|
Pisteeseen vaadittavat tiedot on lihavoitu. Vastausten perässä kerrotaan 15 parhaan ja muiden saamien pisteiden määrät sekä näiden summa. Jos tehtävä ei sisältänyt alakohtia, maksimi oli 15 + 19 = 34; a- ja b-kohdissa 7,5 + 9,5 = 17.
|
| |
|
Kansallisen osan vastaukset
|
| 1. | Purjehduksessa – John Flinkenberg, Joel Jahn ja Tor-Kristian Lindh Xantippa-veneellä Louhi-luokan 14:nsiä; Sokrateen vaimon nimi ruotsin kielellä Xantippa ja suomen kielellä yleensä Ksantippa tai Ksanthippe. (3 + 0 = 3) |
| |
| 2. | Kolmiloikassa – Pertti Pousi miesten ennätyksen 17,00 vuonna 1968. (15 + 18 = 33) |
| |
| 3. | Kontiolahti – 1999, jolloin pakkanen johti siihen, että neljä lajia kymmenestä käytiin Oslossa. Lisäksi muualta on siirtynyt miesten viesti Kontiolahdelle 1990 ja Lahteen 2000. Kontiolahdelle on myönnetty myös vuoden 2015 MM-isännyys. (14 + 16 = 30) |
| |
| 4. | Matti Nykänen (1983, 1985, 1986 ja 1988), Ari-Pekka Nikkola (1990), Toni Nieminen (1992) sekä Janne Ahonen (2004 ja 2005). (14,25 + 15,75 = 30) |
| |
| 5. | Nanne Dahlman (paras sija 59:s 1993) ja Petra Thorén (paras sija 73:s 1992). (13,5 + 13,25 = 26,75) |
| |
| 6. | Kuusamossa – Rukan HS142-mäki. (13 + 13 = 26) |
| |
| 7. | Mikkelin Jukurit, Kiekko-Vantaa, KooKoo (Kouvola), Vaasan Sport ja TuTo (Turku). (13,25 + 16,5 = 29,75) |
| |
| 8. | Taitouinnin – karsinnan 19:s 1992. (11 + 10 = 21) |
| |
| 9. | a) Jukka Uunila – SVUL:n puheenjohtaja 1982–93, vuodesta 2010 virallisesti Jukka Ahti Juhani Uunila. (4 + 2,5 = 6,5)
b) Helena Takalo -nimellä – olympiahiihdoissa kulta, kolme hopeaa ja pronssi 1972–80; MM-hiihdoissa kaksi kultaa ja kolme pronssia 1970–78. (7,5 + 8 = 15,5) |
| |
| 10. | Helsingin Suunnistajat (1954), Liedon Parma (1982), Kalevan Rasti (Joensuu, 1983, 2010 ja 2011), Angelniemen Ankkuri (halikkolaisena 1991, nykyinen kotikunta Salo) sekä Turun Suunnistajat (1994). (11,25 + 11,25 = 22,5) |
| |
| 11. | * a) Sylvi Saimo – 500 metrin kajakkiyksikkömelonnan kultamitalisti 1952 (4 + 1,5 = 5,5)
b) Tapani Niku – 18 km:n hiihdon pronssimitalisti 1924. (3,5 + 1 = 4,5) |
| |
| 12. | Kari Lehtonen – Atlanta Thrashersiin 2002. (12 + 8 = 20) |
| |
| 13. | Anna Hämäläisen – 200 metrin alkuerissä karsiutuneen juoksijan; äiti Olga Zolotarjeva (nyk. Hämäläinen) 4 x 100 metrin juoksun pronssimitalisti Neuvostoliiton joukkueessa 1986; Annan isä ja Olgan entinen aviomies 10-ottelun moninkertainen arvokisamitalisti Eduard Hämäläinen. Kilpailijoille jaetuissa papereissa myös Eduardista oli tehty Annan äiti, mistä huomautti vain Tuomas Tumi. (9 + 0 = 9) |
| |
| 14. | Seinäjoelle (Crocodiles-seuralle 2001) ja Turkuun (Trojans-seuralle 2003). (13,5 + 13,5 = 27) |
| |
| 15. | Walter Jakobsson – parien taitoluistelun kultaa 1920. (7,5 + 5 = 12,5) |
| |
| 16. | Kaarlo Koskelo – olympiakultaa 1912. (7 + 1 = 8) |
| |
| 17. | a) 1930 (3,5 + 1 = 4,5)
b) leuto talvi, jonka vuoksi SM-kilpaa ei edes aloitettu. (7 + 7,5 = 14,5) |
| |
| 18. | Hjalmar Väre – maantiepyöräilyn joukkuekilvassa 1912. (0) |
