Suomen Urheilutietäjät ry

Urheiluelämäkertojen suomentamistahti kiihtynyt viime vuosina

Julkaistu kesälehdessä 2015
Suomen Urheilutietäjät ry
Etusivu
Lehtiarkisto

Kesälehdessämme 1998 julkaistiin luettelo tiedossani olleista suomeksi julkaistuista ulkomaisten urheilijoiden, valmentajien ja vastaavien elämäkertatyyppisistä kirjoista. Mukana olivat siis vain yhdestä henkilöstä tai perheestä kertovat julkaisut; kymmeniä tai jopa satoja henkilöesittelyjä sisältäneet teokset oli jätetty pois. 17 vuoden takaisessa jutussa listattiin 27 kirjaa, mutta myöhemmin vastaan tuli pari sellaista ryhmään kuulunutta teosta, joita en ollut huomannut.

Eritoten viime vuosina urheiluaiheisten elämäkertakäännösten julkaisutahti on kiihtynyt, ja nyt vastaavaan luetteloon löytyi 70 kirjaa. Listaa ei ole nytkään rajattu käännösteoksiin, vaan alkuaan suomeksi tehdyt kirjatkin ovat kelvanneet joukkoon.

Rullalautailu ja vuorikiipeily eivät ole varsinaisia kilpaurheiluja, mutta kumpikin on otettu tähän katsaukseen; ovathan lajien teokset päässeet liikunnan ja urheilun puolelle kirjastojen luokittelussakin. Lisäperusteeksi voi sanoa sen, että urheilun kantasana on urhea, ja mainitut lajit taatusti vaativat urheutta.

Rajaus on myös sikäli väljä, että "armon" ovat saaneet sarjakuvakirja Enzo Ferrarista, Pelle Svenssonin kannanottopainotteinen kirja, romaanimuotoinen teos Emil Zátopekista sekä Soichiro Hondan, Ted Turnerin ja Arnold Schwarzeneggerin elämäkerrat. Honda-kirja kertoo tuotemerkin perustajasta mutta myös Hondilla ajetuista moottoriurheilusaavutuksista. Liike-elämään painottuvat niin ikään Ted Turnerin muistelmat, jotka kuitenkin tarjoavat tietoa lisäksi Turnerin purjehtijaurasta sekä hänen perustamistaan Hyvän tahdon kisoista. Arnold-kirjojenkin sisällöstä suuri osa käsittelee muuta kuin urheilua.

Pois on jätetty kaksi vuonna 2000 suomeksi julkaista Andrew Hodgesin kirjaa brittiläisestä matemaatikosta ja loogikosta Alan Turingista. Turing oli kotimaansa olympiakarsintamaratonin viides 1948 eli ei merkittävä urheilija, ja urheilun osuus kirjoissa on mitätön.

Elämäkertojen(kin) tekijämerkinnät ovat hyvin kirjavia. Voi olettaa, että monessa pelkästään päähenkilön tekemäksi ilmoitetussa teoksessa on ollut mukana ns. haamukirjoittaja. Vuoden 1998 takaisesta jutusta oli jäänyt pois muutama toimittajaksi kirjattu "pikku apulainen", mutta tällaisetkin on nyt pyritty tuomaan esiin.

Vuoden 1998 jutussani oli erheellisyyksiä myös sivumäärissä. Vladislav Tretjakin teoksessa heittoa oli kymmeniä sivuja, ja erinäisissä muissa kirjoissa olin laskenut viimeisen tekstiä tai kuvia sisältäneen sivun järjestysnumeron. Petri Maskonen on myöhemmin valistanut minua sillä, että kirjastoalan oppien mukaan sivumäärä perustuu viimeiseen painettuun sivunumeroon.

Kirjat on nyt listattu urheilumuodoittain. Yksittäisen urheilumuodon sisällä teokset on lueteltu päähenkilön nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Monesta henkilöstä on julkaistu useampi kuin yksi kirja, ja nämä on sijoitettu aikajärjestykseen. Jos yhdestä henkilöstä on tullut samana vuonna kaksi kirjaa, nämä on listattu tekijänimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Sivumäärät ja vuosiluvut koskevat ensimmäistä suomalaista painosta. Monesta teoksesta on ilmestynyt useita painoksia, joistain myös sivumäärältään erilaisina pokkariversioina. Näitä ei ole yritetty kaivaa, mutta yhdestä parannetusta laitoksesta on jäljempänä maininta.

