| 1. | Jalkapallossa, jonka alkulohko-otteluita Moskovan kisoissa 1980 pelattiin mm. Kiovassa, jossa Suomen miesjoukkue pelasi 0–0-tuloksen Irakia vastaan sekä voitti Costa Rican 3–0. |
| |
| 2. | Veikko Kankkonen (1966) ja Kari Ylianttila (1978). |
| |
| 3. | JyP HT:ssä – kahdessa ottelussa kaudella 1985/86. |
| |
| 4. | Jasmin Kähärä – hiihtäjä, jonka äiti Catharina Svenlin UL:n valitsema vuoden paras suomalaislentopalloilija 1989, jolloin sai myös Matsudaira Cupin eli Suomen Lentopalloliiton vastaavan palkinnon. |
| |
| 5. | 400 metrin aitajuoksussa – pronssia 1977 ja hopeaa 1980. Käsivammainen Jauhiainen saavutti paralympiatasolla juoksuista kuusi kultaa sekä juoksuista ja kiekonheitosta 6+2+2 mitalia 1980–88 |
| |
| 6. | a) Riitta Ollikka – syöksylaskun EM-hopean Tšekkoslovakian Jasnassa 1974
b) Tanja Poutiainen – pujottelun MM-kullan Itävallan Schladmingissa 1997. Myöhemmin vastaavaan on päässyt Santeri Paloniemi (pujottelussa Italian Roccarasossa 2012). |
| |
| 7. | a) Hanko – Hangö IK kaudella 1962
b) Rovaniemi – Rovaniemen Palloseura 34 kautta 1981–2021
c) Maarianhamina – IFK Mariehamn 16 kautta 2005–21
d) Viipuri – Viipurin Palloseura 1930 ja 1931; Sudet 1931, 1934–38 ja 1944; Reipas 1939. |
| |
| 8. | RU-38 (porilainen Rosenlewin Urheilijat -38, 1965–67), HJK (Helsingin Jalkapalloklubi, 1970–73), helsinkiläinen Jokerit (1973–74) ja TPS (Turun Palloseura, kahdessa ottelussa syksyllä 1977). |
| |
| 9. | Hannes Kolehmainen (juoksijana 5000 ja 10 000 metrillä sekä maastossa 1912, maratonilla 1920) sekä Emil Väre (kreikkalais-roomalaisen painin 67,5 kg:n sarjassa 1912 ja 1920). |
| |
| 10. | * a) Juhani Peltonen, joka kirjansa Matti Pitkon kanssa 1971
b) Arto Tolsa, josta Pekka Kunnari ja Juhani Pusa kyseisen kirjan 1983. |
| |
| 11. | Mika Myllylä (30 km:n MM-kultaa 1999) ja Pirjo Manninen (myöh. Muranen, sprintin MM-kultaa 2001). |
| |
| 12. | * a) 1500 metrin juoksussa, jossa olympiakultaa Paavo Nurmi (1924), Harri Larva (1928) ja Pekka Vasala (1972) mutta parhaat saavutukset muissa ulkoratojen arvokisoissa Niilo Hartikan (1938) ja Ilmari Taipaleen (1950) nelossijat EM-kisoissa; Hartikka tosin sai kaiverruksella "4. sija" varustetun mitalin jouduttuaan tönityksi viimeisessä kaarteessa
b) 50 km:n kävelyssä, jossa Valentin Kononen MM-kultaa 1995 ja Reima Salonen EM-kultaa 1982 mutta paras olympiasaavutus Salosen neljäs sija 1984. |
| |
| 13. | Pesäpallossa 1949. |
| |
| 14. | Voimistelun, jossa MM-kisaedustaja 2011 ja 2013 sekä Suomen mestari muun muassa moniottelussa 2011, 2014 ja 2016. |
| |
| 15. | Kolmiloikassa. |
| |
| 16. | Mäkihyppääjä Jenny Rautionahon (isä Esko samassa lajissa 1972 ja 1976) sekä ampumahiihtäjä Tero Seppälän (olympiaedustajan jo 2018; isä Timo samassa lajissa 1994). |
| |
| 17. | * a) Sven Oskar Lindgren – MM-kisojen kiväärilajeissa mm. nelinkertainen yksilökilpailuvoittaja 1930–35
b) Pentti Linnosvuo – pistooliammunnan vuosien 1956 ja 1964 olympiavoittaja sekä vuoden 1954 joukkuekilvan maailmanmestari, jolle sakot laittomasta metsästyksestä ja toisen irtaimen omaisuuden luvattomasta käyttämisestä. |
| |
| 18. | * a) Koripallon, jonka olympiaedustaja 1964 sekä EM-kisaedustaja 1961, 1963, 1965 ja 1967
b) korkeushypyn. |
| |
| 19. | a) Janne Ahonen – pronssin Oberstdorfissa 2008
b) Harri Olli – suurmäen hopean Sapporossa 2007. Joukkuekilvat mukaan lukien tuoreimmat suomalaismitalit ovat lentomäen pronssi 2010 ja hopea 2008. |
| |
| 20. | Isä ja tytär, joista Edvard lisäksi joukkuevoimistelun olympiapronssimitalisti 1908 sekä voittanut pariluistelun SM-kultaa jo 1924, 1926 ja 1927 Olga Saarion kanssa. |
| |
| 21. | a) Leo Kinnunen – meksikolaisen Pedro Rodriguezin kanssa 1970
b) Jarno Saarinen – 1973.
