Viime kesänä Lappeenrannassa järjestettyjen Kalevan Kisojen viimeinen kilpailupäivä tarjosi yhden tilastoharvinaisuuden yleisurheilevan kansan ihmeteltäväksi: yhden seuran kolmoisvoiton. Useamman saman lajin huipun kerääntyminen samaan seuraan ei ole kovin tavallista, vaikka toisin voisi luullakin, kun ajatellaan esimerkiksi nykyisen kestävyysjuoksulaman yhteydessä suunniteltua juoksutallitoimintaa tai tiettyjen paikkakuntien leimautumista tietyn lajin voimapesäkkeiksi. Eipä kuitenkaan missään törmää pihtiputaalaiseen keihäänheittäjään, ja vaikka Helsingin Kisa-Veikot, Turun Urheiluliitto ja muut suurseurat keräävätkin ympäri maata lahjakkaita urheilijoita riveihinsä käydessään keskenään taistelua Kalevan Maljasta, on kolmen samanlaiseen paitaan pukeutuneen urheilijan seisominen yhtäaikaa Kalevan Kisojen palkintopallilla nykyisin melkoinen harvinaisuus. Lienevätkö seurat tiukkaan Kalevan Malja -taistoon tottuneina tehneet tarkkoja laskelmia, että on kannattavampaa hommata kolmeen eri lajiin huippumies kuin yhteen lajiin kolme huippumiestä? Kolmessa eri lajissahan kaikki voivat tavoitella voittoa ja yhdeksää Kalevan Malja -pistettä, mutta yhdessä lajissa seuran kolmanneksi paras joutuu parhaimmassakin tapauksessa tyytymään pronssiin ja kuuteen pisteeseen...

Poikkeuksen edellä mainittuun yhden huipun taktiikan hedelmällisyyteen tuovat pika- ja keskimatkojen juoksut. Kalevan Maljasta kilpailtaessa ovat myös hyvät viestimiehistöt kullanarvoisia. Niinpä ei olekaan ihme, että vuoden 1923 jälkeen Kalevan Kisojen historian kuudesta kolmoisvoitosta neljä on otettu pikajuoksuissa. Vielä vähemmän ihmeellistä on, että noina vuosina pikamatkalla kolmoisvoiton ottanut seura on kolmena kertana neljästä yltänyt kultamitaliin myös vastaavassa viestinjuoksussa. Yleensä viestivoittoihin riittää vähempikin. Herättihän esimerkiksi Oulun Pyrinnön Suomen ennätyksiä kaatanut miesten pikaviestijoukkue 1980-luvun alussa kilpailijoiden keskuudessa kauhua, vaikka parhaaksi henkilökohtaisten pikamatkojen saavutukseksi jäi "vain" Jukka Sihvosen ja Jouko Hassin kaksoisvoitto 100 metrillä 1982 ja seuraavana vuonna jouduttiin tyytymään sijoihin 2-4-6, vaikka viesti-SE:tä korjailtiin edelleen. Vielä selkeämpi osoitus siitä, että useampaa huippua tärkeämpää viesteissä on laaja taso, on Kuhmon Kivan vieläkin voimassa oleva SE 4x400 metrillä vuodelta 1983: ko. miehistöstä Matti Rusanen voitti tuolloin selvästi 400 metrin Suomen Mestaruuden, mutta muut juoksijat (Risto Heikkinen, Heikki Rusanen ja Pekka Rusanen) eivät olleet finaaliainesta.

Tänä vuonna Lappeenrannassa kolmoisvoitosta saivat riemuita Turun Urheiluliiton mustapaidat. Jo 200 metrin alkuerissä Janne Hautaniemi, Tero Virjonen ja Kari Louramo olivat vastanneet kovimmasta vauhdista, ja finaalissa turkulaiset ratkoivatkin keskenään, kuka minkäkinvärisen plakaatin Varsinais-Suomeen kuljettaa: Hautaniemi otti kultaa ajalla 21,22, Virjonen hopeaa ajalla 21,47 ja Louramo pronssia saaden myöskin ajan 21,47. Virjosen ja Louramon tasaväkisyydestä kertoo sekin, että samassa alkuerässä juostessaankin he saivat saman ajan (21,60), mutta silloinkin Virjonen tuomittiin paremmaksi.