Golf (3 kirjaa)

John Daly & Glen Waggoner: Elämäni, raffista raffiin 216 sivua. Talentum. 2006.

Colin Montgomerie & Lewine Mair: Colin Montgomerie – golflegenda 176 sivua. Recallmed. 2003.

Steve Helling: Tiger Woods – ihminen legendan takana. 256 sivua. Minerva. 2014.

Jalkapallo (19 kirjaa)

David Beckham & Tom Watt: David Beckham 427 sivua. Otava. 2004.

Virginia Blackburn: David Beckham – kruununjalokivi kaupan (Kannessa nimen jatkona kuinka Britannian kuuluisin joukkue hylkäsi kirkkaimman tähtensä.) 252 sivua. WSOY. 2004.

David Beckham: David Beckham 288 sivua. Like. 2013.

Sven-Göran Eriksson & Stefan Lövgren: Svennis – elämäni pelit, Sven-Göran Eriksson kertoo Stefan Lövgrenille 378 sivua. Otava. 2014.

Alex Ferguson: Alex Ferguson – omaelämäkerta 401 sivua. Minerva. 2014.

David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimović 441 sivua. WSOY. 2011.

Adrian Besley: Zlatan Ibrahimović, supertähti 62 sivua. Readme.fi. 2014.

Jeremy V. Jones & Janna Jones: Kohti maalia – Kakán tarina – tosikertomus brasilialaispojasta, josta tuli FIFA:n vuoden pelaaja 147 sivua. Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus. 2014.

Daniel Arcucci & Ernesto Cherquis Bialo: El Diego – Diego Maradona 336 sivua. Ajatus Kirjat. 2006.

Jimmy Burns: Maradona – maailman paras jalkapalloilija? (Aiheena Diego Maradona.) 347 sivua. Minerva. 2014.

Luca Caioli: Messi – poika, josta tuli legenda. (Kannessa nimenä Lionel Messi – poika, josta tuli jalkapallolegenda.) 277 sivua. Minerva. 2012.

Mike Perez: Lionel Messi – maailman paras jalkapalloilija 63 sivua. Readme.fi. 2013.

Mauro Beting & Ivan Maré: Neymar – matkalla huipulle 191 sivua. Minerva. 2014.

Pelé & Robert L. Fish: Jalkapallo – elämäni. 232 sivua. Weilin+Göös. 1977.

Pelé, Orlando Duerte & Alex Bellos: Pelé 287 sivua. Otava. 2006.

Luca Caioli: Ronaldo – elämäntarina (Aiheena Cristiano Ronaldo.) 274 sivua. Minerva. 2013.

Iain Spragg: Cristiano Ronaldo – supertähti 63 sivua. Readme.fi. 2014.

Wayne Rooney: Minä, Wayne Rooney 285 sivua. Minerva. 2013.

Luis Suárez: Minun tarinani 278 sivua. Minerva. 2015.

Jääkiekko (13 kirjaa)

Matti Sovijärvi: Carl Brewer – jääkiekkoelämä 272 sivua. Sartia. 2013.

Bernd Brückler & Risto Pakarinen: Elämää KHL:ssä – lätkää, lääkäreitä ja rahasäkkejä 226 sivua. Into Kustannus. 2014.

Theo Fleury & Kirstie McLellan Day: Kovaa peliä – NHL-huippukiekkoilijan elämä 360 sivua. Minerva. 2012.

Walter Gretzky & Jim Taylor: Kovaa peliä – NHL-huippukiekkoilijan elämä. (Aiheena Wayne Gretzky.) 341 sivua. Weilin+Göös. 1987.

Wayne Gretzky & Rick Reilly: Gretzky, omaelämäkerta. 246 sivua. Kirjayhtymä. 1990.

Al Strachan & Wayne Gretzky: 99 – Wayne Gretzkyn tarina. 380 sivua. Minerva. 2014.

Valeri Harlamov: Maalintekijänä numero 17 194 sivua. Weilin+Göös. 1979.

Igor Larionov & Leonid Reizer: Ykkösketju kapinoi 194 sivua. SN-Kirjat. 1989.

Eric Lindros & Randy Starkman: Tulta jäällä. 185 sivua. Kirjayhtymä. 1992.

Esa Saarinen ym.: Poppamies (Aiheena Curt Lindström.) 224 sivua. WSOY. 1995.

