Kuluvan vuoden huhtikuun eduskuntavaaleissa meni läpi kolme olympiaurheilijaa, muitakin kilpaurheilussa kunnostautuneita sekä lukuisia urheilujohtajia. Varsinkin viime mainitun ryhmän jäsenistä useimpien vaalimenestys taisi tosin perustua ensi sijassa muualla kuin urheilun alalla annettuihin näyttöihin. Eikä urheilutausta ollut mikään tae onnistumisesta; rannalle jäi yksi olympiavoittaja ja kaksi muuta viiden renkaan kisoissa mitalille yltänyttä.

Kesälehdessämme 2011 julkaistiin katsaus tuon vuoden eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden urheilutaustaisten ehdokkaiden menestykseen. Kirjoituksen toisena tekijänä oli Antti O. Arponen, joten joudun nyt yrittämään vastaavaa urakkaa yksin – tosin monessa kohdassa hyödyntäen neljän vuoden takaisen tekstin tietoja.

Linjana on nytkin se, että mukaan on otettu ensi sijassa valtakunnallisella tasolla mainetta niittäneitä urheilijoita ja urheilujohtajia. Lisäksi mukana on jokusia urheilutoimittajina työskennelleitä. Kilpaurheilijataustaisilta on normaalisti vaadittu menestystä miesten tai naisten sarjasta, mutta jotkut on otettu mukaan juniori- tai veteraanisaavutuksilla. Vastapainoksi ennen kaikkea valitsematta jääneiden joukossa on varmasti monia, jotka olisivat ansainneet maininnan mutta joiden näytöt ovat jääneet huomaamatta.

Eräiden nyt esiteltävien urheilutausta on varmasti tämän lehden lukijoilla hyvin tiedossa ennestään, joten saavutustiedot ovat osin tarkoituksellisen ylimalkaisia. Lisäksi periaatteena on ollut, että kansainvälisesti menestyneiden kohdalla ei juuri kerrota saavutuksista kansallisissa kilpailuissa.

Henkilöiden nimien perässä kerrotaan suluissa puolue, vaalipiiri ja äänimäärä. Sekä eduskuntaan päässeet että valitsematta jääneet esitellään saatujen äänien mukaisessa järjestyksessä. Äänimäärät ovat Yleisradion verkkosivuilta kaivettuja tarkistuslaskennan jälkeisiä, ja ne eroavat joissain tapauksissa jopa sadoilla äänillä lehdissä tuoreeltaan julkaistuista.

Vajaan vuoden pääministerinäkin toiminut ja toukokuun lopussa valtiovarainministeriksi nimitetty Alexander Stubb (Kok, Uusimaa, 27 129) kuului golfissa jopa miesten maajoukkueeseen ennen siirtymistään tutkijaksi ja poliitikoksi. Jääkiekkomies Göran Stubbin poika on istunut EU-parlamentissa 2004–08 ja eduskunnassa vuodesta 2011 sekä toiminut ulkoministerinä 2008–11, eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä 2011–14 sekä pääministerinä 2014–15. Viime vuosina Stubbin urheiluinnostus on kohdistunut kestävyyslajeihin.

Harry (Hjallis) Harkimo (Kok., Uusimaa, 11 416) tunnetaan maailmanympäripurjehtijana, Jokerien pitkäaikaisena pomona sekä Hartwall Areenan (nykyisen Hartwall Arenan) rakennuttajana. Uralta voidaan poimia myös jääkiekon SM-liigan puheenjohtajuus 2002–03. Hjallis on kansanedustajana ensikertalainen, mutta aiemmin tehtävässä on ollut kaksikin hänen nyt jo entistä vaimoaan – Leena Harkimo ja Merikukka Forsius. Näistä kumpikaan ei tällä kertaa ollut ehdolla toisin kuin Hjalliksen ja Leenan poika Joel Harkimo, joka jäi kokoomuslaisena Helsingissä 3 319 ääneen ja valitsematta.