Kumpikin kilpa on ajettu Daytona International Speedway -radalla, mutta sen eri muunnelmilla. |
| |
| 22. | Saku Mäenalanen ja Atte Ohtamaa – kumpikin Oulun Kärppiä. |
| |
| 23. | 500 metrin luistelussa, jossa sijat määräytyivät kahden luistelun yhteisajoilla kisoissa 1998–2014 ja jossa Janne Hännisen aika 73,04 toi 18. sijan 1998. |
| |
| 24. | Paunat Mikko (Manse PP) ja Elisa (Porin Pesäkarhut). Heidän sisarensa Kaisa kuului superpesikseen nousseeseen Pöytyän Urheilijoiden joukkueeseen. |
| |
| 25. | Salibandyssä, josta Posten Åland julkaisi postimerkin Maarianhaminassa ja Godbyssä pelattujen naisten MM-kisojen kunniaksi. |
| |
| 26. | a) Ann-Christine (Nyström) – euroviisuedustaja 1966
b) Marion (Rung) – euroviisuedustaja 1962 ja 1973. |
| |
| 27. | a) SMJ eli Seinäjoen Maila-Jussit – lentopallossa 1986 ja 1987; pesäpallossa 1975, 1983, 1985 ja 1987
b) HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho – jääkiekossa 2006 ja 2019; maahockeyssa 1951, 1952 ja 1954; pesäpallossa 1936. |
| |
| 28. | * a) Heikki Kulta.
b) Petri Nevalainen |
| |
| 29. | Espoo (yksi seitsemästä pelikaupungista 1975) ja Haaparanta (pelikaupunki Oulun ohella 2001; Haaparannalla ovat pelanneet SM-tason kotiottelujaan ainakin Tornion Pallo-Veikot ja samoin torniolainen Länsi-Rajan Konkarit). |
| |
| 30. | a) Lontoossa 2012 – naisille kaksi mitalia, miehille yksi; myöhemmin vastaava on koettu Riossa 2016, kun Suomen ainoan mitalin toi Mira Potkonen
b) Sapporossa 1972 – naisille kolme mitalia, miehille kaksi. |
| |
| 31. | Risto Kala (25.11. Vantaalla kuollut olympiaedustaja 1964) ja Heikki Wala (29.11. Uudessakaupungissa kuollut Uudenkaupungin Urheilijoiden valmentaja mm. SM-kullassa 1990, sukunimeltään Vala 1980-luvulle). |
| |
| 32. | a) Hyytiäinen – etunimet Teija, Seija ja Eija
b) Saarijärven Pullistus. |
| |
| 33. | a) Keilailu, jossa Rautakoski neljä Euroopan mestaruutta 1962
b) jousiammunta, jossa Lindholm henkilökohtaisen maailmanmestaruuden 1965. |
| |
| 34. | Warelius – etunimet Bo ja Tom. |
| |
| 35. | * a) Juha Ahokkaan – kreikkalais-roomalaisen painin 120 kg:n sarjan mestarin 2003
b) Juha Salosen – judon avoimen luokan mestarin 1989 |
| |
| 36. | Kuusamon Erä-Veikot eli KEV – 1967–2005. |
| |
