidettä sijaa, mutta kävi kahden ottelun väliin jääneenä päivänä Kouvolassa, jossa sijoittui Kalevan kisojen korkeuden kuudenneksi.
SM-pronssia 1987 ja 1989 kymmenotellut Harri Nevalainen panosti myöhemmin lentopalloon, jossa saavutti SM-kullat KuPS-Volleyssa 1995 ja 1996 sekä Raision Loimussa 2001. Lentisura sisälsi lisäksi 13 A-maaottelua.
Porin Pesäkarhuissa SM-kultaa 2002 vienyt ja Itä–Länsi-pesäpalloilijaksikin yltänyt Heli Ruoho-Mäkelä oli 19-vuotiaana ja pelkällä Ruoho-nimellä ollut Kalevan kisojen keihään viides 1988. Suomen Urheilutietäjien lehtien monistuttamista aikanaan Veikkauksen työntekijänä hoitaneen vihtiläislähtöisen urheilijan ansioihin kuuluu vielä television kesätyttökilpailun voitto 1992.
Keihään SM-hallipronssia 2009 heittänyt Janica Laine on voittanut nyrkkeilyn Suomen mestaruudet 2010 ja 2011 sekä SM-painonnoston yhteistuloksen hopeaa 2006 ja pronssia 2007.
Tunnettu kahden urheilumuodon menestyjä on Karoliina Lundahl (o.s. Leppäluoto), joka on sekä painonnoston että kuulantyönnön olympiaedustaja ja Suomen mestari. Olympiamenestys tosin jäi puuttumaan, sillä 75 kilon sarjan nostoissa Lundahl jäi ilman tulosta 2000, ja kuulassa neljä vuotta aiemmin tie pysähtyi karsintaan. Painonnostoura kuitenkin sisältää yhteistuloksen MM-kullat 1994 ja 1998 sekä EM-kullat 1991, 1992 ja 1994. Vuodet 1994 ja 1998 toivat ansiolistalle EM-kilpaedustukset myös kuulassa.
Jossain määrin tavallisesta poikkeava ura on Katarina Sederholmilla, joka on edustanut kuulantyöntäjänä EM-kisoissa Suomea 1994 ja Norjaa 1998. Kummankin maan edustajana tuli lisäksi painonnoston EM-pronssia; suomalaisena työnnössä ja yhteistuloksessa 1997, norjalaisena työnnössä 1999. Kalevan kisoissa Sederholm työnsi parhaimmillaan hopealle, mutta SM-hallissa kuula lensi kultamitalin arvoisesti 1996 ja 1997. Atlantan olympiavuosi toi myös SM-painonnoston yhteistuloskullan.
Diana Back lienee pitänyt päälajinaan kiekonheittoa, mutta ainoat arvokisaedustukset ovat painonnostosta, jossa Back ylsi EM-lavalla parhaimmillaan seitsemänneksi 2000. Kalevan kisojen korkeimmalle korokkeella Back sai nousta 1990 ja 1995, ja SM-painonnoston yhteistuloskultaa heltisi 1998.
Kuulantyönnön Kalevan kisoissa 1978–82 voittanut Tuula Kivi paneutui olympiasoutaja Reima Karppisen – olympiavoittaja Pertin veljen – kanssa avioiduttuaan airourheiluun. Tuula Karppinen -nimellä tuli SM-kultaa yksikössä 1984 ja 1986–88, pariairokaksikossa 1985–88 sekä pariaironelosessa 1987 ja 1988.
Suomen kestävyysjuoksutason heikkeneminen on parantanut suunnistajien menestysmahdollisuuksia juoksukilpailuissa, ja viime vuosina varsinkin SM-maastojen kärkipäät ovat välillä suorastaan vilisseet pihkaniskoja. Vastaavaa on kuitenkin tapahtunut aiemminkin, minkä osoittaa vaikkapa se, että Reijo Mattinen ylti vuonna 1989 sekä SM-maaston pitkän matkan joukkuehopealle Lahden Ahkerassa että MM-kesäsuunnistuksen viestipronssille. "Reka" uusi jälkimmäisen saavutuksen 1991.
Viipurin Urheilijoiden SM-kultamitalisteihin maaston joukkuekilvassa 1993 ja 1995 kuului Kirsi Tiira – suunnistuksen maailmanmestari viestissä 1995 ja Boström-nimisenä normaalimatkalla 1999.
Vuoden 2010 suomalaisurheilijaksi valittu suunnistuksen yhdeksänkertainen maailmanmestari (ennen kesää 2014) Minna Kauppi on maastojuoksun yksilöpronssimitalisti PM-tasolta 2005 sekä SM-kilpailuista 2005, 2007 ja 2009.