Kävelyn maailmanmestari 1993, Euroopan mestari 1994 sekä olympiaedustajana 1992 ja 1996 ollut Sari Essayah (Kd., Savo-Karjala, 11 186) oli vaalipiirinsä eniten ääniä saanut ehdokas. Kansaa jo 2003–07 edustanut Essayah on ehtinyt istua myös EU-parlamentissa, toimia puoluesihteerinä sekä olla presidenttiehdokkaana 2012.

Moninkertainen ministeri Erkki Tuomioja (SDP, Helsinki, 11 154) on istunut eduskunnassa 1970–79 ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajuuden jälkeen keväästä 1991. Tuomioja on saavuttanut ikämiesten SM-mitaleja estejuoksussa ja kuulunut TUL:n edustajana Suomen Olympiakomiteaan 1980–92.

Syksystä 2014 kevääseen 2015 kehitysministerinä toiminut Sirpa Paatero (SDP, Kymi, 9 764) on johtanut puhetta TUL:ssä vuodesta 2007. Kansanedustajaksi hän nousi ensimmäisen kerran helmikuussa 2006 ja on uusinut paikkansa kaikissa myöhemmissä vaaleissa.

Ritva (Kike) Elomaasta (Ps., Varsinais-Suomi, 9 571) tuli julkkis 1981, kun hän voitti kehonrakennuksessa Euroopan mestaruuden sekä World Games- ja Miss Olympia -kilpailut. Toinen peräkkäinen kansanedustajakausi on vienyt hänet politiikassa perheensä ykköseksi, sillä isä Arvo Sainio oli eduskunnassa vaalikauden 1972–75. Arvo Sainion puolue oli ensin perussuomalaisten edeltäjä SMP ja ryhmän hajottua SKYP eli Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue.

Toisen kerran eduskuntaan valittu Sofia Vikman (Kok., Pirkanmaa, 9 473) on saavuttanut kenttäratsastuksessa juniorien SM-pronssin 2001. Kotimaisten lajiliittojen johtoelinten rivijäsenyyksiä ei tässä artikkelissa juuri tuoda esiin, mutta säännön vahvistavana poikkeuksena voidaan kertoa Vikmanin kuuluvan nykyisin Suomen Ratsastajainliiton hallitukseen.

Ilkka Kanerva (Kok., Varsinais-Suomi, 9 183) aloitti Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana 1991 ja päätti pestinsä 2005, jolloin liitto kunnioitti häntä kunniapuheenjohtajan arvolla. Muissakin urheilun luottamustehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla häärinyt Kanerva on mennyt läpi kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1975 lähtien, minkä myötä hänestä on parin vuoden päästä tulossa maamme historian pitkäaikaisin kansanedustaja.

Eduskunnassa kahdeksan vuotta yhtä mittaa työskennellyt Paavo Arhinmäki (Vas., Helsinki, 7 910) on tullut tunnetuksi erittäin innokkaana jalkapallomiehenä sekä suomalaisten jääkiekkoilijoiden kanssa olympiapronssia talvella 2014 juhlineena (juoma)kulttuuriministerinä. Arhinmäen ura sisältää myös urheilujuttujen kirjoittamista lehtiin.

Jalkapallon SM-sarjassa yhteensä 48 ottelussa 1971–73 kentälle päässyt ja neljä maalia tehnyt Jukka Gustafsson (SDP, Pirkanmaa, 6 792) on istunut eduskunnassa jo 28 vuotta. SM-futiksessa Tampereen Pallo-Veikkoja ja Tampellan Palloilijoita edustaneen Gustafssonin poliittiseen uraan on kuulunut lisäksi opetusministerin pesti 2011–13.

