Suomen Urheilutietäjät ry
Etusivu
Lehtiarkisto
|
Yksi vähiten Suomessa seuratuista olympialajien arvokisoista tänä kesänä olivat varmastikin Sloveniassa
kesäkuussa pelatut vesipallon EM-kilpailut. Vaikka tapahtumat eivät paikan päälläkään mitään jalkapallomaisia
yleisömassoja keränneet, ei tapahtumista kiihkeyttä puuttunut.
Naisten Euroopan mestaruudesta pelattiin Slovenian pääkaupunki Ljubljanassa, Kodeljevon uimastadionilla.
Aurinko hehkutti ilman yli 30-asteiseksi, joten ainakin katsojan kannalta kisat sopivat mainiosti leppoisaksi
ulkoilmatapahtumaksi. Kahdeksan joukkuetta aloittivat pelit alkulohkoissaan lauantaina, 7. kesäkuuta.
Maailmanmestari Italia hallitsi A-lohkoa kukistamalla ensin Kreikan 7-5, sitten Venäjän 14-10
ja viimeiseksi Saksan 12-9 edeten näin suoraan välieriin. Venäjä sijoittui toiseksi voittamalla Saksan 11-9
ja Kreikan 9-4, ja Kreikka nappasi toisen puolivälieräpaikan, kun Saksa kaatui maalein 7-4.
B-lohkossa Unkari pelasi ykköseksi voittamalla Hollannin niukasti 10-9, emäntämaa Slovenian murskaavasti
27-1 ja lopuksi Espanjan 8-4. Hollanti oli Espanjaa parempi maalein 10-6, ja Slovenia jäi pahasti
alankomaalaistenkin jalkoihin maalilukemien ollessa 24-1. Myös Espanjaa vastaan emäntien riemunhetket
jäivät yhteen maaliin loppunumeroiden ollessa 22-1.
Puolivälierässä Venäjä voitti Espanjan 12-10. Ottelu pysyi tasaisena kuitenkin vain toisen 7-minuuttisen
erän puoliväliin saakka, ja neljännessä erässä kolme minuuttia ennen pelin päättymistä Venäjä johti jo 12-6,
eikä Espanjan loppukirillä ollut enää merkitystä. Jälkimmäisessä puolivälierässä Hollanti onnistui
loppukirissään paremmin ja voitti Kreikan 6-5. Vielä kolmannen erän puolivälissä Kreikka johti kahdella
maalilla, mutta ajassa 18.29 maalitykki Danielle de Bruin kavensi, ja viimeisessä erässä ajassa 23.11
Hanneke Kappen tasoitti, ja seitsemän sekuntia ennen loppua Karin Kuipers heitti voittomaalin. Tasoitus-
ja voittomaali syntyivät kreikkalaispelaajan kärsiessä 20 sekunnin ulosajoaan.
Ensimmäisessä välierässä Italia oli koko ajan Hollannin edellä. Taukotilanne oli 4-1, ja neljä minuuttia
ennen pelin päättymistä Italia johti 7-3. Hollanti painoi vielä vahvasti päälle mutta pääsi lopulta vain
kaunistelemaan loppunumeroiksi 7-5. Pierluigi Formiconin valmentama Italia selviytyi näin viidennen peräkkäisen
kerran EM-finaaliin. Toisessa välierässä Valkay'n sisarukset Agnes ja Erzsebet veivät Unkarin nopeasti
2-0-johtoon, mutta Venäjä tasoitti vielä ennen ensimmäistä taukoa. Toisessa erässä Venäjän Sofia
Konoukh teki ensimmäisen kolmesta maalistaan, mutta kolmannessa erässä Unkari iski takaisin ja lähti
viimeiselle tauolle 5-4-johdossa. Agnes Primasz ja Aniko Pelle kasvattivat johdon jo kolmen maalin
suuruiseksi, mutta Venäjä tuli vielä vauhdilla takaa ja oli viimeisellä sekunnilla tasoittaa ottelun, mutta
loppunumeroiksi jäivät kuitenkin 7-6, ja hallitseva Euroopan mestari Unkari selviytyi jälleen finaaliin.
