Pisteeseen vaaditut tiedot on pyritty lihavoimaan. Useammalla kuin yhdellä sukunimellä tunnettujen naisurheilijoiden kohdalla riittää, että vastauksessa on yksi hyväksyttävistä sukunimistä. |
|
1. osan vastaukset |
1. | * a) Jyväskylän – seura SM-sarjaa seitsemän kautta 1972–82 b) Kuusankosken – seura SM-sarjaa kymmenen kautta 1945–56. Jyväskylän Lohi oli nimeltään Lohikosken Lohi 1940- ja 1950-lukujen vaihteeseen, ja Kuusankosken Puhdin virallinen kotipaikka vaihtui Kouvolaksi kuntaliitoksen myötä 2009. |
|
2. | Jarno Saarinen (kultaan, kahteen hopeaan ja pronssille 1971–72), Teuvo Länsivuori (kolmeen hopeaan ja pronssille 1973–76), Pentti Korhonen (350 cm3:n luokan pronssille 1975) sekä Mika Kallio (kolmeen hopeaan ja pronssille 2005–14). |
|
3. | Pertti Pousi, joka oli kolmiloikannut kesäkuussa 17,00 mutta jäi karsinnassa 18:nneksi tuloksella 15,84. |
|
4. | Sari Multala (purjehduksen E-jollissa 2001, Laser Radialissa 2009 ja 2010), Hanna-Maria Seppälä (100 metrin vapaauinnissa 2003), Tero Pitkämäki (keihäänheitossa 2007) sekä Petra Olli (vapaapainin 65 kg:n sarjassa 2018). Lyhyen radan uinnin huomioon ottaminen toisi mukaan Jani Sievisen (200 metrin sekauinnissa 2000 ja 2002, 400 metrin sekauinnissa 2000). |
|
5. | Alppihiihdon, jossa naisten mestariluetteloon tuli uutena Riitta Ollikan nimi 1971. |
|
6. | Tony Halmeen – myöhemmän ammattinyrkkeilijän ja kansanedustajan. |
|
7. | * a) Seppo Kannas b) Anssi Kukkonen, joka oli lähetyksen aikaan soudun EM-kisoissa Amsterdamissa. |
|
8. | HC Dennis, jonka lopettamisen syitä perustajan, maaliskuussa 2025 kuolleen Dennis Rafkinin terveydentila, Turun hallitilanne ja pohjoismaisen käsipalloliigan peruuntuminen. |
|
9. | a) Karhu-Kissat – helsinkiläinen hopeaseura 1954 b) Lahden Pelicans – hopeaseura 2012, 2023 ja 2024. |
|
10. | Raimo Piltz – Tiina Lillakin kultaheiton yleisurheilun MM-kisojen televisioinnissa suorana näyttämättä jättänyt ohjaaja. |
|
11. | a) Leo Linkovesi – sprintteriluistelun ensimmäisissä virallisissa MM-kisoissa Eskilstunassa 1972 b) Eevi Huttunen – Eskilstunassa 1951. |
|
12. | a) Tomi Mäkipäästä (virallinen etunimi Torsti). b) Huoltajana. |
|
13. | a) Stadi Cupin – aloitettu 1986 b) Power Cupin – aloitettu 1985. |
|
14. | Vantaalla (Etelä-Vantaan Urheilijat kultaa 1989) ja Keravalla (Shakers kultaa 1994–96). Espoolla on jääkiekosta naisten SM-kultaa mutta miesten puolelta vain hopeaa. |
|
15. | Juoksijat Voitto Hellsten (valinta 1955), Olavi Vuorisalo (1957) ja Mona-Lisa Pursiainen (1973) sekä pituushyppääjä Pentti Eskola (1963). Muista poiketen Vuorisalo jäi kokonaan ilman arvokisamitalia. |