Taustaa "vihreän veran shakissa" on myös tuoreella elinkeinoministerillä Olli Rehnillä (Kesk., Helsinki, 6 837). Mikkelin Palloilijoiden riveissä 11 SM-sarjaottelua ja niissä yhden maalin kaudella 1981 ansiolistalleen saanut Rehn on ollut kansanedustajana aiemmin 1991–94, ja poliittiseen toimintaan ovat mahtuneet myös EU-parlamentin jäsenyydet 1995–96 ja 2014–15 sekä työ EU-komissaarina 2004–14.

Eduskunnan keltanokkiin kuuluva Hanna Kosonen (Kesk., Kaakkois-Suomi, 6 600) on talven 2000 MM-hiihtosuunnistuksen viestimestari ja normaalimatkan pronssimitalisti.

Puheenjohtajana Suomen Kuntoliikuntaliitossa 2010–13 sekä Valtakunnallisessa Liikunta- ja Urheiluorganisaatiossa Valossa 2013 olleen Juha Rehulan (Kesk., Häme, 6 429) kansanedustajuus on jatkunut keskeytyksettä vuodesta 1996. Vuosina 2010–11 hän hoiti sosiaali- ja terveysministerin tehtävää, ja tätä nykyä Rehula vastaa hallituksessa perhe- ja peruspalveluasioista.

Lähinnä moottoriurheilua televisiossa selostanut ja samasta aihepiiristä lehtiin kirjoittanut Timo Heinonen (Kok., Häme, 6 274) sai huhtikuussa jatkon kahdeksan vuotta sitten käynnistyneelle eduskuntauralleen.

Kansanedustajana aiemmin vuosina 2007–11 olleen Markku Pakkasen (Kesk., Kaakkois-Suomi, 6 265) tuo tähän kirjoitukseen Suomen Jousiampujain Liiton puheenjohtajuus 2008–09.

Suomen Purjehtijaliiton päävalmentajan työt kansan edustamiseen vaihtanut Sari Multala (Kok., Uusimaa, 6 118) on purjehtinut 13 arvokisamitalia, mutta kolmen olympiaedustuksen parhaat tulokset ovat viidennet sijat vuosilta 2000 ja 2004. MM-kultaa on tullut 2001, 2009 ja 2010; EM-kultaa 2002 ja 2008.

Multalan tavoin uusiin kansanedustajiin kuuluva Juha Pylväs (Kesk., Oulu, 5 861) saavutti Lahden Ahkeraan siirryttyään 12 kilometrin maastojuoksun SM-joukkuekilvan kultaa 1997 ja pronssia 1998. Kultaan yltäessään Pylväs oli lisäksi henkilökohtaisen kilvan 12:s.

Kansanedustajuudesta 35 vuoden jälkeen vapaaehtoisesti vetäytyneen Jouko Skinnarin poika Ville Skinnari (SDP, Häme, 5 711) toi mainoksissaankin esille jääkiekkotaustaansa, josta voidaan poimia Reipas Lahden riveissä 1992–94 pelatut 33 SM-liigaottelua.

Kevään 2011 vaaleista lähtien parlamentaarikkona ollut Pauli Kiuru (Kok., Pirkanmaa, 5 726) ylsi Havaijin Ironman-triathlonissa kakkoseksi 1993 sekä kolmoseksi 1990 ja 1992. Palkintokokoelmasta löytyy lisäksi saman lajin EM-mitaleja.

Eeva-Maria Maijala (Kesk., Lappi, 5 515) on erävaelluksen Suomen mestari vuosilta 1986–88 ja toisen kauden kansanedustaja.

Samoin neljä vuotta sitten eduskuntauransa aloittanut Sinuhe Wallinheimo (Kok., Keski-Suomi, 5 483) on saavuttanut jääkiekkomaalivahtina MM-hopean 2007 ja SM-kullan JYP:ssä 2009 – ensin mainitun tosin pelaamatta turnauksessa minuuttiakaan.