Edellisestä Kalevan Kisojen kolmoisvoitosta tuli tänä vuonna kuluneeksi ruhtinaalliset 38 vuotta. Tuolloinkin, kesällä 1959 Helsingissä, asialla olivat turkulaiset, nimittäin Turun Toverien kova 400 metrin kolmikko Pentti Rekola, Jussi Rintamäki ja Voitto Hellsten. Miehille kertyi maaotteluissakin yhteensä 156 henkilökohtaista starttia ja 102 viestiosuutta, ja Kalevan Kisoissa tuon kolmoisvoiton lisäksi he saavuttivat kaksoisvoiton 400 metrillä kolmasti ja 200 metrillä kahdesti. Kuvaa täydentävät tietysti myös 1980-luvulle saakka kestänyt 4x400 metrin Suomen ennätys 3.13,0 sekä kahdeksan perättäistä Suomen mestaruutta 4x400 metrillä vuosina 1956-63 (tosin vain Rekola oli mukana voittamassa kaikkia kahdeksaa). Vuonna 1959 TuTo voitti myös pikaviestin.

Turku oli mukana myös ensimmäisessä sotien jälkeisessä kolmoisvoitossa, mutta sillä kertaa vain Kalevan Kisat järjestävänä paikkakuntana. HIFK:n tähtipaidassa juossut Bertel Storskrubb veti vuoden 1945 kisoissa seurakaverinsa Runar Björklöfin ja Per-Erik Sundströmin 400 metrin mitaleille. Samana vuonna HIFK vei myös 4x400 metrillä Suomen mestaruuden, jossa neljäntenä lenkkinä oli Georg Ek. Myös 4x400 metrin SE oli tuolloin HIFK:n nimissä, ja kolme vuotta myöhemmin tähtirinnat vielä parantelivatkin sitä.

1920- ja 1930-luvuilla kolmoisvoittoon päädyttiin kolmasti Kalevan Kisoissa, tai oikeammin SM-kisoissa, joiksi kisoja tuolloin vielä kutsuttiin. Vuonna 1936, taas kerran Turussa, Helsingin Kisa-Veikkojen urokset nappasivat kolmoisvoiton moukarinheitossa, kun palkintosijoille heittivät Gustaf Alfons Koutonen, vuoden 1931 työläisolympiavoittaja Sulo Pärni ja Sulo Heino.

Vuonna 1928 nähtiin kaksi kolmoisvoittoa. 200 metrillä Helsingin Kisa-Veikkojen Kalervo Pitkänen, Anton Husgafvel ja Leo Vahander jättivät muut taakseen hoitaen seuralleen myös 4x100 metrin ja 4x400 metrin Suomen mestaruudet (Husgafvel kuului molempiin miehistöihin). Kymmenottelussa Tampereen Pyrinnön kolmikko Paavo Yrjölä, Akilles Järvinen ja Martti Alarotu miehitti kolme kärkisijaa. Erikoista oli, että Pyrinnön kaksikko Yrjölä & Järvinen otti kaksoisvoiton myös olympiakisojen kymmenottelussa.

Tänä vuonna päättyneen pitkän kolmoisvoitottoman kauden olivat jo vuonna 1986 vähällä katkaista Helsingin Kisa-Veikkojen 400 metrin aiturit. Jari Rautapalo ja Reijo Kukkonen aitoivat kaksoisvoiton vaahteralehtisille, mutta seuran kolmas lenkki Tapio Kallio jäi neljänneksi häviten pronssitaistelun vain seitsemällä sadasosasekunnilla. Kaksoisvoittojenkaan määrä Kalevan Kisojen historiassa vuoden 1923 jälkeen ei ole mitenkään hirmuinen. Useimmin tuplaan on päädytty miesten 400 metrillä, josta voidaan mainittujen kahden kolmoisvoiton lisäksi listata kuusi kaksoisvoittoa. Kuuteen kaksoisvoittoon on päädytty myös miesten 100 metrillä.

Erityismaininnan kaksoisvoitoista ansaitsee Kemijärven Urheilijain tupla naisten keihäänheitossa 1968: kärjessä loistivat kaksossisarukset Kaisa ja Kirsti Launela.

