Tästä aihepiiristä viime vuoden joululehdessä kirjoittaessani toin esiin sen, että jääkiekkovalmentajana Erkka Westerlund on aviossa tenniksessä Suomen mestaruuksia vieneen Tarja Kohon kanssa. Tiedossani ei sen sijaan ollut sitä, että avioparin tytär Daniela on yltänyt Porvoon Salibandyseuran liigapelaajaksi. Antti O. Arponen valisti minua asiasta tammikuussa.

Arposen Antti huomasi myös sen, että viime vuonna ilmestyneessä Peter Tallberg -elämäkerrassa sanotaan nyrkkeilijä Gunnar Bärlundia vuoden 1988 olympiaratsastajan ja kilpa-autoilijan Tutu Sohlbergin (o.s. Bärlund) sedäksi, kun taas Suuri Olympiateos 1906–2000:n mukaan "GeeBee" oli Tutun isän serkku. Arvelin Tutu Sohlbergin tiennevän sukukytköksensä Gunnar Bärlundiin paremmin kuin Tallberg, ja arvio osoittautui oikeaksi. Kuka kukin on -kirjojen Kari O. Sohlberg -esittelyissä on vaimon isänä Lars Birger Bärlund. Tuota nimeä googlettamalla sain selville, että Larsin isä oli Ernst Richard Bärlund. Tämän nettitiedoissa oli lapsiin listattu Ingrid. Rakas GeeBee -kirjan mukaan Gunnar oli Ingridin avioton ja ilmeisesti myös ainoa lapsi.

Tutu Sohlberg on päässyt Tallberg-kirjaan, koska Peter Tallbergin poika on avioitunut Sohlbergin tyttären kanssa. Olin lukenut jo Helsingin Sanomista 9.12.2005, että G.W. Sohlberg Oy Ab:n toimitusjohtajaksi nimitetty Andreas Tallberg oli aviossa Kari O. Sohlbergin tyttären Tiinan kanssa, ja Talouselämästä 1/2006 oli varmistunut, että tämän Andreas Tallbergin isä oli KOK:n jäsen Peter Tallberg.

Kovin monelle tämän lehden lukijalle ei liene uutta tietoa se, että vuonna 2014 pronssia olympiakisoissa ja hopeaa MM-kisoissa saavuttanut jääkiekkoilija Juuso Hietanen on kolmannen polven pääsarjakiekkoilija. Isoisä Aarno Hietanen saavutti SM-tasolla neljä hopeaa ja kaksi pronssia Hämeenlinnan Tarmossa 1950–58 sekä oli mukana kahdessa B-maaottelussa, kun taas Juuson isä Juha pelasi SM-liigaa kaudella 1983/84 Hämeenlinnan Pallokerhossa – samassa seurassa, jonka riveissä Juuso ylsi Suomen mestariksi 2006. Tunnettua on myös se, että Juhan veli Heikki on häärinyt saman lajin parissa muun muassa Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana 2001–09.

Jääkiekkolehdestä 5/2015 pelmahti silmiin Marko Tuulolan maininta siitä, että hän on Heikki Hietasen serkku. Tieto vaikutti itselleni uudelta, mutta näin ei totisesti ollut, sillä olin tallettanut asian jo Helsingin Sanomista 20.4.2006 ja Hämeen Sanomista 30.12.2009. MM-kisoissa 2002 pelannut sekä SM-kullat Jokereissa 1996 ja 1997 saavuttanut Tuulola on siis myös Juha Hietasen serkku.

Marko Tuulolan SM-liigauran lopussa HPK:n riveissä keväällä 2014 oli hänen puolustajaparinaan oma poika Joni. Vaan eivät Hietasen sukuun kytkeytyvät liigapelaajat tähänkään lopu: Joulukuun 2009 lehtijuttu kertoi, että Heikki Hietasen vaimon veljenpoika on Lauri Kärmeniemi. Tämä on edustanut HPK:ta SM-liigassa 2009–14 ja ollut tuomassa Suomelle 18-vuotiaiden MM-pronssia 2009.

Ilveksessä jääkiekon Suomen mestaruudet 1966 ja 1972 vienyt sekä 10 A-maaottelussa pelannut Timo Hirsimäki kuoli 6.3.2015 Tampereella. Itseltäni jäi huomaamatta, että kuolinilmoituksessa oli myös Jukan nimi, mutta eräs yhteistyökumppanini tuon asian hoksasi. Timon pelikaveri Juhani Aromäki osasi kertoa, että Timo oli Ässien nykyisen toimitusjohtajan Jukka Hirsimäen veli. Pelaajataustaa on myös Jukalla, joka on voittanut Suomen mestaruudet Tapparassa 1979 ja 1982 sekä Ilveksessä 1985. A-maatteluja kertyi 14.