Sekä kesä- että hiihtosuunnistuksessa maailmanmestariksi yltäneen Liisa Anttilan juoksu-uralta voidaan tähän poimia SM-maaston yksilökilvan kuudes sija keväältä 2001. Suksilla ilman suunnistusvarusteita Anttila on suihkinut yhdistelmähiihdon SM-hopealle 2010.
Sjundeå IF vei vuonna 2004 SM-maaston 12 kilometrin joukkuekullan kolmikolla, jonka muodostivat ensi sijassa rastien etsimiseen keskittyneet Mårten Boström, Jani Lakanen ja Petteri Muukkonen. Sprintin maailmanmestariksi 2013 suunnistanut Boström on juossut useita SM-mitaleja – Kalevan kisoissakin pronssia 10 000 metrillä 2006 ja esteissä 2009 – sekä edustanut Suomen muun muassa EM-maastojuoksussa.
Kirsi Tiira/Boströmin aviomiehen veli on juossut SM-maaston pitkän matkan joukkuekultaa myös 2007 samoin kuin Lakanen – suunnistuksen maailmanmestari viestistä 2001 ja pitkältä matkalta 2006. Lakasella on 12 kilometrin joukkuekultaa myös vuodelta 2011, jolloin joukkuetoverina oli jälleen Muukkonen – henkilökohtaisten tulosten pronssimies, suunnistuksen moninkertainen MM-edustaja sekä vuonna 2006 maantieteen alalta väitellyt tohtori.
SM-maastossa kymmenen vuotta sitten menestyneitä Sjundeå IF:n maastojuoksijoita oli myös Heli Jukkola – naisten yksilökilvan seitsemäs. Suunnistuksen MM-kulta Jukkolalla on viesteistä 2006 ja 2007 sekä pitkältä matkalta 2007.
Vuoden 2004 SM-maastossa kuului Asikkalan Raikkaan hopeamiehistöön 4 kilometrillä Pasi Ikonen – suunnistuksen yksilökilpailujen maailmanmestari kesältä 2001.
MM-suunnistuksissa viestin kultaan 2001 ja hopealle 2004 sekä normaalimatkan hopealle 2001 ja pronssille 2004 yltäneellä Marika Mikkolalla on SM-maastoista useitakin Viipurin Urheilijoissa tulleita joukkuemitaleita – joukossa kulta keväältä 2000.
Vuoden 1990 PM-taitoluistelun naisten voittaja Mari Niskanen joutui lopettamaan lajin polvivaivojen takia ja siirtyi kestävyysjuoksuun, jossa vei SM-kullat maastojuoksun joukkuekilvassa 2000 – siis Marika Mikkolan kumppanina – ja 2001 sekä puolimaratonilla ja hallissa 1500 metrillä hallissa ja puolimaratonilla 2002. Kalevan kisoista irtosi 5000 metrin pronssi 2000.
Triathlonin täysmatkoilla EM-kilvan joukkuekultaa ja yksilökilvan nelossijan 1997 taistellut Minna Pihala juoksi Kalevan kisoissa 10 000 metrin hopealle 2001. Juoksusaavutus on sikäli kiintoisa, että edellä oli tuolloinen Kirsi Valasti-Koski, joka muistetaan juoksijana mutta jolla on SM-kultaa myös duathlonista vuodelta 1997.
Havaijin Ironman-kilvassa kahdeksanneksi 2002 ja kymmenenneksi 2003 päätyneen Mika Luodon juoksumeriittejä ovat maratonin SM-pronssi 2005 ja SM-maaston pitkän matkan joukkuekulta Turun Urheiluliitossa 2006.
Voimistelussa hypyn SM-kullat 1998–2003 vienyt Tiina Taavitsainen loukkasi polvensa MM-kisojen harjoituksissa 2003 ja siirtyi seiväshyppyyn. Lajinvaihto on tuonut Kalevan kisoista pronssia 2009 ja hopeaa 2011. Seiväshyppääjälle hieman erikoinen oheissaavutus on 4 x 100 metrin SM-hopea Helsingin Kisa-Veikoissa 2008.
Vaikka vuorikiipeily ei ole varsinainen kilpailulaji, voitaneen kiipeilijät luokitella urheilijoiksi. On siis syytä kertoa, että maratonin SM-hopean 2004 juossut Anne-Mari Koskinen saavutti Mount Everestin huipun kautta aikain toisena suomalaisnaisena 2010 – tällöin sukunimellä Hyryläinen.
|