| |
| 19. | a) Toivo Salonen – Lauri Järvisen kirjaan Pälkäneen Pyrystä Suomen luistelun Lukoksi 2009 (0,5 + 1,5 = 2)
b) Pertti Sankilampi – päälaji hiihto, Matti Hannus kirjaan Voitin elämän – Pertti Sankilammen elämän mittainen latu (2008). (1,5 + 1,25 = 2,75) |
| |
| 20. | Clas Thunberg (pikaluistelussa kolme kultaa, hopea ja pronssi 1924), Ville Ritola (kestävyysjuoksussa kaksi kultaa ja kaksi hopeaa 1924) sekä Veikko Huhtanen (voimistelussa kaksi kultaa sekä hopean ja pronssin 1948). Alkuperäisestä vastauksesta puuttui Thunberg. (12,5 + 9,5 = 22) |
| |
| 21. | Arja Koriseva – tangokuningatar 1989, hämeenlinnalaisessa m/s ICS -seurassa 5 ottelussa kaudella 1991/92. (7 + 12 = 19) |
| |
| 22. | Turussa Aurajoen jäällä. (5 + 0 = 5) |
| |
| 23. | * a) Punaiset – Helsingfors IFK:n paidat, joiden tähti peitetty leijonavaakunalla (5,5 + 4 = 9,5)
b) valkoiset. (5 + 4,5 = 9,5) |
| |
| 24. | Markus Heikkinen (61 ottelua 2002–11, syntymäpaikka Katrineholm), Jukka Ikäläinen (59 ottelua 1980–89, syntymäpaikka Söderhamn), Jonatan Johansson (105 A-maaottelua 1996–2010, syntymäpaikka Tukholma) ja Mika Väyrynen (57 ottelua 2002–11, syntymäpaikka Eskilstuna). (5,5 + 3,75 = 9,25) |
| |
| 25. | Colin McRae, Skotlanti – Ouninpohja-laukkahevosen omistanut maailmanmestari 1995. (0) |
| |
| 26. | Seppo Leppäniemi (alppiyhdistetyn viidenneksi 1974), Janne Leskinen (supersuurpujottelun neljänneksi 1996), Kalle Palander (pujottelun ykköseksi 1999, suurpujottelun kuudenneksi 2003 ja neljänneksi 2005) sekä Andreas Romar (superyhdistetyn viidenneksi ja syöksylaskun viidenneksi 2013) – kaikki MM-kisoissa. (11,5 + 10,25 = 21,75) |
| |
| 27. | Rintaset Jaakko (MM-joukkuekullat kaksintaistelussa 1937 ja isopistoolilla 1947, pistooliammunnan olympiaedustaja 1936 ja 1948) sekä Mauno (varamaalivahti 1952, squashin SM-pronssi 1970). (1 + 2 = 3) |
| |
| 28. | Timo Mäkinen (1965–67), Hannu Mikkola (1968–70), Markku Alén (1978–80) ja Tommi Mäkinen (1994–98). (9,5 + 11,5 = 21) |
| |
| 29. | Viljo Heino (juoksijana Vuoden urheilija 1949) ja Eero Tapio (painijana Vuoden urheilija 1967). (10 + 4,5 = 14,5) |
| |
| 30. | Someron Esalla – mestarit Pentti Nikula (1962), Kauko Nyström (1963), Kimmo Kuusela (1986 ja 1987), Eemeli Salomäki (2008, 2009 ja 2012) sekä Minna Nikkanen (2006, 2007 ja 2009–12). (15 + 12,5 = 27,5) |
| |
| 31. | Valkoinen – syynä hevosen potkimisen huomaamisen helpottaminen. (13 + 9 = 22) |
| |
| 32. | * a) Sonkajärvellä (5,5 + 6 = 11,5)
b) Hyrynsalmella. (6,5 + 4,5 = 11) |
| |
| 33. | Niklas Hagman (2002, 2006 ja 2010; isä Matti 1976), Sami Kapanen (1994, 1998 ja 2002; isä Hannu 1976), Petteri Nummelin (2006; isä Timo 1976), Teppo Numminen (1988, 1998, 2002 ja 2006; isä Kalevi 1960 ja 1964) sekä Ville Peltonen (1994, 1998, 2006 ja 2010; isä Esa 1968, 1972, 1976 ja 1980). (13,75 + 17,25 = 31) |
| |
| 34. | Sami Heiskasen – mäkihyppääjän; täyskaima perinteisen hiihtotavan 30 km:n mestari 1996. (4 + 1 = 5) |
| |