| 37. | Perun – häviten jalkapallossa 3–7 Berliinissä 1936 ja voittaen koripallossa 63–59 Tokiossa 1964. Entisistä valtioista Suomi on kohdannut molemmissa lajeissa Jugoslavian, jolle hävisi koripallossa 45–74 Tokiossa 1964 ja jalkapallossa 0–2 Moskovan kisoissa mutta Minskissä 1980. |
| |
| 38. | Rauno Aaltonen – MB 220 SE:llä 1961. |
| |
| 39. | Tuija Vuoksiala – 10 km:n pronssin Lahdessa 1987. |
| |
| 40. | Upon Pallosta – Suomen-sarjassa pelanneesta lahtelaisseurasta, josta maajoukkueessa Reijo Kanerva, Markku Kumpulampi, Matti Mäkelä, Pertti Mäkipää, Lars Näsman ja Simo Syrjävaara. |
| |
| 41. | a) Vesa Viitakosken – hopeamitalistin 1992; poika Valtteri
b) Pekka Vähä-Vaheen – mestarin 1989 ja 1991; poika Mikko. |
| |
| 42. | a) HSS:n eli Helsingfors Simsällskapin – hallipelissä ainakin 1970 ja 1971
b) SIF:n eli Sjundeå IF:n – 1981. |
| |
| 43. | Rauni Essman (myöh. Asteljoki), Ebba From (myöh. Svahn), Raili Halttu (myöh. Renkonen) ja Irja Lipasti (myöh. Sarnama) Lipasti oli keihäänheiton 10:s ja korkeushypyn 17:s, muut kolme mukana 100 metrin alkuerissä ja koko nelikko 4 x 100 metrin alkuerissä. |
| |
| 44. | Kalervo Rauhalan (kreikkalais-roomalaisen painin 79 kg:n sarjassa) ja Vilho Ylösen (pienoiskivääriammunnan 3 x 40 laukauksen kilvassa). Hopeaa saavutti myös kajakkimeloja Thorvald Strömberg 1000 metrillä, mutta hän voitti 10 000 metrin kullan. |
| |
| 45. | Heikki Mikkola – motocrossin 250 cm3:n luokassa 1976. |
| |
| 46. | Fredrik Wathén – puheenjohtajana 1907–09 toiminut pikaluistelun maailmanmestari 1901. |
| |
| 47. | Ernst Krogius – puheenjohtajana 1919–34 toiminut purjehduksen 12 mR -luokan pronssimitalisti 1912. |
| |
| 48. | Maahockey (Saarijärvellä syntynyt Markku Slawyk hopealle Länsi-Saksaa edustaen 1984), miekkailu (Helsingissä syntynyt Arne Tollbom pronssille kalvan joukkuekilpailussa Ruotsia edustaen 1948), ratsastus (Pohjassa syntynyt Ernst Linder kouluratsastuskultaan Ruotsia edustaen 1924) sekä tennis (Helsingissä syntynyt Sigrid Fick sekanelinpelissä hopealle ulkona ja pronssille sisällä Ruotsia edustaen 1912). Käsipallo ei kelpaa, koska kultaan Norjaa edustaen 2008 yltänyt Katja Nyberg on suomalaistaustastaan huolimatta syntynyt Ruotsissa. |
| |
| 49. | a) Jorma Kontio – 417 voittoa 1989.