Curt Lindström & Bengt-Åke Cras: "Vielä vähän paremmin" – Curt Lindströmin oma tarina 275 sivua. Tammi. 1996.

Viktor Tihonov: Tihonovin kiekkokirja 162 sivua. SN-Kirjat. 1988.

Vladislav Tretjak & Vladimir Snegirev: Maalissa Tretjak 141 sivua. Weilin+Göös. 1977.

Kehonrakennus (2 kirjaa)

Laurence Leamer: Arnold Schwarzenegger. 541 sivua. Ajatus Kirjat. 2008.

Arnold Schwarzenegger & Peter Petre: Total Recall – uskomaton elämäntarinani. 655 sivua. Otava. 2012.

Moottoriurheilu (7 kirjaa)

Rudolf Caracciola: Elämäni kilpa-autoilijana. 213 sivua. Ekonomitoimisto Raunto. 1960.

Patrick Leseuer & Dominique Pascal: Enzo Ferrari – punaisten autojen mies. 47 sivua. Yhtyneet Kuvalehdet. 1997.

Yves Derisbourg: Herra Honda. (Aiheena Soichiro Honda.) 291 sivua. WSOY. 1994.

Georg Lentz ym. (toim): Jochen Rindt – kuolematon maailmanmestari. 157 sivua. Kirjayhtymä. 1971.

Karin Sturm: Michael Schumacher – elämäkerta. 360 sivua. Minerva. 2014.

Christopher Hilton: Ayrton Senna – vauhdin mestari. 291 sivua. Kirjayhtymä. 1992.

Karin Sturm: Sebastian Vettel – henkilökuva. 360 sivua. Minerva. 2015.

Nyrkkeily (4 kirjaa)

Muhammad Ali & Richard Durham: Suurin ja kaunein. 445 sivua. Tammi. 1976.

Alan Goldstein: Muhammad Ali – legendaarisen nyrkkeilijän tarina. 173 sivua. Ajatus Kirjat. 2008.

Ingemar Johansson: Avustajat kehästä. 249 sivua. Otava. 1959.

Mike Tyson & Larry Sloman: Tyly totuus. 538 sivua. Johnny Kniga. 2014.

Paini (2 kirjaa)

Pertti Paloheimo: Kristjan Palusalu – urheilusankari, spordisangar. 35 sivua. Omakustanne? 2005. (Julkaisusta 10 sivua paksumpi Viro-säätiön kustantama täydennetty painos 2010.)

Pelle Swing Svensson: Avoin kirje urheilupampuille. 132 sivua. Tammi. 1973.

Purjehdus (2 kirjaa)

Clare Francis: Tuulessa ja myrskyssä. 281 sivua. Otava. 1985.

Ted Turner & Bill Burke: Ted Turner – elämäni mediabisneksessä. 445 sivua. Otava. 2009.

Pyöräily (3 kirjaa)

Lance Armstrong & Sally Jenkins: Ei ainoastaan pyöräilystä. 309 sivua. Tammi. 2002.

Juliet Macur: Valheiden ketju – Lance Armstrongin tarina. 363 sivua. Tammi. 2014.

Tyler Hamilton & Daniel Coyle: Voittoja ja valheita – salattu elämäni pyöräilyn huipulla. 337 sivua. Otava. 2013.

Rullalautailu (1 kirja)

Tony Hawk & Sean Mortimer: Ammatti: skeittaaja. 320 sivua. Like. 2007.

Shakki (2 kirjaa)

Eero E. Böök: Bobby Fischer – tie maailmanmestaruuteen. 155 sivua. WSOY. 1972.

Garri Kasparov & Donald Trelford: Garri Kasparov – maailmanmestari. 327 sivua. Kirjayhtymä. 1988.

Tennis (2 kirjaa)

Andre Agassi: Andre Agassi. 511 sivua. Otava. 2010.

Björn Borg & Gene Scott: Elämäni ja otteluni. 208 sivua. Otava. 1980.

Vuorikiipeily (2 kirjaa)

Reinhold Messner: Huipulle. 252 sivua. Kirjayhtymä. 1979.

Gaston Rébuffat: Alppihuippuja valloittamassa. 179 sivua. WSOY. 1967.

Yleisurheilu (8 kirjaa)

Usain Bolt & Matt Allen: Salamaa nopeampi elämäni. 284 sivua. Johnny Kniga. 2013.