Vuonna 2011 aloittaneita edustajia on myös Ari Torniainen (Kesk., Kaakkois-Suomi, 5 412). Hän on ollut Lappeen Riennon edustajana suunnistamassa Jukolan viestin yhdeksättä sijaa 1975 ja hiihtorasteilla SM-viestin nelostilaa 1977.

Arto Satonen (Kok., Pirkanmaa, 5 339) on ollut puheenjohtajana Suomen Keskusshakkiliitossa 2004–07 ja Suomen Lentopalloliitossa 2012–14 sekä saavuttanut nopean shakin joukkuekilpailussa Suomen mestaruuden Vammalan Shakkikerhon edustajana 2012 ja shakin avoimen SM-kilvan pronssisijan 2010. Eduskuntaan Satonen nousi 2003 ja on uusinut paikkansa kaikissa myöhemmissä vaaleissa

Mika Lintilä (Kesk., Vaasa, 5 243) on toiminut Suomen Hippoksen puheenjohtajana vuodesta 2008 ja kansanedustajana keväästä 1999.

Toisen kauden kansanedustaja Tom Packalén (Ps., Helsinki, 5 089) on osallistunut seikkailu-urheilun kansainväliseen Eco Challenge -kilpailuun vuosina 1997–99.

Arkadianmäellä 1991–2006 istunut ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyden jälkeen eduskuntaan palannut Olavi Ala-Nissilä (Kesk., Varsinais-Suomi, 4 908) on toiminut lentopallon parissa muun muassa suomalaisen liigan puheenjohtajana 2001–14. Toukokuussa 2014 Ala-Nissilästä tuli liigan ensimmäinen kunniapuheenjohtaja.

Jo kolmannen paluun eduskuntaan tehnyt Kauko Juhantalo (Kesk., Satakunta, 4 627) muistettaneen parhaiten valtakunnanoikeudessa tuomion tuoneesta koplauksestaan. Omien talousvaikeuksien ja politiikan sotkeminen päätti Juhantalon ministeriuran 1992, ja samana vuonna loppui myös kuusi vuotta kestänyt Suomen Hippoksen puheenjohtajuus.

Suomen Uimaliiton puheenjohtajana 2011–12 ollut Sanna Lauslahti (Kok., Uusimaa, 4 576) valittiin eduskuntaan kolmannen kerran peräkkäin.

Kansaa 1970–96 ja keväästä 2007 edustanut Pertti Salolainen (Kok., Helsinki, 4 502) polski 50 metrin vapaauinnin pronssia vuoden 1958 hallimestaruuskilpailuissa, jotka ilmeisesti olivat SM-arvoiset mutta joissa saattoi tosiasiassa olla jaossa vain Suomen Uimaliiton mestaruusmitaleja. Ministerinä ja puolueensa puheenjohtajanakin toiminut Salolainen kunnostautui Helsingin Työväen Uimarien riveissä muissakin kilpailuissa; kun seura oli kesän 1958 SM-uinneissa 4 x 200 metrin neljäs, avaajana oli P. Salolainen.

Pesäpallon SM-sarjassa kolme ottelua Keravan Pallokerhossa sekä 1963 että 1965 pelannut Eero Lehti (Kok., Uusimaa, 4 385) saavutti huhtikuussa eduskuntapaikan samaan tapaan kuin 2007 ja 2011.

Eduskunnan hevosmiehiin lukeutuu Timo Kalli (Kesk., Satakunta, 4 215). Hän on omistanut esimerkiksi tamma Hoviten, joka luokiteltiin 1960-luvulla Suomen raviparhaimmistoon. Kallin kansanedustajuus on kestänyt yhtä mittaa keväästä 1991, ja vuonna 2007 hän oli lyhyen aikaa puhemiehenäkin.

TUL:n samoin kuin Suomen Palloliiton varapuheenjohtajana toiminut Kari Uotila (Vas., Uusimaa, 3 152) on istunut eduskunnassa 1995–2007 ja uudelleen vuodesta 2008.