| 35. | Porilaisten marssi – jos suomalainen olisi voittanut olympiakultaa. (11 + 14 = 25) |
| |
| 36. | Suomen Ampumahiihtoliitto eli SAHL. (9,5 + 7 = 16,5) |
| |
| 37. | Jari-Matti Latvala – rallin hopealle 2010 ja pronssille 2012. (11,5 + 8,5 = 20) |
| |
| 38. | a) Erkki Hautamäki – olympiaedustaja 1952, jolloin keskeytti (0 + 1,5 = 1,5)
b) Jouni Ilomäki – vapaapainiedustaja 1984 ja 1988. (0) |
| |
| 39. | Pikaluistelussa – 1902 ja 1906, kun kukaan ei voittanut kolmea matkaa. (8 + 3 = 11) |
| |
| 40. | Kelta-Mustat (Kuopio, naisten kultaa 1955) ja Puna-Mustat (Helsinki, miesten kultaa 1973 sekä naisten kultaa 1970, 1972 ja 1974–76). (10,5 + 11,5 = 22) |
| |
| 41. | Vuodet 2000–09. (8 + 9 = 17) |
| |
| 42. | a) Juha Korhonen (2,5 + 1,25 = 3,75)
b) Emmi Viitala. (1,25 + 0 = 1,25) |
| |
| 43. | Silja Kanerva – USA:n San Diegossa syntynyt match racing -purjehduksen pronssimitalisti. (5 + 0 = 5) |
| |
| 44. | Raimo Eskola (mm. EM-halliedustaja 1975) sekä Tapani Haapakoski (mm. olympiaedustaja 1976 ja 1980, MM-edustaja 1983 ja EM-edustaja 1978). (3,25 + 5,75 = 9) |
| |
| 45. | Taitoluistelussa, jossa toimineen HJK:n jaoston seuraajaksi perustettiin Helsingin Taitoluisteluklubi. (1 + 6 = 7) |
| |
| 46. | Verner Järvisestä (Nirosena vuonna 1939 kirjan Isä Järvinen) ja Elin Kalliosta (vuonna 1959 kirjan Elin Kallio – Suomen naisvoimistelun äiti). (1,5 + 1 = 2,5) |
| |
| 47. | Saksan (kuusissa kisoissa 1936–2009), Suomen (kuusissa kisoissa 1952–2012), Kreikan (viisissä kisoissa 1906–2004), Kanadan (1976 ja 2001) sekä Unkarin (1966 ja 1998). Australiassakin on käyty kahdet arvokisat ilman suomalaismiesten keihäskultaa, mutta olympiakisoissa 1956 ei keihään erikoiskilpaan osallistunut suomalaisia. (12,5 + 10,75 = 23,25) |
| |
| 48. | Taru Tuukkanen – New York Libertyyn 4. kierroksella numerolla 57 vuonna 2001. (6 + 4 = 10) |
| |
| 49. | Sigrid Fick (o.s. Frenckell) – Helsingissä syntynyt tennispelaaja, joka Ruotsia edustaen sekanelinpelin hopean ulkona ja pronssin sisällä 1912. (2,5 + 0 = 2,5) |
| |
| 50. | Viisi – Lasse Virén 1972, 1976 ja 1980; Pekka Päivärinta 1976; Martti Vainio 1976, 1980 ja 1984; Kaarlo Maaninka 1980 sekä Risto Ulmala 1992. (3 + 4 = 7) |
| |
| 51. | Leo Honkala – veteraanivoimanostajana 2006 kärynnyt kreikkalais-roomalaisen painin 52 kg:n sarjan pronssimitalisti 1952. (4 + 1,5 = 5,5) |
| |
| 52. | Voimistelussa (Suomi yhteisvoimistelun 5:s) ja yleisurheilussa (Meeri Saari kuulantyönnön 8:s). (11 + 7 = 18) |
| |
| 53. | Alf Lindblad (3000 metrin estejuoksun pronssille 1938) ja Nina Holmén (naisten 3000 metrin juoksun kultaan 1974). (7,5 + 2,5 = 10) |
| |
| 54. | Jääpallon – Mikkelin Palloilijoita edustaen 1970, myöhemmän pääministerin täyskaima samassa lajissa lisäksi 2 B-maaottelua ja SM-kullan 1968; jalkapallossa 1 A-maaottelun, SM-hopeat 1970 ja 1972 sekä Suomen cupin voitot 1971 ja 1972 (MP). (4 + 2 = 6) |
| |
| 55. | Asumaniemi. (0 + 1 = 1) |
| |
| 56. | Stadium – perustettu Ruotsissa 1987. (8 + 5,5 = 13,5) |
| |
