Havahduimme toukokuussa siihen, että Suomen Jääkiekkoliiton tilastoinnissa on jo vuosikymmenten ajan annettu hyvin erheellistä tietoa siitä, ketkä olivat mukaan maamme ensimmäisessä kiekkomaaottelussa – numeroihin 1–8 päättyneessä Ruotsi-pelissä Helsingissä 29.1.1928. Hämärä mielikuva tosin on, että aiheesta oli saatettu kirjoittaa jossain jo ennen kuin uusimpia selvityksiä alkoi tulla meillekin asti.

Ilmeisesti Aarne Honkavaara on vuosikymmeniä sitten tehnyt ottelukortin, jonka mukaan Suomen maalivahtina oli Putte Westlin (HIFK); puolustajina Niilo Koskinen (HPS) ja Max Viinioksa (HPS) sekä hyökkääjinä Birger Lesch (KIF), Harald Sundqvist (HIFK), Abbe (Albin?) Lönnberg (HIFK), Uuno Stenberg (HPS) ja Holger Stordell (Sarmola, HPS). Kokoonpanon lähdettä ei ole tiedossa eikä sitä voida enää kysellä keväällä edesmenneeltä ”Honkulta”, mutta kyseessä saattaisi olla jonkun mukana olleen muistikuviin perustuva lista.

Nykyisin on mahdollista löytää jopa netistä virallinen ja ilmeisesti oikea miehistö. Suomen Urheilumuseon arkiston digitoima Suomen Palloliton toimintakertomus nimittäin ilmoittaa, että maalivahtina oli Lilja, puolustajina Viinioksa ja Koskinen, hyökkääjinä Sundqvist, Lönnberg ja Lesch sekä numerona 7 G. Wickström ja numerona 8 Koponen. Kokoonpano ei ollut aivan sama kuin eräässä lehtiennakoinnissa, jonka mukaan maalivahdiksi oli valittu Lilja (HPS); puolustajiksi Viinioksa (HPS) ja Koskinen (HPS); hyökkääjiksi Koponen (oikea, HPS), Lesch (KIF) ja Sundqvist (IFK); varamiehiksi Lönnberg (IFK) ja Vickström (HPS) sekä varamaalivahdiksi Holmberg (IFK). Pelaajavaihdot ”lennostakin” lienevät olleet sallittuja jo tuolloin, joskaan niitä ei liene vielä kovin paljon harrastettu.

Aiheettoman ottelumerkinnän ovat siis saaneet Westlin (viralliselta etunimeltään Bertel), Stenberg ja Stordell. Vastapainoksi SJL:n tilastoista ovat jääneet pois Lilja, Wickström ja Koponen. Tulkinnanvarainen tapaus on Holmberg, jonka voi päätellä talvisodassa saamiinsa vammoihin menehtyneeksi jalka- ja jääpallomaalivahdiksi Charles Holmbergiksi. Ilmeisesti Holmberg oli varamaalivahtina ottelun ajan, mikä tuo nykyisin Suomessa ottelumerkinnän, mutta kiekkoilumme varhaisvuosina varamaalivahteja ei välttämättä ole juuri talletettu.

Lilja on oivallettavissa Paavo Liljaksi eli myöhemmäksi Karhunmaaksi, jonka sukunimen vaihtoajankohdaksi kerrottiin viime vuoden joululehdessämme 1950-luvun puoliväli. Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on päivämääränä 16.6.1954.

Liljan tavoin ensi sijassa jalkapalloilija oli Aulis Koponen, jonka mukanaolo jääkiekkomaaottelussa 1928 on kerrottu Urheilumme kasvot 3:n henkilöesittelyssä.

Hankala tapaus on G. Wickström tai Vickström, jonka etunimestä ei ole tietoa. Tuomas Hopun jääpallotilastoista löytyy HPS:ssä SM-cupia ainakin vuosina 1925, 1927, 1929 ja 1930 pelannut G. Wickström, jonka etunimeä Hoppukaan ei ole löytänyt. Noin 85 vuoden takaisista jääpallotuloksista löytyy kyllä Gösta Wickström, mutta tämä edusti helsinkiläistä Vesaa eikä ilmeisesti käynyt missään vaiheessa Helsingin Palloseurassa. Vihjeitä siis otetaan vastaan.

Wickströmin etsijöiden kannattaa muistaa vielä se, että nimien kirjoittamisessa ei 1920-luvulla oltu turhan – eikä edes riittävän – tarkkoja. Sukunimi on siis saattanut olla tosiasiassa Wikström tai Vikström. Lisäksi vanhassa aineistossa on tullut usein vastaan vääriä etunimien alkukirjaimia, joten G-kirjaimeenkaan ei voi sataprosenttisesti luottaa. Sekin on mahdollista, että miehen sukunimi muuttui myöhemmässä vaiheessa elämää.

Ihmisten muistikuvien huteruudesta kertoo jotain Suuren jääkiekkoteoksen ykkösosan sivuilla 44–45 oleva Suomen ensimmäisen maaottelumaalin tekijäksi esitellyn Harald Sundqvistin haastattelu, jossa Sundqvist muisteli muiksi hyökkääjiksi Rolf ja Bruno Laurénia. Löytämämme aineisto ei mainitse näistä kumpaakaan. Haastattelun ympärillä olleen tekstin mukaan Suomen joukkueessa oli 12 pelaajaa – kaksi maalivahtia, neljä puolustajaa ja kuusi hyökkääjää. Pelaajien kerrotaan tulleen kolmesta helsinkiläisestä seurasta; HSK:sta, HPS:stä ja HJK:sta. Helsingfors Skridskoklubb näyttää olevan joukossa aiheetta, ja listasta puuttuvat KIF sekä Sundqvistin edustama HIFK.

Jääkiekkopiirit katsovat mielellään olevansa suomalaisen palloilutilastoinnin ylivoimaisia ykkösiä, mutta kaikilta osin näin ei ole. Tuntuu ihmeelliseltä, että ilmeisesti juuri kukaan kiekkoniilo ei ole aiemmin hoksannut vilkaista Suomessa jääkiekkotoimintaa talvella 1928 pyörittäneen liiton toimintakertomusta tai muuta tuon vuoden lähdettä.

Vastuuta vääristä tiedoista voisi tosin vierittää myös jalkapallotilastoijille, joista joku lienee tutkaillut SPL:n vuoden 1928 toimintakertomusta, mutta into tai osaaminen ei näytä riittäneen jääkiekkomaaottelutietojen vertaamiseen niihin, joita lajin kirjoissa on julkaistu. Ylimääräisten nimien löytäminen maaottelijoiden listoista olisi tosin ollut vaikeaa, koska Jääkiekkoliiton näkemystä vuoden 1928 maaottelukokoonpanosta ei liene sellaisenaan julkaistu mistään. Kovin vaikeaa ei kuitenkaan olisi ollut huomata Liljan, Wickströmin ja Koposen puuttumista vuosittaisissa Jääkiekkokirjoissa olleista maaottelupelaajien luetteloista.

Hämmentävintä jääkiekkotilastoinnissa on Westlinin mukaan ottaminen. Hän ei ollut tolppien välissä edes seuraavana päivänä, jolloin Suomi kohtasi Ruotsin epävirallisessa ottelussa. Tuo peli päättyi 1–3, ja maalissa torjui Karl Malmström KIF:stä. Jääkiekon SM-cupissa Westlin kyllä pelasi.