Sergei Bubka: Yritys jäljellä. 120 sivua. Vastavoima. 1987.

Sebastian Coe & David Miller: Voittoihin ja ennätyksiin. 204 sivua. WSOY. 1982.

Harold Connolly & Olga Connolly: Vieraina Valloista. 140 sivua. Kirjayhtymä. 1964.

Dean Karnazes: Ultramaratoonari – kuinka lähdin juoksemaan ja jäin koukkuun. 264 sivua. Nemo. 2011.

Arvi Arjatsalo: Jesse Owens – huippu-urheilija. 74 sivua. Kirjayhtymä. 1985.

Frank Shorter: Frank Shorter – maailman paras maratoonari. 48 sivua. Sivakka. 1972.

Jean Echenoz: Pitkä juoksu. (Romaani Emil Zátopekista.) 137 sivua. Tammi. 2010.

Muutama oheishavainto

Ykkösurheilumuoto ulkomaalaisten urheilupersoonien elämäkerroissa on siis jalkapallo, mitä voi pitää erikoisena, kun ottaa huomioon Suomen vaatimattomat saavutukset lajissa. Suomalaisten kovat vastustajat eivät muutenkaan näytä käännöspäätöksissä erityisesti juhlivan; eihän hiihtolajeista löytynyt yhtään kirjaa toisin kuin vaikkapa tenniksestä ja golfista. Pelkästä tarjonnan määrästä suhde ei kerro, sillä varsinkin Suomen läntisissä naapurimaissa on tehty melkoisesti elämäkertoja hiihtolajien huipuista.

Mieleen tulee tosin ajatus, että suomalaismenestys saattaa joskus olla jopa käännösteoksen myyntiä haittaava tekijä. Esimerkiksi Michael Schumacher -kirja suomeksi ei välttämättä olisi saanut varauksetonta suosiota "Schumin" taistellessa F1:sten maailmanmestaruuksista Mika Häkkisen kanssa.

Kirjojen tilastointi kymmenluvuittain tuottaa seuraavanlaisen tuloksen:
1950–59: 1 (Ingemar Johansson -teos)
1960–69: 3 (Rudolf Caracciolan, Connollyjen ja Gaston Rébuffat'n muistelot)
1970–79: 9  
1980–89: 9  
1990–99: 7  
2000–09: 12 
2010–15: 29 

Menossa oleva kymmenluku on siis jo nyt ylivoimaisessa johdossa. Tilanne on oikeastaan hämmästyttävä; kirjojen myynti on ollut laskusuunnassa, ja vieraskielisiä alkuteoksia voi tätä nykyä tilata helposti verkon kautta. Lisäksi ainakin englantia ymmärtäviä on Suomessa 2000-luvulla reilusti enemmän kuin joitain vuosikymmeniä sitten.

Oheishuomiona voi todeta, että musiikkikustantamoilta on viime aikoina ollut todella vaikeaa saada lupia vanhoihinkin lauluihin tehtyjen uusien käännösten julkaisemiseen. Tällainen tiukkuus ei näytä siis levinneen kirja-alalle.

Kustantajista esiintyy edellä olleella listalla useimmin Minerva – 12 kirjalla, joista vanhimmatkin ovat ilmestyneet 2012. Kakkostilan nappaa kymmenen teosta kustantanut Otava. WSOY on saanut joukkoon seitsemän kirjaa, joiden päälle voi laskea yhtiön "alamerkin" Johnny Knigan kaksi käännöstä.

Suomalaisista naisurheilijoista ei ole tehty kovin paljon elämäkertoja, ja samanlainen tilanne vallitsee ulkomaalaisista Suomessa julkaistujen kirjojen puolella. Joukosta löytyvät vain Claire Francisin kirja osallistumisestaan Whitbread-maailmanympäripurjehdukseen ensimmäisenä naiskipparina 1977–78 sekä Connollyjen teos, jonka sisällöstä suuri osa käsittelee tuolloisen avioparin asumista Tampereella 1962–64. Osuus on siis puolitoista kirjaa 67:stä. Määrä tosin olisi ollut suurempi, jos mukaan olisi otettu Sven Pahajoen teos Dominick Arduin – seikkailijan salaisuus (157 sivua, Revontuli, 2004). Hylkäyksen aiheutti se, että päähenkilö oli ottanut Suomen kansalaisuuden.

Vesa-Matti Peltola

Suomen Urheilutietäjät ry