Samoin A-maaottelumies ja SM-kultapeluri on Jari Hirsimäki, jonka mestaruudet ovat tulleet TPS:ssä 1989–91 ja 1993. Hän ei ilmeisesti ole ainakaan lähisukua Jukalle ja Timolle.

Helsingin Sanomien 17.4.2015 ilmestyneestä numerosta osui silmiini kohta, jonka mukaan Sami Hyypiä on toisen tunnetun kymenlaaksolaispelaajan Toni Huttusen serkku. Näiden entisten A-maaottelumiesten sukulaisuuteen en muista aiemmin törmänneeni, mutta tieto pitänee paikkansa, sillä Kuka kukin on -kirjoista näkyy, että Samin äiti on omaa sukua Huttunen.

Satuin huomaamaan Helsingin Sanomista 27.4.2015, että jalkapallomaalivahtina EM-kisoihin 2009 ja 2013 osallistuneen Tinja-Riikka Korpelan serkku on Lasse Kukkonen – jääkiekkoilija, joka on saavuttanut MM-kultaa 2011, kolme olympiamitalia ja vähän muutakin. Lehden mukaan Tinja-Riikka Korpelan isä on pelannut jalkapalloa ja äiti on pesäpallon SM-mitalisti, mutta Pelimiehet-kirjasta ei löytynyt SM-tasolla tai ykkösdivisioonassa pelannutta sopivan ikäistä Korpelaa. Äidin selvittämistä en ole oikeastaan edes yrittänyt, sillä tyttönimi on voinut olla muukin kuin Kukkonen.

Näyttelijänä, laulajana ja radioäänenä tunnettu Marjatta Leppänen mainitsi Avussa 25/2015 isänsä voittaneen yhdistetyn työläisolympialaisissa 1923, mutta vuosiluku oli helppo todeta vääräksi. Talven 1925 työläisolympialaisten ykkönen yhdistetyssä kuitenkin oli Lauri Leppänen, ja Hei, Marjatta Leppänen tässä! -elämäkerrassa voittovuosi onkin oikein. Kirjan mukaan "Laukin" ja veljensä Villen katsotaan kuuluvan suomalaisen mäkihypyn uranuurtajiin. Näkemys tuntuu liioitellulta, vaikka Lauri Leppänen voitti mäessä TUL:n mestaruudet 1920, 1923, 1925 ja 1927.

Marjatta Leppäsen muistelmissa kerrotaan isän urheilu-uran yhteydessä, että Lauri Leppänen sai tunnustukseksi suorituksistaan kellon, jonka ojensi marsalkka Mannerheim juhlatilaisuudessa Ruotsalaisen Teatterin näyttämöllä. En oikein usko, että Mannerheim olisi palkinnut 1920-luvulla TUL:n menestyjiä, eivätkä he olisi varmaan edes suostuneet ottamaan vastaan tunnustuksia sisällissodassa valkoisia johtaneelta mieheltä. Mannerheimista tosin tuli marsalkka vasta 1933 ja Lauri Leppäsestä Tyrvään asevarikon varastopäällikkö, joten kello on voitu antaa ammatillisista eikä urheilullisista ansioista.

Matti "Mölli" Keinosenkin kanssa television Katapultti-viihdeohjelmasarjassa 1970-luvun alkupuolella esiintyneen Marjatta Leppäsen toinen aviomies oli vuonna 2002 edesmennyt musiikkimies Jaakko Salo. Tältäkin löytyy läheinen kytkös huippu-urheiluun, sillä "Jakke" oli jääpallossa ja tenniksessä kunnostautuneen Sakari Salon veli. Veljeys selvisi itselleni televisiossa vappuna 2003 esitetystä Jaakko Salon muisto-ohjelmasta, jossa asian mainitsi Matti Kuusla. Vasta tiedon kuultuani älysin Sakari ja Jaakko Salon olleen varsin samannäköisiä, ja todeta voi vielä sen, että Jaakko Salo ilmoitti Kuka kukin on -kirjoissa harrastavansa tennistä.

Jos Suuri Olympiateos 1906–2000:n hammastelusarjassamme päästään joskus S-kirjaimeen, Leppäsiä ja saloja tullaan käsittelemään tuossakin yhteydessä, mutta aihepiiriä voinee sivuta jo nyt. Lisäksi mainitusta olympiakirjasta puuttuu parikin Sakari Salon urheilijasukulaista, jotka on tuotu esiin jo Urheilumme kasvojen kolmososan esittelyssä "Sakusta": squashin SM-mitalistiksi yltänyt tytär Maj-Britt Petersen-Dyggve (o.s. Salo) sekä tämän kanssa avioitunut tenniksen Suomen mestari ja SM-squashmitalisti Pekka Petersen-Dyggve.