Kreikka sijoittui turnauksessa viidenneksi, kun sijoitusottelussa Espanjan loppukiri jäi jälleen hieman
vajaaksi ja Kreikan voittolukemat olivat 6-5. Jumbofinaalissa Saksa kuritti Sloveniaa maalein 21-1 ollen
jokaisessa erässä viisi maalia vastustajaansa parempi.
|
Unkarilaiskannustus ei riittänyt voittoon |
Lauantaina, 14. kesäkuuta ratkottiin naisten EM-mitalit. Pronssiottelussa Venäjä repäisi Hollantia vastaan
ensimmäisen erän viimeisen minuutin kahdella maalillaan 3-1-johdon, mutta toisessa erässä Hollanti
taisteli kolmasti tasoihin, ja puoliaikatulos oli 5-5. Kolmannen erän alussa Venäjän Olga Turova teki
kolmannen maalinsa, mutta heti perään Hollannin kapteeni Gillian van den Berg nosti vielä kerran valkolakkiset
hollantilaiset tasoihin. Kolmannen erän puolivälissä Natalia Shepelina teki toisen maalinsa ja muutti
lukemiksi 7-6. Neljännessä erässä Hollanti hyökkäsi aktiivisemmin, mutta edes kaksi venäläispelaajan
20 sekunnin ulosajoa eivät auttaneet Hollantia tarpeeksi, vaan viimeinen erä päättyi maalittomana
ja pronssimitalit menivät Venäjälle. Sen verran koville tiukka peli otti, että käsillä huidottiin
vastustajaa altaassa hetken vielä loppusummerin soituakin.
Finaalissa kohtasivat Italia ja Unkari. Vastapuolenkin pelaajat olivat tuttuja, sillä useat Unkarinkin
pelaajista ovat palloilleet italialaisissa seurajoukkueissa, ja arvoturnausten finaaleissa nämä maat ovat
monasti kohdanneet toisensa. Ottelun kolmessa ensimmäisessä erässä maalinteko oli vaikeaa. Ensimmäisessä
erässä läpi ottelun ahkerasti heittäneet Agnes Valkay ja Aniko Pelle onnistuivat tekemään Unkarille kaksi
maalia, mutta niiden välillä Martina Miceli tasoitti, ja kolmannessa erässä oli Maddalena Musumecin vuoro
tasoittaa. Viimeisellä 7-minuuttisella rupesivat verkot heilumaan. Ajassa 21.52 Italian Tania di Mario pääsi
rangaistusheitolla viemään Italian johtoon, mutta Agnes Valkay tasoitti heti seuraavassa hyökkäyksessä.
Vajaa minuutti kului, ja Manuela Zanchi heitti Italian 4-3-johtoon, mutta puolitoista minuuttia myöhemmin
Krisztina Szremko tasoitti. Seuraavan hyökkäyksen päätteeksi Italia sai toisen rangaistusheiton, jonka
Melania Grego upotti verkon perille. Unkarin yritykset eivät enää tuottaneet tasoitusta, vaan 1.16 ennen
loppusummeria Grego onnistui jälleen maalinteossa. Agnes Primasz kavensi vielä 1.02 ennen loppua,
mutta viimeisen minuutin Italia puolusti armottomasti, ja kiivaat kontaktit johtivat pitkän tuomarineuvottelun
jälkeen yhden pelaajan ulosajoon kummaltakin joukkueelta kolme sekuntia ennen loppua. Mikään ei
kuitenkaan unkarilaisia auttanut, vaan Italia vei mestaruuden loppunumeroin 6-5. Voitto sai VIP-katsomon
puolella istuneet italialaiskannattajatkin ääntelehtimään, mutta ottelun aikana selvästi enemmän saivat
itsestään irti sivummalla istuneet Unkari-fanit. Italialaisista erottui vain unkarilaiskatsomon edessä istunut
kuuttakymppiä lähestyvä mies, joka jaksoi singahtaa vähän väliä katsomon etukaiteelle huutelemaan
kannustuksia Italian pelaajille ja joka ilmiselvästi myös suomi muiden italialaiskatsojien passiivisuutta,
vaikkei allekirjoittanut hänen puhettaan ymmärtänytkään.
Pian ottelun päätyttyä jaettiin mitalit altaan reunalla. Mitalienjaon jälkeen sai oman palkintonsa vielä
kisojen paras maalintekijä Danielle de Bruin, jonka palkitseminen jäi kuitenkin pahasti muun hulinan alle:
Venäjä ehti marssia pois palkintopallilta juuri ennen de Bruin'in saapumista, italialaiset hyppäsivät vielä
uudelleen altaaseen juhlistamaan mestaruuttaan, ja lopulta Unkarin pelaajatkin hipsivät yksitellen pois de
Bruin'in edestä, ennen kuin tämä sai oman pyttynsä. Viidestätoista maalistaan de Bruin teki kuusi Sloveniaa
vastaan ja vielä puolivälierässä kolme ja välierässä kaksi maalia, mutta pronssiottelussa Venäjä piti
hänet nollilla.
|
Janoisat katsojat Kranjin altaalla |
Miesten Euroopan mestaruus ratkottiin kahdentoista maan kesken Kranj'issa, Ljubljanasta 25 kilometrin
päässä sijaitsevassa 50000 asukkaan kaupungissa. Parhaimmillaan finaalissa katsojia oli paikalla kisojen
www-sivujen mukaan 3500, mutta altaaseen pääsi tirkistelemään myös aidanraosta, mitä mahdollisuutta
monet käyttivät hyväkseen ainakin silloin, kun allekirjoittanut saapui katsomaan puolivälieräotteluita.