| 57. | Urho Kekkonen – tasavallan presidentti, aiemmin mm. Suomen Olympialaisen Komitean (nykyisen Suomen Olympiakomitean) puheenjohtaja 1937–46. (13 + 10 = 23) |
| |
| 58. | Yhdysvaltalaiset Iveyt Mitch (200 metrin selkäuinnin hopeamitalisti 1968 ja pronssimitalisti 1972, lisäksi 4 x 100 metrin sekauinnin kultajoukkueen alkueräuimari 1972) sekä Jeb. (3 + 0 = 3) |
| |
| 59. | KäLe eli Käpylän Lentopalloilijat (Helsinki) – 1965 ja 1966. (1 + 0 = 1) |
| |
| 60. | * a) Esko Paltanen – Suomen Jääkiekkoliiton toiminnanjohtaja 1972–73 ja toimitusjohtaja 1988–89, paino lisäravinteiden anomusajankohtana 130 kg; nakkikioskitilaukseksi kerrottu myös 25 lihapiirakkaa ja 50 nakkia (1 + 2 = 3)
b) Lasse Pirskanen – Suomen Hiihtoliiton toimitusjohtaja 1976–87, paino anomuksen aikaan 110 kg. (0 + 1 = 1) |
| |
|
Kansainvälisen osan vastaukset
|
| 61. | USA – neljästi; kisapaikat Lake Placid 1932 ja 1980, Squaw Valley 1960 sekä Salt Lake City 2002. (15 + 15 = 30) |
| |
| 62. | a) 12 – ruuduissa 1–9 kussakin yksi ja 10. ruudussa kolme (7 + 5 = 12)
b) 147. (Kohdasta saa 0,25 pistettä, jos vastaus on 142–146 tai 148–151.) Pari vastaajaa lisäsi, että ns. teoreettinen maksimibreikki on 155 pistettä. (5 + 4,25 = 9,25) |
| |
| 63. | Kouluratsastuksen – passage hidasta ja koottua ravia, jossa hevosen askelet erityisen tehostettuja; piaffe hevosen paikallaan tekemää hidasta ja koottua ravia. (Pelkkä ratsastus tai muu ratsastuslaji antaa 0,5 pistettä.) (13 + 12,5 = 25,5) |
| |
| 64. | USA (14 kertaa 1936–2012), Neuvostoliitto (1972 ja 1988), Jugoslavia (1980) sekä Argentiina (2004). (14 + 15 = 29) |
| |
| 65. | a) Berliini (7 + 1 = 8)
b) 1936 – kyseessä Saksan voittoon Itävallasta päättynyt ulkokäsipallon olympiafinaali. (7 + 1 = 8) |
| |
| 66. | Fred Lorz, USA – osan matkasta auton kyydissä kulkenut olympiamaratonin ensimmäinen maaliintulija 1904. (10 + 1 = 11) |
| |
| 67. | Moukarinheitossa – voittaja Juri Sedyh, pronssin niin ikään Neuvostoliittoa edustanut Anatoli Bondartšuk. (12 + 4 = 16) |
| |
| 68. | 1900 ja 1904. (11,5 + 11 = 22,5) |
| |
| 69. | Ivan Osiier (miekkailijana seitsemissä kisoissa 1908–48) ja Paul Elvstrøm (purjehtijana kahdeksissa kisoissa 1948–88, lisäksi varalla 1964). (8,75 + 4,5 = 13,25) |
| |
| 70. | Vitali Štšerbo – valkovenäläinen voimistelija vuoden 1992 kesäkisoissa, joiden palkintojenjaoissa käytettiin Itsenäisten valtioiden yhteisön joukkueen jäsenmaiden kansallislauluja ja lippuja. (14 + 3 = 17) |
| |
| 71. | Don Schollander, USA – ajalla 1.58,8 vuonna 1963. (3 + 2 = 5) |
| |
| 72. | a) Oliver Kahn, Saksa – kakkoseksi 2002 (3,5 + 2,5 = 6)
b) Fabio Cannavaro, Italia – 2006. (6 + 2 = 8) |
| |
| 73. | * a) Josef (Sepp) Bradl, Itävalta – 101,5 metriä Planicassa 15.3.1936 (6 + 2,75 = 8,75)
b) Lars Grini, Norja – 150 metriä Oberstdorfissa 11.2.1967. (1 + 0 = 1) |
| |
| 74. | Pöytätenniksen – virallisen olympialajin vuodesta 1988. (15 + 13 = 28) |
| |
| 75. | Nigeria ja Burkina Faso – ensin mainittu voitti 1–0. (9,5 + 6 = 15,5) |