|
16. | Maahockeyssa, jossa "sarjan" ainoan joukkueen mestaruuksien taustalla ilmeisesti näin saatu mahdollisuus osallistua eurocupeihin. |
|
17. | Satu Ruotsalainen – seitsenotteluennätyksen 6404 omistaja. |
|
18. | Greta Onnela (17 vuoden 354 päivän iässä viidenneksi kerrosuimahypyssä 1928) ja Heili Sirviö (13 vuoden 142 päivän iässä viidenneksi park-rullalautailussa 2024). |
|
19. | Rauno Korpi (1998), Pekka Hämäläinen (2010), Pasi Mustonen (2018) ja Juuso Toivola (2022) kaikki pronssijoukkueissa. |
|
20. | * a) Juhani Melart, joka teki Rallin maailman Helge Nygrénin kanssa ja Elämä pelissä -kirjan uuden laitoksen poikansa Kari Melartin kanssa b) Erkki Vanhanen. |
|
21. | a) Jalmari Kivenheimo – 25.9.1889–29.10.1994 elänyt joukkuevoimistelun hopeamitalisti 1912 b) Ferdinand Fabra – 8.10.1906–22.12.2007 elänyt jalkapallojoukkueen 1936 saksalainen päävalmentaja. |
|
22. | a) Mika Myllylä – Finlandian 2003 ja 2004 voittanut 30 km:n olympiavoittaja 1998 b) Siiri Rantanen – Finlandian naisten sarjan 1976 ja 1977 voittanut 3 x 5 km:n olympiavoittaja 1956. |
|
23. | Ballmaster Open -keilailuturnauksen. |
|
24. | Tiina Ala-Aho (kuulassa 2000), Marjaana Väre (keihäässä 2004), Markku Niinimäki (keihäässä 2008) sekä Toni Piispanen (ratakelauksessa 2012 ja 2021). |
|
25. | a) Pirkko Korkee, joka oli Lahden kisoissa lisäksi 10 km:n 13:s b) Pentti Pesonen. |
|
26. | Jalkapallossa. |
|
27. | Haetut nimet olivat Hämäläinen (Kalevi 50 km:n hiihdossa 1960; Marja-Liisa (myöh. Kirvesniemi) 5:n, 10:n ja 20 km:n hiihdossa 1984) sekä Manninen (Hannu joukkueyhdistetyssä 2002, Sakari jääkiekossa 2022), mutta hyväksytty nimi oli myös Jakobsson (Ludowika ja Walter kesäkisojen yhteydessä järjestetyssä pariluistelussa 1920). |
|
28. | Nyrkkeilystä, jonka olympiakultaa ovat voittaneet Sten Suvio 1936 ja Pentti Hämäläinen 1952. |
|
29. | a) Alexander Stubb, joka valittiin tasavallan presidentiksi 11.2.2024 b) Petteri Kilpinen, joka valittiin Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi 30.11.2024. |
|
30. | a) Ampumaurheilun – ilmapistoolin Euroopan mestaruudella 1980 b) suunnistuksen – yksilökilvan MM-pronssilla 1.10.1966 Pohjassa, jossa saavutti päivää myöhemmin viestihopeaa Anja Meldon ja Pirjo Ruotsalaisen kanssa. |
|
31. | Keijo Säilynoja (toimitusjohtajana 2015–19 ollut jääkiekon MM-hopeamitalisti 1992) ja Olli-Pekka Karjalainen (toimitusjohtajana 2020–22 ollut moukarinheiton EM-kultamitalisti 2006). |