b) Santtu Raitala – 2 034 390 euroa 2021. |
| |
| 50. | 2000, jolloin Sydneyn kisoista kultaa purjehduksessa Thomas Johansonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa sekä yleisurheilussa Arsi Harjulle kuulantyönnössä. |
| |
| Kysymykset 1–26 ovat Vesa-Matti Peltolan laatimia, tehtävät 27–30 ensi sijassa Jyrki Repolan, numerot 31–47 kokonaan Repolalta ja kysymykset 48–50 Mikko Alinilta. |
| |
|
Kansainvälisen osan vastaukset
|
| 51. | a) Kalle Rovanperä – 20 vuoden ja 289 päivän iässä Viron rallissa 2021
b) Sébastien Loeb, Ranska – 47 vuoden ja 331 päivän iässä Monte Carlon rallissa 2022. |
| |
| 52. | Ireen Wüst, Hollanti – pikaluistelussa 2006–22. |
| |
| 53. | FK Bodø/Glimt. |
| |
| 54. | Dominik Hašekin – olympiakultaa Naganossa 1998 voittaneen tšekkiläisen jääkiekkomaalivahdin; tytär Dominika Hašková. |
| |
| 55. | Adolf Wiklund (20 km:llä 1958) ja Martin Ponsiluoma (10 km:llä 2021). |
| |
| 56. | Lentopallon. Viimeisin turnaus on pelattu vuonna 2018. |
| |
| 57. | Heidenit (yhdysvaltalaiset Beth ja Eric pikaluistelussa 1980), Wenzelit (liechtensteinilaiset Hanni ja Andreas alppihiihdossa 1980), Kostelićit (kroatialaiset Janica ja Ivica alppihiihdossa 2006) sekä Niskaset (Kerttu ja Iivo maastohiihdossa 2022). |
| |
| 58. | Jean-Claude Killy, Ranska – kokonaiskilvassa, pujottelussa, suurpujottelussa ja syöksylaskussa maailmancupin ensimmäisellä kaudella 1967. |
| |
| 59. | a) Stéphane Peterhansel, Ranska – kahdeksan voittoa 2004–21
b) samoin Stéphane Peterhansel – kuusi voittoa 1991–98. |
| |
| 60. | Sandra Perković, Kroatia – naisten kiekonheitossa 2010–18. |
| |
| 61. | Clara Hughes, Kanada – kaksi pronssia pyöräilyssä 1996 ja neljä mitalia pikaluistelussa 2002–10. |
| |
| 62. | Minnesota Vikings ja Buffalo Bills. |
| |
| 63. | Kuusikulmainen. |
| |
| 64. | Laila Schou Nilsen, Norja – yleisluistelun kolminkertainen maailmanmestari 1935–38. |
| |
| 65. | John Maddenin, joka valmensi Oakland Raidersin 11:nnen Super Bowlin voittoon tammikuussa 1977 ja jonka mukaan on nimetty EA Sportsin Madden NFL -pelisarja. |
| |
| 66. | Lidija Skoblikova, Neuvostoliitto – 1964, jolloin voitti kaikki tuolloisen ohjelman neljä naisten matkaa. |
| |
| 67. | Oleksandr Usyk, Ukraina – raskaan sarjan vuoden 2012 olympiavoittaja, joka voitti Anthony Joshuan 25.9.2021 vieden tältä WBA-, WBO- ja IBF-liittojen mestaruudet. |
| |
| 68. | Blackburn Rovers F.C. – 1995. |
| |
| 69. | Iryna Taranenko-Terelia (pronssille takaa-ajossa 1999) ja Valentyna Ševtšenko (pronssille 30 km:llä 2009). |
| |
| 70. | a) Kanadaa
b) Isoa-Britanniaa. |
| |
| 71. | Vic Elford – F1:ssä yhteensä 8 MM-pistettä 1968 ja 1969 saavuttanut vuoden 1968 voittaja, joka kuoli 13.3.2022. |
| |
| 72. | Valeri Borzov – 100 ja 200 metrin juoksujen vuoden 1972 olympiavoittaja, joka toimi puheenjohtajana 1991–98. |
| |
| 73. | a) Shani Davis, Yhdysvallat – pikaluistelussa 1000 metrillä 2006 ja 2010
b) Erin Jackson, Yhdysvallat – pikaluistelussa 500 metrillä 2022. |
| |
| 74. | Le Mansin 24 tunnin autokilpa. Ensi vuonna kilpailu täyttää siis sata vuotta. |
| |
| 75. | 1970-luvulla – Belgradissa 1973. |
| |
| 76. | a) Darryl Sittler
b) Clark Gillies, joka kuoli 21.1.2022. |
| |
| 77. | Leander Paes, Intia – pelasi tennistä seitsemissä olympiakisoissa 1992–2016 parhaana saavutuksenaan kaksinpelin pronssi 1996 ja parhaana nelinpelisijoituksenaan neljäs sija miesten kilvassa 2004; Grand Slam -turnauksissa kahdeksan mestaruutta miesten nelinpelissä ja kymmenen mestaruutta sekanelinpelissä. |
| |
| 78. | a)Wilson Kipketer – 800 metrin kultaa 1995, 1997 ja 1999
b) Renata Nielsen – pituushypyn pronssia 1993. |
| |
| 79. | Aston Villa, joka voitti finaalissa Bayern Münchenin. |
| |
| 80. | a) Memphisin
b) New Orleansin. |
| |
| 81. | Ruotsi, joka on voittanut EM-kullan viidesti: vuosina 1994, 1998, 2000, 2002 ja 2022. |
| |
| 82. | David "Tiger" Williams, Kanada – 3966 jäähyminuutilla Toronto Maple Leafsissä, Vancouver Canucksissa, Detroit Red Wingsissä, Los Angeles Kingsissä ja Hartford Whalersissä 1974–88. |
| |
| 83. | Emmit King, Yhdysvallat – kultaa 4 x 100 metrillä (ja pronssia 100 metrillä). |
| |
| 84. | a) Bill Koch, Yhdysvallat – maastohiihdon ensimmäisen virallisen maailmancupin voittaja kaudella 1981–1982.