| |
| 76. | Baseballin – perustamisvuosi 1845; kyseessä eri seura kuin koripalloa NBA:ssa pelannut New York Knickerbockers. (6 + 2 = 8) |
| |
| 77. | Yasuhiro Yamashita, Japani. (11,5 + 4 = 15,5) |
| |
| 78. | 49 kiloa – noustuaan kilolla vuoden 2011 alussa. (2 + 1 = 3) |
| |
| 79. | Practical-ammunta. (8 + 2 = 10) |
| |
| 80. | Jacques Anquetil, Ranska (Ranskan ympäriajon 1957 ja 1961–64, Italian 1960 ja 1964, Espanjan 1963); Felice Gimondi, Italia (Ranskan 1965, Italian 1967 ja 1969, Espanjan 1968); Eddy Merckx, Belgia (Ranskan 1969–72 ja 1974; Italian 1968, 1970 ja 1972–74; Espanjan 1973); Bernard Hinault, Ranska (Ranskan 1978, 1979, 1981, 1982 ja 1985; Italian 1980, 1982 ja 1985; Espanjan 1978 ja 1983) sekä Alberto Contador, Espanja (Ranskan 2007 ja 2009, Italian 2008, Espanjan 2008 ja 2011). (12 + 9,25 = 21,25) |
| |
| 81. | Golfin, vaikka Bridgestone tunnettaneen parhaiten autonrengasmerkkinä. (5 + 10 = 15) |
| |
| 82. | * a) Stoken – syynä alan teollisuus Stoken kaupungissa (4 + 3 = 7)
b) Evertonin – syynä ilmeisesti toffeekauppa Evertonin alueella Liverpoolissa. (5,5 + 6 = 11,5) |
| |
| 83. | Filippiinit – nyrkkeilijä Manny Pacquiao. (9 + 4 = 13) |
| |
| 84. | Trialissa – ulkona 2007–12, hallissa 2007–13. (14 + 14 = 28) |
| |
| 85. | Käsipallon. (1 + 1 = 2) |
| |
| 86. | Kanadassa – avaajina Ison-Britannian kuningatar Elisabet II Montrealin kesäkisoissa 1976, kenraalikuvernöörit Jeanne Sauvé ja Michaëlle Jean talvikisoissa Calgaryssä 1988 ja Vancouverissa 2010. (5 + 6 = 11) |
| |
| 87. | Painonnoston – 48 kg:n sarjan voittanut bulgarialainen Izabela Dragneva. (7 + 5 = 12) |
| |
| 88. | Kilpailun nopeimmasta kierroksesta, josta piste 1950-luvulla. (12 + 8 = 20) |
| |
| 89. | Juri Gagarinista – historian ensimmäisestä avaruuslentäjästä, jonka lennosta tasan 48 vuotta liigan ensimmäisen kauden viimeisenä mahdollisena finaalipäivänä 12.4.2009; palkinnon nimi Gagarin Cup. (14 + 9 = 23) |
| |
| 90. | Miekkailun – miesten floretin hopealla. (6 + 1 = 7) |
| |
| 91. | Suunnistuksen – viestissä 1978. (10 + 13,5 = 23,5) |
| |
| 92. | Uinnin – kuusinkertainen voittaja Lontoosta. (8 + 9 = 17) |
| |
| 93. | Sergei Belov, Neuvostoliitto (koripallopronssille Moskovassa 1980) ja Cathy Freeman, Australia (400 metrin juoksun kultaan Sydneyssä 2000). (8 + 2,5 = 10,5) |
| |
| 94. | Soudun – perämiehettömässä kaksikossa tultuaan kisoihin kahdeksikon varamiehinä. (5 + 2 = 7) |
| |
| 95. | Sveitsin Wengenissä. (7 + 3 = 10) |
| |
| 96. | Steady state. (2 + 3 = 5) |
| |
| 97. | Curlingista – curling-vanhemmat; taustalla vertaus jään harjaamiseen kiven edeltä. (7 + 6 = 13) |
| |
| 98. | Australia (Bendigossa 1985), USA (West Pointissa 1993) ja Japani (Aichissa 2005). (10,5 + 6,5 = 17) |
| |
| 99. | 1911. (11,5 + 3,5 = 15) |
| |
| 100. | Espanjassa – Valderramassa 1997. (12 + 11 = 23) |
| |
|
Antti O. Arposen ideoihin perustuvia kysymykset 2–24 ja 61–72a, Reijo Laaksosen ehdotuksiin numerot 25 ja 98–100, loput Vesa-Matti Peltolalta.
|