Uutena edustajana huhtikuussa aloittaneen Veera Ruohon (Ps., Uusimaa, 2 563) nimi ei välttämättä saa kelloja soimaan kovin monen urheilutietäjänkään aivoissa, mutta tyttönimi Liukkonen auttanee monia. Olympiakisoihin 2000, MM-pronssille 1993 ja EM-pronssille 1990 yltänyt taekwondoka on tavannut vähintään kymmenen SUT:n jäsentä, koska osallistui television olympiapainotteiseen Elmo-tietokilpaan vuonna 2000 samassa joukkueessa Reijo Laaksosen ja yllekirjoittaneen kanssa.

Kahdesti ministeriksi valittu Jouni Backman (SDP, Kaakkois-Suomi) on ollut kansanedustajana 1987–2007 ja 2011–15. Nuoren Suomen puheenjohtajuutta 2000–05 hoitaneen konkarin osana oli kuitenkin nyt jäädä ensimmäiselle varasijalle.

Mika Maaskola (SDP, Varsinais-Suomi, 4 769) ylsi neljä vuotta sitten puolueensa ensimmäiseksi varamieheksi vaalipiirissään, ja samoin kävi nytkin, vaikka äänimäärä yli kaksinkertaistui. Maaskola juoksi 1500 metrillä nuorten Euroopan mestariksi 1985 ja osallistui EM-hallikisoihin 1986, mutta miesten Suomen mestaruuksia tuli vain maastosta, hallista ja viesteistä.

Painissa hopeaa olympialaisissa 1996 ja EM-matolla 1997 vääntänyt Marko Asell (SDP, Pirkanmaa, 4 167) nousi kansanedustajaksi 2007 mutta putosi yhden vaalikauden jälkeen. Epäonnistuminen oli kohtalona myös huhtikuisessa come back -yrityksessä.

Suomen Kaukalopalloliiton puheenjohtajana 1999–2000 ja samassa tehtävässä Koululiikuntaliitossa vuodesta 2000 olleen Raija Vahasalon (Kok., Uusimaa, 3 484) ura kansan edustamisessa jäi ainakin tällä erää neljään vaalikauteen.

Jääkiekkovalmentaja Kai Raution puoliso Sari Rautio (Kok., Häme, 3 271) on toiminut Nuori Suomi ry:n kehityspäällikkönä 2007–12 ja Valon hallituksen jäsenenä vuodesta 2014.

Pentti Arajärvi (SDP, Helsinki, 3 107) saa nimensä tähän pakettiin, koska toimi Suomen Koripalloliiton puheenjohtajana 2006–07. "Hieman" paremmin Arajärvi toki tunnetaan presidentti Tarja Halosen aviomiehenä.

Ilman eduskuntapaikkaa jäi myös Olli-Pekka Karjalainen (Kok., Vaasa, 3 012) – moukarinheiton vuoden 2006 Euroopan mestari. Kultamitali tosin tuli kahdeksan vuoden viipeellä, kun alkuperäisen voittajan todettiin syyllistyneen dopingiin. Karjalainen on lingonnut lekaa myös kolmissa olympialaisissa ja kaikkiaan 15 arvokisoissa 1998–2011.

Hiihdossa olympiaviestikultaa 1976 ja kahdeksan muuta arvokisamitalia 1974–84 kahminut Juha Mieto (Kesk., Vaasa, 2 971) nousi äänivyöryllä eduskuntaan 2007 mutta putosi seuraavissa vaaleissa. Tällä kertaa äänimäärä putosi vielä suunnilleen tuhannella neljän vuoden takaisesta.

Nyrkkeilyyn olympialaisissa 1984 sekä EM-kilpailuissa 1981 ja 1983 osallistunut Juha Hänninen (Kok., Oulu, 2 320) urheili TUL:n puolella, mutta näyttää sittemmin siirtyneen toisenlaisiin väreihin. Hänninen voidaan luokitella harvinaisiin pappisurheilijoihin, sillä hän on opistoupseerin työstä eläköidyttyään valmistunut teologian maisteriksi.