|
32. | Tanskaa. |
|
33. | Golfin, jonka naisamatöörien hopeajoukkueessa 2014 myös Matilda Castrén ja Sanna Nuutinen. |
|
34. | a) Hannu Tihinen (76 A-maaottelussa pelannut West Hamin edustaja 2001) ja Jussi Jääskeläinen (56 A-maaottelussa pelannut West Hamin edustaja 2012–15) b) Peter Enckelman (12 A-maaottelussa pelannut Blackburnin edustaja 2004–08) ja Shefki Kuqi (62 A-maaottelussa pelannut Blackburnin edustaja 2005–06). |
|
35. | a) Jyväskylässä b) lentopallossa (naisten pronssille 1991) sekä salibandyssä (miesten kultaan 1989 sekä hopealle 1990 ja 1992; naisten kultaan 1989, hopealle 1991 ja pronssille 1990). |
|
36. | Boston Bruinsia (1947–48 ja 1951–53, loppuotteluissa 1948) ja New York Rangersiä (1948–51, loppuotteluissa 1950). |
|
37. | Klaes Karppinen (olympiakullan 1936 ja viisi MM-kultaa 1934–39), Veikko Hakulinen (kolme olympiakultaa 1952–60 ja kolme MM-kultaa 1954–58), Marja-Liisa Hämäläinen/Kirvesniemi (kolme olympiakultaa 1984, kolme MM-kultaa 1978–89) sekä Virpi Kuitunen (kuusi MM-kultaa 2001–09). |
|
38. | * a) Painonnoston b) nykyaikaisen viisiottelun. |
|
39. | Kalle Kiiskinen, Wille Mäkelä ja Teemu Salo sekä varapelaaja Jani Sullanmaa. |
|
40. | Eetu Rantala, Otto Ahlfors, Oskari Lehtonen ja Samuel Purola – SE:n 38,92 EM-loppukilpailussa Berliinissä 12.8.2018. |
|
41. | Jalkapallossa, jonka naisjoukkue pelasi Milton Keynesissä kaikki kolme EM-kisaotteluaan 2022. |
|
42. | Ampumahiihdon – mitali 3 x 7,5 km:n pronssi Minskistä 1998. |
|
43. | Bonn (Telekom Baskets Bonnin Mestarien liigassa 2023) ja Pariisi (Paris Basketballin Eurocupissa 2024). |
|
44. | Jääpallo (17-vuotiaiden poikien MM-kultajoukkue 1979), keilailu (viisimiehiskilvan kultajoukkueet MM-tasolta 1983 ja EM-tasolta 1993), suunnistus (miesten viestin MM-kultajoukkue 2001) sekä salibandy (miesten MM-kultajoukkueet 2010 ja 2018). |
|
45. | Flat trackin – lajin, jota ajetaan usein hiekasta, savesta tai sorasta tehdyllä ovaaliradalla. |
|
46. | a) Keijo Pehkonen – kreikkalais-roomalaisen painin 57 kg:n sarjan EM-kullat 1987 ja 1989 b) Jukka Rauhala – 68 kg:n sarjan pronssin 1984 c) Tauno Jaskari – 57 kg:n sarjan hopeat 1957 ja 1959 sekä pronssin 1954 d) Pekka Rauhala – 74 kg:n sarjan hopean 1988. |
|
47. | Pöytätenniksen, jossa Donnerilla kaksinpelimestaruuksien 2021–25 ohella nelinpelimestaruuksia. |
|
48. | Anssi Koivuranta yhdistetyssä 2009. |
|
49. | Gustaf Estlander – pikaluistelun Euroopan mestari 1898 sekä olympiapurjehdusten 8 metrin luokan 4:s 1912. Kirjan tehnyt Eero Okkonen ei ole samanniminen pesäpallon Suomen mestari vuosilta 1990, 1991 ja 1993. |