Omituista kisajärjestelyissä oli se, että pääsylippu kyllä kattoi kaikki illan ottelut, mutta virvokemyynti
tapahtui aidatun alueen ulkopuolella, ja sinne otteluiden välisellä tauolla lähtiessäni sain portinvartijalta
tylyn kommentin, että samalla lipulla ei enää pääse takaisin. Joku sai sitten puhuttua ko. portsarin kirjoittamaan
nimikirjoituksensa lipun taakse ja antamaan tällä tavalla luvan palata katsomoon, ja muiden mallin
mukaisesti minäkin sain lopulta kinuttua lippuuni nimmarin ja pääsin virvoittavien vetten äärelle ja palaamaan
katsomoon puolen tunnin tauon päätyttyä. Tätä ongelmaa ei Ljubljanassa ollut, vaan kioski löytyi
aitauksen sisäpuolelta. Ljubljanan parempia puolia Kranj'iin verrattuna oli myös se, että aurinko paistoi
pääkatsomon takaa. Kranj'issa oli parempia paikkoja varattu selvästi enemmän tv-kameroille. Lisäksi
Kranj'in viimeiset puolivälieräottelut pelattiin jo sen verran hämärässä, että keinovalot olivat tarpeen, ja
toiseen allaspäätyyn katselemista ne jonkin verran häiritsivät: pärskyvä vesi oli välillä yhtä valkoista
mössöä.
Miesten alkupeleissä A-lohkoa hallitsivat Serbia ja Montenegro sekä Unkari. Näiden kahden keskinäinen
ottelu meni Unkarin 1-4- ja 2-5-johtoasemista huolimatta jatkoajalle, jolla Serbia iski 7-6-voiton. Unkari
voitti loput ottelunsa, mutta Serbia hävisi 10-11 kolmanneksi sijoittuneelle Venäjälle senkin ottelun mentyä
jatkoajalle. Venäjä puolestaan hävisi sarjataulukossa heikommin sijoittuneista Slovakialle 7-8, ja Slovakia
meni häviämään Hollannille 11-12. Hollannin tien puolivälieriin esti toinen lohkojumbo Romania voittamalla
Hollannin 10-6.
B-lohkon kärjessä oli Kroatia, joka hävisi viidestä vastustajastaan vain Espanjalle 3-6. Espanjan lohkovoiton
estivät tappiot Kreikalle (6-9) ja Saksalle (8-10). Kreikka puolestaan hävisi Kroatian lisäksi Italialle (5-7).
Italialta puolivälieräpaikan vei tasapisteisiin päätynyt Saksa, joka voitti keskinäisen ottelun 5-4.
Hännänhuippu Sloveniakin sai avattua pistetilinsä alkulohkon viimeisessä ottelussaan voittamalla Saksan 12-9.
Ensimmäisessä puolivälieräottelussa Kreikka johti Venäjää kolmen minuutin pelin jälkeen jo 2-0, mutta
suuri ja mahtava jyräsi ohi ja 8-10-voittoon. Espanja ei kyennyt kiusaamaan Unkaria edes tuon vertaa,
vaan madjaarit hallitsivat allasta ylivoimaisesti ja veivät 10-2-voiton. Saksa pysyi Serbian ja Montenegron
kyydissä sentään ensimmäisen erän ajan (3-2), mutta loppunumerot olivat tylyt 9-2. Viimeisessä
iltavalaistusottelussa Kroatia ei esittänyt mitään mestariehdokkaan otteita, ja Slovakia jopa hallitsi
peliä ensimmäiset puolitoista erää (3-3), mutta sitten Kroatian paremmuus tuli esille, ja loppuluvut olivat 10-6.
Ensimmäisessä välierässä Serbia ja Montenegro jurrutti alusta saakka itseään pikku hiljaa eroon Venäjästä:
eräluvut 3-1, 2-2, 2-1, 4-3 ja loppuluvut 11-7. Varsinkin miesylivoimalla Serbia näytti taitonsa tekemällä
viisi maalia. Maalihai Aleksandar Sapic kasvatti saldoaan neljällä maalilla, joista kolme tuli ylivoimalla ja
yksi rangaistusheitosta. Venäjän maaleista kolme syntyi Alexander Eryshovin kädestä.
Toinen välieräottelu tarjosi tiukempaa taistoa. Unkari johti ensimmäisessä ja kolmannessa erässä jo
kahdella maalilla (1-3 ja 5-7), mutta Kroatiakin käväisi välillä johdossa (4-3, 8-7, 9-8). Viimeiselle minuutille
lähdettiin tasatilanteessa 9-9, mutta Unkarilta ajettiin rikkeiden vuoksi kaksi pelaajaa ulos, ja puoli minuuttia
ennen päätösvihellystä Kroatian Elvis Fatovic heitti voittomaalin. Kroatialaispelaajan ulosajo lopussa ei
auttanut enää Unkaria tasoitukseen. Unkari heitti ottelussa ahkerammin mutta heikommalla tuloksella.