Mainitsin viime joulun alla siitä, että taitoluistelija Gunnar Jakobsson avioitui Sally Mariana Winqvistin kanssa 1931, mikä herätti epäilyn vaimon ja kahden olympiapurjehduksiin osallistuneen Winqvistin sukulaisuudesta. Suomessa lienee useampiakin Winqvist-sukuja, sillä Thomas Wilmanin tekemässä vuonna 1997 painetussa Släkterna Winqvist och Åhman från Helsinge socken -kirjassa ei mainita Sally Mariana, Lars-Gunnar eikä Jan Winqvistiä – ei myöskään palloilija Max Viinioksaa, joka oli alkuaan Winqvist. Hakemiani Winqvistejä ei löytynyt myöskään teoksesta Wävars och Winqvistska släkten 1827–1927.

Hukkaan Wilmanin teoksen selaaminen ei silti mennyt, sillä kirjasta ilmeni, että vuoden 1912 olympiajalkapalloilija Knut Lund oli 1950-luvun huippujuoksijan Ossi Mildhin appi. Vastaan tuli myös tieto siitä, että Knut Lundin palloilijaveljen Albinin ja olympiajalkapallojoukkueeseen 1912 kuuluneen Gösta Löfgrenin vaimot olivat siskoksia.

Vasta tätä juttua kyhätessäni huomasin löytäneeni Suomen Urheilulehdestä 22.2.1949 tiedon, jonka mukaan Sakari Salon samoin tennistä ja jääpalloa pelannut vaimo Thelma (o.s. Löfgren) oli kolmen HIFK:ssa jalka- ja jääpalloa pelanneen Löfgrenin sisko. Näistä veljistä en pysty antamaan varmaa tietoa, koska sopivia Löfgrenejä ei ole esimerkiksi Urheilumme kasvoissa. Olympiaedustaja Gösta Löfgren oli 30 vuotta Thelma Saloa vanhempi eikä näin oikein sovi veljeksi – velipuoleksi kylläkin. Hallussani olevat SM-jääpallossa pelanneiden rekisterit eivät sisällä muita Löfgrenejä kuin Göstan.

Jääkiekkolehdestä 5/2015 ilmeni, että MM-hopeaa 2014 ja paljon muuta kaukaloissa saavuttaneen Olli Palolan isä Eero on ollut pikajuoksija. Eero Palola ei ollut radalla 1980-luvulla mikään turha mies vaan Kalevan kisojen 100 metrin kahdeksas 1985 sekä 4 x 100 metrin Suomen mestari Oulun Pyrinnön ankkurina 1982. Kulta tuli seurajoukkueiden Suomen ennätyksellä 40,55, jolla saman nelikon aiemmin samana kesänä tekemä SE-tulos parani kaksi sadasosasekuntia. Olli Palola tunnetaan Keuruulla kasvaneena, mutta hän ehti syntyä Oulussa 1988.

Sama lehtijuttu paljasti lisäksi, että Olli Palolan serkku on Miikka Männikkö. Tämäkin on nähty jääkiekon A-maajoukkueessa, ja ura sisältää myös 18-vuotiaiden EM-kullan 1997 ja 20-vuotiaiden MM-edustuksen 1999.

Mieleen juolahti jo vuosia sitten kysymys siitä, onko Rauman Lukossa jääkiekon SM-kultaa 1963 voittanut Simo Saimo jotain sukua melonnan olympiavoittajalle Sylvi Saimolle. Asiaan löytyi epäsuora vastaus viime vuonna ilmestyneestä Sylvi Saimon elämäkerrasta; sivujen 20 ja 36 tietoja yhdistämällä oli huomattavissa, että Sylvin veljen perheeseen syntyi Vammalassa vuonna 1941 lapsi, joka sai nimen Simo ja josta tuli Sylvin kummipoika. Simon urheilusaavutuksista ei hiiskuta, mutta kiekkoilija on syntynyt 7.2.1941 Vammalassa, joten elämäkerturi näyttää jättäneen jotain ainakin meikäläistä kiinnostavaa kertomatta.

Urheiluvuosi 1958 -kirjasta luin, että 400 metrillä EM-yleisurheilun neljänneksi 1958 yltänyt britti Shirley Pirie oli tunnetun kestävyysjuoksijan Gordon Pirien vaimo. Puolella peninkulmalla olympiahopeaa 1956 ja EM-pronssia 1958 saavuttanut Gordon Pirie esitellään muun muassa Fokus urheilu 2:ssa ja Yleisurheilun tuhannessa tähdessä hiiskumatta vaimosta.

Vuoden 1958 urheilutapahtumista kertova kirja on periaatteessa Hufvudstadsbladetin julkaisu, vaikka kustantaja on urheilukirjalle yllättävästi Kustantamo Kuvataide. "Husis" teki vuosien 1958–66 urheilutapahtumista erikseen suomen- ja ruotsinkieliset mutta kuvapainotteiset kirjat, kunnes siirtyi kaksikielisiin teoksiin, joiden tekeminen lopetettiin 1992.