|
50. | Uudessa-Seelannissa – ajajina Tommi Mäkinen, Juha Kankkunen ja Toni Gardemeister 1999 sekä Marcus Grönholm, Harri Rovanperä ja Mäkinen 2002. |
|
51. | Lauri Mononen (Phoenix Roadrunnersissa 1975–77), Seppo Repo (Phoenix Roadrunnersissa 1976–77), Heikki Riihiranta (Winnipeg Jetsissä 1974–77) sekä Juhani Tamminen (Cleveland Crusadersissa 1975–76 ja Phoenix Roadrunnersissa 1976–77). |
|
52. | Eero Lehtonen Pariisissa 1924, jolloin voitti yleisurheilun viisiottelun kultaa ja oli karsiutumassa 4 x 400 metrin alkuerissä. |
|
53. | Joel Pohjanpalo (1–0-voitossa Tanskasta Kööpenhaminassa 12.6.2021) ja Lukas Hradecký (oma maali 0–2-tappiossa Belgialle Pietarissa 21.6.2021). |
|
54. | Alisa Drei (Neuvostoliittoon kuuluneessa Moskovassa syntynyt naisten 21:s 1998 ja varaedustaja kotimaassa 2006), Ludowika Jakobsson (Saksan Berliinissä syntynyt pariluistelun voittaja 1920, kakkonen 1924 ja 5:s 1928), Emmi Peltonen (Yhdysvaltojen Nashvillessä syntynyt naisten 20:s 2018) sekä Matthias Versluis (Sveitsin Genolierissä syntynyt jäätanssin 15:s 2022). |
|
55. | Magnus Wegelius (15 henkeä vaatineessa lento-onnettomuudessa Lontoon lentoaseman Croydonin lähistöllä 9.12.1936 kuollut joukkuevoimistelun pronssimitalisti 1908 sekä ampumisen hopeamitalisti ja kaksinkertainen pronssimitalisti 1920) ja Aki(lles) Järvinen (Hatanpään poliklinikalla Tampereella 7.3.1943 kuollut 10-ottelun vuosien 1928 ja 1932 hopeamitalisti, joka saanut kuolemaan johtaneet vammat oltuaan samana päivänä matkustajana sotilaallisella koelennolla). Keravalla 23.12.1964 kuolleen Bremerin hopea sotilaspartiohiihdossa 1924 nostettiin viralliseksi olympiamitalistiksi 2006. |
|
56. | Eero Kososen (2018) ja Justus Kainulaisen (2024). |
|
57. | Suomen Hippoksen, jonka vastuulla olevassa raviurheilussa järjestettyjen valtionajojen taustalla hevosjalostus. |
|
58. | Auckland Uudessa-Seelannissa (2006) ja Sydney Australiassa (2012). |
|
59. | a) Tiia Reima (pronssimitalisti 1998) sekä Susanna Tapani (pronssimitalisti 2018 ja 2022) b) Reima Virtanen (nyrkkeilyn 75 kg:n sarjan hopeamitalisti 1972) ja Tapani Niku (18 km:n hiihdon pronssimitalisti 1924). Lisäksi Tapani Peltola on ollut näytöslajina olleen keilailun kolmas 1988. |
|
60. | Petja Piiroinen – lumikourun vuoden 2010 olympiahopeamitalistin Peetu Piiroisen nuorempi veli. |
|
Jokeri tasapisteiden varalle (paremmin sijoittuu lähimmäs osunut) |
|
41.40 – 10 km:n matkalla.