b) Jessica (Jessie) Diggins, Yhdysvallat – voittaja kaudella 2020–2021.
Koch ja Diggins ovat myös ainoat saavutukseen pystyneet kokonaan Euroopan ulkopuolista maata edustaneet, kun taas rajatapauksia ovat maantieteellisesti pääosin Aasiaan kuuluvaa Kazakstania edustanut Vladimir Smirnov sekä Neuvostoliittoa/Venäjää edustaneet voittajat. |
| |
| 85. | Bernhard Russi, Sveitsi – syöksylaskun maailmanmestari ja olympiavoittaja. |
| |
| 86. | Eden ja Thorgan Hazard, jotka ottivat MM-pronssia Belgian joukkueessa. |
| |
| 87. | Maurice Podoloffin, joka syntyi nykyisen Ukrainan alueella 1890 ja kuoli Yhdysvalloissa 1985 sekä toimi BAA:n (1946–49) ja NBA:n (1949–63) ensimmäisenä komissaarina. |
| |
| 88. | a) Evelyn Ashford, Yhdysvallat
b) Grace Jackson, Jamaika.
Kummallakin matkalla kolmanneksi sijoittui Arto Bryggaren nykyinen vaimo Heike Drechsler. |
| |
| 89. | Japanissa 2005. Aiemmat Euroopan ulkopuoliset isäntämaat olivat Australia (1985) ja USA (1993) |
| |
| 90. | Japani, kun Hideki Matsuyama voitti Masters-turnauksen. |
| |
| 91. | Aleksandr Medved, Neuvostoliitto – sarjoissa alle ja yli 97 kg sekä yli 100 kg
b) Buvaisar Saitiev, Venäjä – sarjoissa 74 kg ja 76 kg. |
| |
| 92. | Vesipallon – 2012, 2016 ja 2021. |
| |
| 93. | Ratapyöräilyssä, jossa Jasonilla yhteensä seitsemän olympiakultaa vuosilta 2008, 2012, 2016 ja 2021 sekä Lauralla viisi olympiakultaa vuosilta 2012, 2016 ja 2021. Jason Kenny on eniten olympiapyöräilyn kultamitaleita ja mitaleita (9) saavuttanut urheilija. |
| |
| 94. | Vitali Štšerbo, Neuvostoliitto/Itsenäisten valtioiden yhteisö/Valko-Venäjä – MM-kultaa 6-ottelussa 1993, joukkuekilpailussa 1991, permannolla 1994, 1995 ja 1996, rekillä 1994, nojapuilla 1993 ja 1995, hevosella ja renkailla 1992 sekä hypyssä 1993 ja 1994. Štšerbo edusti urallaan Neuvostoliittoa, Itsenäisten valtioiden yhteisöä ja Valko-Venäjää. |
| |
| 95. | Ruotsi (1908) ja Yhdysvallat (1956) – kumpikin miesten yksinluistelussa. |
| |
| 96. | Kolumbia. |
| |
| 97. | Bruce Tulloh, Iso-Britannia – 5000 metrin mestari. |
| |
| 98. | New Orleans. |
| |
| 99. | Mike Dean, joka on antanut valioliigassa 114 punaista korttia (tilanne 17.3.2022). Toisena on Martin Atkinson 67 kortilla. |
| |
| 100. | Polttopallo/dodgeball. Kumpi tahansa vaihtoehto siis riittää pisteeseen. |
| |
| Kysymyksistä numerot 51–67 perustuvat Mikko Alinin, numerot 68–74 Vesa-Matti Peltolan ja numerot 75–100 Jyrki Repolan ehdotuksiin. |