Seuraavassa listassa ovat kaikki seurojen kolmois- ja kaksoisvoitot ulkoratojen SM-kisoissa lajeittain vuodesta 1924 alkaen (kolmoisvoitot merkitty kolmella tähdellä (***)). SM-kisojen alkuvuosina kaksois- ja kolmoisvoittoja kertyi sen verran runsaasti, että niihin syventyminen on tässä yhteydessä aiheetonta. Yksin Helsingin Kisa-Veikot saalisti vuoteen 1923 mennessä yli kymmenen kolmoisvoittoa ja lisäksi yli kaksikymmentä kaksoisvoittoa. Listauksen ulkopuolelle ovat jääneet myös kävelyt, 10 kilometriä pidemmät juoksumatkat ja maastojuoksut.

• 100 metriä
  • 1928 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1959 Lauttasaaren Pyrintö
  • 1960 Lauttasaaren Pyrintö
  • 1962 Lauttasaaren Pyrintö
  • 1970 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1982 Oulun Pyrintö
• 200 metriä
  • 1928 Helsingin Kisa-Veikot ***
  • 1956 Turun Toverit
  • 1957 Turun Toverit
  • 1990 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1997 Turun Urheiluliitto ***
• 400 metriä
  • 1924 Helsingin IFK
  • 1925 Helsingin IFK
  • 1927 Helsingin IFK
  • 1945 Helsingin IFK ***
  • 1958 Turun Toverit
  • 1959 Turun Toverit ***
  • 1960 Turun Toverit
  • 1962 Turun Toverit
• 800 metriä
  • 1964 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1984 Lahden Ahkera
• 1500 metriä
  • 1924 Viipurin Urheilijat
  • 1962 Kaipolan Vire
  • 1965 Kaipolan Vire
  • 1994 Lahden Ahkera
• 5000 metriä
  • 1940 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1957 Kaipolan Vire
  • 1966 Kaipolan Vire
  • 1985 Tampereen Urheilijat -38
  • 1987 Saarijärven Pullistus
• 10000 metriä
  • 1929 Helsingin Toverit
  • 1931 Iisalmen Visa
  • 1946 Karhulan Katajaiset
  • 1976 Turun Urheiluliitto
• 110 m aidat
  • 1930 Helsingin IFK
  • 1931 Helsingin IFK
• 200 m aidat
  • 1938 Helsingin IFK
• 400 m aidat
  • 1964 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1984 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1986 Helsingin Kisa-Veikot
• 3000 m esteet
  • 1964 Kaipolan Vire
  • 1965 Kaipolan Vire
  • 1966 Kaipolan Vire
  • 1967 Kaipolan Vire
• Seiväs
  • 1985 Raahen Vesa
• Pituus
  • 1966 Helsingin Kisa-Veikot
• Kolmiloikka
  • 1925 Tampereen Pyrintö
  • 1948 Vaasan Vasama
• Kiekko
  • 1924 Helsingin Kisa-Veikot
• Kiekko / kahden käden yhteistulos
  • 1924 Helsingin Kisa-Veikot
• Moukari
  • 1924 Helsingin IFK
  • 1925 Viipurin Urheilijat
  • 1936 Helsingin Kisa-Veikot ***
  • 1939 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1966 Tampereen Pyrintö
  • 1990 Lappeenrannan Urheilu-Miehet
• Keihäs
  • 1930 Viipurin Urheilijat
• Painonheitto
  • 1924 Helsingin IFK
• Viisiottelu
  • 1927 Tampereen Pyrintö
  • 1928 Tampereen Pyrintö
• Kymmenottelu
  • 1926 Tampereen Pyrintö
  • 1927 Tampereen Pyrintö
  • 1928 Tampereen Pyrintö ***
  • 1931 Tampereen Pyrintö

• 100 metriä
  • 1976 Gamlakarleby IF
• 200 metriä
  • 1966 Vaasan Vasama
  • 1978 Helsingin Kisa-Veikot
  • 1979 Helsingin Kisa-Veikot
• 400 metriä
  • 1984 Helsingin Kisa-Veikot
• 10000 metriä
  • 1992 Viipurin Urheilijat
• Keihäs
  • 1968 Kemijärven Urheilijat
  • 1978 Toivakan Rivakka
• Viisiottelu
  • 1961 Kuortaneen Kunto