|
|
2. osan vastaukset |
61. | 12. |
|
62. | Soutu, jossa naisten kahdeksikon perämiehinä Uuden-Seelannin Caleb Shepherd hopeaa ja Kiinan Xhang Dechang pronssia 2021 sekä britti Henry Fieldman pronssikahdeksikon perämiehenä miesten kilvassa 2021 ja naisten kilvassa 2024. |
|
63. | Unkari, jonka kultamääräksi on tilastoitu ainakin 183 ja 189. Ilman olympiaisännyyttä jääneistä valtioista on Unkarin edellä 192 kullan DDR, jonka olemassaolo päättyi 1990. |
|
64. | Eric Heidenin – viisi olympiakultaa 1980 saavuttaneen yhdysvaltalaisen pikaluistelijan, jonka valmentaja 1500 metrin olympiavoittaja 1972. |
|
65. | Mijaín López – kreikkalais-roomalaisen painin ylimmän sarjan olympiavoittaja viidesti 2008–24. |
|
66. | Juan Manuel Fangio, Argentiina (mestaruudet 1951 ja 1954–57) sekä Alain Prost, Ranska (mestaruudet 1985, 1986, 1989 ja 1993). |
|
67. | a) Martinsenit Odd (15 km:n MM-pronssille 1966 ja MM-hopealle 1970, 30 km:n MM-pronssille 1970) sekä Bente (5 km:n (p) olympiapronssille 1998, Skari-sukunimellä 10 km:n (p) ja 15 km:n (p) MM-kultiin 2001 ja 2003, 10 km:n (p) olympiakultaan 2002). b) Larssonit Gunnar (15 km:n olympiapronssille 1968) ja Mats (sprintin (p) MM-hopealle 2007) c) Rotševit Vasili Sr (30 km:n olympiahopealle 1980 ja 15 km:n MM-pronssille 1974) sekä Vasili Jr (sprintin (p) MM-kultaan 2005) d) Stadloberit Alois (10 km:n (p) MM-hopealle 1999) ja Teresa (yhdistelmähiihdon olympiapronssille 2022). |
|
68. | Sveitsi (olympiapronssille 1928 ja 1948, MM-pronssille viidesti 1930, 1937–51, MM-hopealle 1935, 2018 ja 2024), Itävalta (MM-pronssille 1931 ja 1947, olympiapronssille 1932), Saksa (MM-pronssille 1934, olympiahopealle 2018 ja MM-hopealle 2023) sekä Latvia (MM-pronssille 2023). Vuonna 1949 perustetun Saksan liittotasavallan mitaleja ovat myös MM-hopea 1953 ja olympiapronssi 1976, mutta tuohon aikaan oli olemassa myös Saksan demokraattinen tasavalta. |
|
69. | a) Hollannin eli Alankomaiden b) 10-ottelun, jonka kuudennen sijan Edward de Noorlander menetti kärynsä takia. |
|
70. | Carolina Klüft, Ruotsi – 7-ottelun voittaja olympiakisoissa 2004, MM-kisoissa 2003, 2005 ja 2007 sekä EM-kisoissa 2002 ja 2006. |
|
71. | * a) Just Fontaine – ranskalainen, joka teki 13 maalia kuudessa ottelussa 1958 b) Michel Platini – ranskalainen, joka teki yhdeksän maalia viidessä ottelussa 1984. |
|
72. | Jelena Välbe, NL/IVY/Venäjä – MM-kultamitaleja 1989–97 saavuttanut 4 x 5 km:n olympiavoittaja 1992, 1994 ja 1998. |
|
73. | Melonnassa – kajakkiyksikön 500 metrillä sekä kajakkikaksikon 500:llä ja 1000 metrillä 1980. |
|
74. | Christl Cranz, Saksa – voittaja olympiakisojen alppiyhdistetyssä 1936, 12 virallisessa MM-kilvassa 1934–39 ja kahdessa epävirallisiksi julistetussa MM-kilvassa 1941. |
|
75. | 100 metriä, 4 x 100 metriä, korkeus(hyppy) ja kiekko(kiekonheitto) . |
|
76. | Qatar, joka isännöi kisat Dohassa 2024. |
|
77. | * a) Targa Florio, johon Vincenzo Florio luovutti voittajan kilven (italiaksi targa) b) Mille Miglia, suomeksi Tuhat mailia. |
|