Ilpo Haalisto (Ps., Varsinais-Suomi, 2 323) on juossut 800 metrillä kuudenneksi Kalevan kisoissa 1993 sekä 4 x 800 metriltä TuTo Yleisurheilun riveissä SM-kultaa 1997 ja SM-pronssia 1996. Molemmissa viestimitaleissa joukkuetovereihin kuului edellä käsitelty Mika Maaskola.

Ryhmänsä ja vaalipiirinsä ensimmäiseksi varamieheksi yltänyt Tapio Furuholm (Vas., Satakunta, 2 259) pelasi Porin Ässissä jalkapallon SM-sarjaa 1969 onnistuen 13 ottelussa maalinteossa neljästi. Sittemmin hän on selostanut urheilua ensin Yleisradion kanavilla ja viime ajat Eurosportilla. Olympiatoimittajana Tapio Furuholm oli ensimmäisen kerran Soulissa 1988 – tuolloin Tiedonantaja-lehden edustajana. Furuholmin perheestä löytyy enemmänkin jalkapallossa kunnostautuneita; Tapion poika Timo on pelannut A-maajoukkueessa ja Suomen Palloliiton palvelukseen päätynyt veli Esa SM-sarjassa viidellä kaudella.

TUL:n toisena varapuheenjohtajana 1995–2003 olleen Säde Tahvanaisen (SDP, Uusimaa, 2 264) yhä ainoat eduskuntavuodet ovat 1995–2007. Kaikille kolmella kaudelleen Tahvanainen oli valittu Pohjois-Karjalan vaalipiiristä.

Jyrki Hyttisen (Kok., Kaakkois-Suomi, 1 737) urheilusaavutuksista voidaan tähän juttuun poimia Kalevan kisojen pituushypyn pronssi 1985.

Liikunnanohjaajan koulutuksen hankkinut Erkki Valtamäki (Ps., Vaasa, 1 438) on raportoinut urheilusta televisio- ja radiokanaville sekä ollut tekemässä kahta urheilukirjaa: Ilkka Heiskarin kanssa Seinäjoen Maila-Jussien 75-vuotisjuhlateosta 2007 sekä yksin Polttolinjalla-nimistä elämäkertaa pesäpalloilija Pentti Yli-Toralasta vuonna 2012. Näkyvimmän jäljen suomalainen urheilun historiaan Valtamäki lienee kuitenkin saanut pesäpallon kesän 1998 sopuottelujen ensimmäisenä uutisoijana.

"Käpylän pyövelinä" tunnettu Jukka Järvinen (SDP, Helsinki, 1 358) iski amatöörinyrkkeilijänä 91-kiloisten Suomen mestaruuden 1988 ja kuusi muuta SM-mitalia. Ammattilaisura sisälsi 31 ottelua ja 25 voittoa 1990–2005. Näissä vaaleissa hän ylsi parempaan tulokseen kuin entinen avopuolisonsa, näyttelijä Sara Paavolainen. Tämä keräsi 1 258 ääntä – niin ikään demarina pääkaupungissa.

Tapio Eerola (Kesk., Häme, 1 004) pääsee tähän juttuun entisenä Hämeen Sanomien urheilutoimittajana.

Viisi arvokisamitalia 110 metrin aidoissa 1978–86 juossut Arto Bryggare (SDP, Uusimaa, 889) on ollut kansanedustajana 1995–99 ja 2003–07, mutta viisi muuta yritystä eduskuntaan ovat tuottaneet vesiperän. Tällä kertaa äänisaalista heikensivät Bryggarelle uusi vaalipiiri ja suostuminen ehdokkaaksi vasta viime tingassa.