Unkarilaisten paras maalintekijä Tamas Kasas onnistui kahdeksassa heitossaan vain kolmasti. Voittomaalin
tekijä Fatovic teki ottelussa Kroatialle kaksi muutakin johtomaalia, mutta kolmas kerta toden sanoi.
Mitalisijojen ulkopuolella ratkottiin sijoitukset seuraavasti: Sijoista 5-6 pelattaessa Espanja voitti Saksan
5-4, sijat 7-8 ratkesivat Slovakian voittaessa Kreikan 7-6, Italia sijoittui yhdeksänneksi voittamalla Romanian
7-3, ja jumbofinaalissa Hollanti kaatoi Slovenian 7-4.
EM-mitalien kohtalo selvisi sunnuntaina, 15. kesäkuuta. Pronssiottelussa olympiavoittaja Unkari osoitti
voimansa ja oli alusta saakka Venäjän niskan päällä. Vielä toisen erän lopussa Venäjä pääsi maalin
päähän, mutta totaalinen romahtaminen tapahtui viimeisessä erässä. Eräluvut olivat 2-1, 4-3, 3-2, 3-0, ja
pronssit Unkarille maalein 12-6. Unkarin maalit jakaantuivat kahdeksalle pelaajalle, joista Peter Biros
kunnostautui kolmen maalin isänä. Unkarilaisvalmentaja Denej Kemeny kertoi joukkueensa omistavan
voiton Tamas Molnar'ille, jonka kohdalle osui perhetragedia juuri ennen Unkarin ensimmäistä ottelua
mutta joka silti jäi pelaamaan joukkueen mukana.
|
Taistelua Balkanin herruudesta altaassa ja katsomossa |
Finaalissa kohtasivat vanhat viholliset Serbia ja Montenegro sekä Kroatia. Jälkimmäinen onnistui ensin
maalinteossa Nikola Frankovicin ylivoimamaalilla. Danilo Ikodinovic tasoitti ylivoimalla, mutta vajaan
minuutin päästä Samir Barac vei Kroatian jälleen johtoon ja jälleen miesylivoimalla. Minuutti ennen erän
loppua Barac tykitti toisen maalinsa, mutta Vladimir Gojkovic kavensi ylivoimalla taukotilanteeksi 2-3.
Toisessa erässä ei maaleilla mässäilty, vaan vasta 7 sekuntia ennen erän loppua Aleksandar Sapic
onnistui ylivoimalla tasoittamaan taukonumeroiksi 3-3. Kolmannessa erässä Kroatia meni 3-4-johtoon Igor
Hinicin ylivoimamaalilla, mutta runsas minuutti myöhemmin Vladimir Vujasinovic tasoitti, tietysti ylivoimalla.
Sitten koitti Kroatian vahva hetki: Teo Dogas heitti 4-5 (ylivoimalla), Hinic 4-6 ja Mile Smodlaka 4-7 kahdessa
minuutissa. Serbia kuitenkin vastasi vielä ennen viimeistä erätaukoa: Vujasinovic heitti 5-7 ja Sapic
ylivoimalla 6-7. Ajassa 23.58 Serbia nousi jo tasoihin Sapicin maalilla. Vielä Kroatia vastasi Ratko Stritofin
ylivoimamaalilla, mutta ajassa 25.52 Aleksandar Ciric pääsi tasoittamaan Kroatian maalivahti Frano
Vicanin torjumasta reboundista. Ratkaisu siirtyi kuuden minuutin jatkoajalle, jonka alkupuolella maalikuningas
Sapic onnistui ylivoimalla. Muita maaleja jatkoajalla ei nähty, joten Nenad Manojlovicin valmentamat
serbit pääsivät riemuitsemaan Euroopan mestaruudesta maalein 9-8.
Ottelun päätyttyä katsomossa alkoivat melkoiset rähinät, kun noin 1500 kroatialaiskannattajan joukosta
monet antoivat pettymyksensä purkautua väkivaltana. Nyrkkien heilumisesta huolimatta poliisi kertoi, että
mitään pahempia loukkaantumisia ei sattunut. Kisojen turvallisuusjärjestelyt saivat kuitenkin kritiikkiä
osakseen varsinkin, kun merkkejä isommasta yhteenotosta oli saatu jo paria päivää aiemmin, kun finaalipari
oli saatu selville. Serbit antoivat oman näytteensä hulinointitaidoistaan riehumalla Kroatian
Belgradin-lähetystön luona.
|
Jari Hakalax |
Suomen Urheilutietäjät ry |
|