78. | a) Prahassa – Strahov-stadion (tšekiksi Velký strahovský stadion) b) Indianapolisissa – Indianapolis Motor Speedway, jossa yli 250 000 katsojapaikkaa. |
|
79. | * a) Georgian – presidentti Mikheil Kavelašvili b) Liberian – presidentti George Weah. |
|
80. | Billie Jean King (29-vuotias nainen, joka voitti ottelun 3–0) ja Bobby Riggs (55-vuotias mies), kumpikin Yhdysvalloista. |
|
81. | Darts-tikanheiton. |
|
82. | a) Marco Materazzi, Italia b) Giorgio Chiellini, Italia. |
|
83. | Galina Zybina, NL – olympiavoittaja 1952 ja Euroopan mestari 1954; muita saavutuksia olympiakuulan hopea 1956 ja pronssi 1964, EM-pronssit keihäässä 1950, kiekossa 1954 ja kuulassa 1962. |
|
84. | Ironmanin – Havaijin triathlon-kilvan. |
|
85. | Kobe Bryant, USA – lento-onnettomuudessa kuollut koripallon vuosien 2008 ja 2012 olympiavoittaja; Oscar vuoden 2018 lyhytelokuvasta, jossa Bryant lukee runonsa urheilu-urastaan. |
|
86. | Jaromir Jágr, Tšekki (766 + 1155 = 1921 pistettä 1990–2018) ja Mark Messier, Kanada (694 + 1193 = 1886 pistettä 1979–2004). |
|
87. | Voimistelusta (Igors Vihrovs permannolla 2000), pyöräilystä (Māris Štrombergs miesten BMX-ajossa 2008 ja 2012), koripallosta (miesten 3 vastaan 3 -pelissä 2021) ja kelkkailusta (neljän miehen rattikelkkailussa 2014, kun alkuperäinen voittaja Venäjä oli hylätty dopingkäryjen takia). |
|
88. | a) Marc Rosset – 1992 b) Belinda Bencic – 2021. |
|
89. | a) Portugali, jonka osakilpailuradat Boavista 1958 ja 1960, Mosanto 1959, Estoril 1984–96 sekä Portimão 2020 ja 2021 b) Japani, jonka osakilpailuradat Fuji 1976, 1977, 2007 ja 2018 sekä Suzuka muina vuosina. |
|
90. | Ukraina, joka hävisi puolivälierässä Italialle 0–3. |
|
91. | * a) Norjassa, jonka ajajista maailmanmestari Petter Solberg (2003) b) Belgiassa, jonka ajajista maailmanmestari Thierry Neuville (2024). |
|
92. | Auto. |
|
93. | Lars Frölander, Ruotsi (100 metrin perhosuinnissa 2000) ja Pernille Blume, Tanska (50 metrin vapaauinnissa 2016). |
|
94. | Pariisi ja Rouen. |
|
95. | Pyöräilyn – joukkuetakaa-ajossa Ranskaa edustaen. |
|
96. | a) St. Louisin – vuoden 1958 mestari, josta vuonna 1968 Atlanta Hawks b) Syracusen – vuoden 1955 mestari, josta vuonna 1963 Philadelphia 76ers. |
|
97. | a) Willis Lee, USA – 1920, jolloin kaikki kullat kiväärilajien joukkuekilpailuista b) Nedo Nadi, Italia – 1920. |
|
98. | a) Squash b) Malesia. |
|
99. | Johnny Weissmuller (alkuaan János/Johan(n) Weißmüller) – yhdysvaltalainen yhteensä viisinkertainen uinnin olympiavoittaja 1924 ja 1928 sekä Tarzanin esittäjä 13 elokuvassa 1932–48. Syntymäpaikaksi on ilmoitettu sekä Medjan kylä nykyisessä Serbiassa että Freidorf-niminen osa Timișoaran eli Temesvárin eli Temeschburgin kaupungissa nykyisessä Romaniassa. |
|
100. | a) Los Angeles – seura Dodgers b) New York – seura Mets. |
|
|
Kysymykset 1–100 perustuvat Harri Piirosen ehdotuksiin. Monet kohdat ovat kuitenkin muuttuneet
merkittävästi Vesa-Matti Peltolan käsittelyssä, joka on lisäksi tuonut joihinkin tehtäviin uusia alakohtia.
Jokeritehtävä on Peltolalta.
|