Mestarihiihtäjä Kari Ristasen nykyinen ja järjestyksessään toinen vaimo Tarja Mäki-Punto-Ristanen (Kok., Varsinais-Suomi, 829) on toiminut monessakin urheiluun liittyvässä tehtävässä. Niistä ehkä merkittävimpiä ovat olleet Suomen Liikunnan ja Urheilun varapuheenjohtajuus 1997–2003, Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajuus 1996–97 ja naisten lentopallomaajoukkueen johtajuus 1998–2000.

Telakka- ja urheilujohtajana sekä kansanedustajana tunnetuksi tulleen Martin Saarikankaan poika Markku Saarikangas (Ps., Helsinki, 760) aloitti golfammattilaisten järjestön Suomen PGA:n johdossa 1998, mutta irtisanottiin elokuussa 1999 "yhteisellä sopimuksella". Hyvissä taloudellisissa kantimissa ollut järjestö oli ajautunut lähes vararikon partaalle; kilpailuja oli synnytetty sekä ylläpidetty lähes väkipakolla, ja sivutoimisen toiminnanjohtajan taskuissa omat, PGA:n ja golfkiertueen rahat ja kuitit olivat menneet reilun puolentoista vuoden aikana sekaisin. Markku Saarikangas on hankkinut kyseenalaista julkisuutta myös 2010-luvulla, kun hänet on tuomittu ehdolliseen vankeuteen talousrikoksista, joilla ei tosin ole ollut yhteyttä golftoimintaan.

Timo Vuohensillan (Kesk., Pirkanmaa, 674) merkittävintä urheilutaustaa edustavat villikarjuammunnan Suomen mestaruudet 1980-luvulta.

Myös Maarit Sihvonen (Vihr., Oulu, 560) jäi rannalle eduskunnasta. Tässä tapauksessa rannalle-sana on tavanomaista sopivampi, sillä Sihvonen on olympiauimari vuodelta 1984 ja kunnostautunut myös avantouinnissa.

Oululaisen Radio Megan jääkiekkoselostajana 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun työskennellyt Lyly Rajala (Kok., Oulu, 539) nousi eduskuntaan 2003, siirtyi samana vuonna kristillisistä kokoomuslaiseksi, uusi paikkansa 2007 ja putosi neljä vuotta sitten. Tällä kertaa entisen ammattirumpalin paluu parlamenttiin jäi kauas.

Tony Melvillen (SDP, Keski-Suomi, 481) ääni lienee tullut monille tutuksi Radio Keski-Suomen MM-ralliradiosta, jossa Melville on jo vuosien ajan vastannut tapahtumien kertomisesta englanniksi.

Toimittaja Jari Porttila (Kesk., Helsinki, 318) on saanut jo pari vuosikymmentä julkisuutta MTV:n urheilulähetyksissä, mutta ääniä tunnettuus ei juuri tuonut.

Niin ikään vaatimattomaan tulokseen jäi Lasse Oksanen (Pirkanmaan sitoutumattomien yhteislista, 298). "Okan" tasosta jääkiekkoilijana antavat kuvan kolme olympiaedustusta 1964–72 sekä pelaaminen 11 kertaa erillisissä MM-kisoissa 1965–77.

Jääkiekkoehdokkaisiin lukeutuu myös Ismo Läntinen (Ps., Satakunta, 260). Hän on toiminut SM-liigassa ykkösvalmentajana Tapparassa 1998–99 ja Ässissä 2000.

Marianne Kiukkonen (Itsenäisyyspuolue, Helsinki, 82) on menestynyt fitness-kilpailuissa kansainväliselläkin tasolla ja kilpaillut myös monessa muussa lajissa. Televisiossa lukuisia kertoja erilaisissa yhteyksissä esiintyneen poliisin kyseenalaisempia ansioita on viimevuotinen sakkotuomio luvattomasta tietojen urkinnasta.

Tommi Meronen (Kd, Pirkanmaa, 80) on toiminut muiden muassa jääkiekon mestiksen oto-tiedottajana ja Keuruun Pallon ottelujen selostajana Elisan Mestis-tv-palvelussa.