| Pisteeseen vaaditut tiedot on pyritty lihavoimaan. Useammalla kuin yhdellä sukunimellä tunnettujen naisurheilijoiden kohdalla riittää, että vastauksessa on yksi hyväksyttävistä sukunimistä. |
| |
| 1. osan vastaukset |
| 1. | Heikki Hasusta, jonka miniän Johanna Hasun tekemän kirjan virallinen julkistamispäivä oli päähenkilön syntymän 100-vuotispäivä 21.3.2026. |
| |
| 2. | a) Pyöräilyn, jossa ajoi ammattilaisena espanjalaisessa Reynolds-tallissa 1986–88
b) tenniksen, jossa aloitti ammattilaisena 1979. |
| |
| 3. | a) Jääkiekossa miesten kisoissa Tukholmassa
b) karatessa Helsingissä – Tuulijärvi 60:n, Pakarinen 70:n ja Waenerberg 80 kg:n sarjassa. |
| |
| 4. | Göran Hellberg (1988–2002) ja Leena Huovinen (2004–24). Epävirallisia kisapappeja ovat olleet Martti Alaja talvikisoissa 1964 ja 1968 sekä Hellberg kesäkisoissa 1972. |
| |
| 5. | Reijo Leppänen, joka teki maalinsa TuTolle ja TPS:lle 1968–87. |
| |
| 6. | 1928 (Sankt Moritzin kisoissa paras tulos Veli Saarisen 4:s sija 18 km:llä) ja 2002 (Salt Lake Cityn kisoissa paras tulos Kaisa Variksen 4:s sija vapaan hiihtotavan 15 km:llä, jolla sijaa paransi alkuaan hopealle sijoittuneen venäläisen Larisa Lazutinan hylkäys dopingin takia). |
| |
| 7. | Linda Sällström – 157 ottelulla ja 64 maalilla 2007–25. |
| |
| 8. | Jääkiekon – talvisodassa menehtynyt Nyholm sekä jatkosodassa kaatuneet Blom, Granström ja Rintala mukana Suomen historian ensimmäisessä lajin MM-kisajoukkueessa 1939. |
| |
| 9. | Bostonin maratonin, jonka Linder voitti USA:n kansalaisena ja jonka ovat voittaneet myös Taavi Komonen (1934 eli samana vuonna, jona sai Kanadan kansalaisuuden), Veikko Karvonen (1954), Antti Viskari (1956), Eino Oksanen (1959, 1961 ja 1962) sekä Paavo Kotila (1960). |
| |
| 10. | a) Liisa Veijalainen – Skotlannin Aviemoressa 1976
b) Kari Sallinen – Australian Bendigossa 1985. Sekä 1976 että 1985 MM-kesäsuunnistuksessa oli sekä miehillä että naisilla vain yksi henkilökohtainen matka. |
| |
| 11. | Pentti Salmi – ensimmäisen kerran Pariisissa 1951 ja myöhemmin viidesti. |
| |
| 12. | a) Tuhannen markan seteli
b) Leevi and the Leavings. |
| |
| 13. | Moottoripyörien Päijänneajon. |
| |
| 14. | KalPa – kuopiolainen jääkiekon vuoden 2025 miesten kultaseura, joka otti Kalevan Pallo -nimen 1946 eli vuosi sen jälkeen, kun vuonna 1930 perustettu Sortavalan Palloilijat oli sulautunut Sortavalan Palloseuraan. |
| |
| 15. | Joutsan Pommi, jonka hiihtäjiä kuuluivat samoihin aikoihin myös Riitta-Liisa Lassila/Roponen ja Aino-Kaisa Saarinen. |
| |
| 16. | Kaukalopallon – kaudella 1994/95, jolloin kyseessä puoliajalla nimetyt pelaajat, joiden tekemä maali ottelun viimeisellä kymmenminuuttisella vastasi kahta maalia sekä toi tammikuun lopulta 1995 alkaen tekijälleen vielä rangaistuslyönnin. |
| |
| 17. | Laine – Heikki IL:ssä 1961, 1962 ja 1968–72; Timo 2000 sekä Eemeli 2025. |
| |
| 18. | a) Mika Kuisma – viestin pronssimitalisti 1991 ja 1993
b) Pasi Ikonen – pikamatkan kulta- ja sprintin hopeamitalisti 2001, pitkän matkan hopea- ja viestin pronssimitalisti 2007. |
| |
| 19. | Martti Huhtamäki. |
| |
| 20. | Rasmus Karjalaisen – freestylehiihdon henkilökohtaisen kumparelaskun karsinnan 21:nnen ja parikumparelaskun karsinnan 23:nnen. |
| |
| 21. | Einari Teräsvirta (voimistelussa rekin ja joukkuekilvan pronssille 17-vuotiaana 1932 ja joukkuekultaan 33-vuotiaana 1948, lisäksi joukkuepronssille 21-vuotiaana 1936) sekä Tomi Poikolainen (jousiammunnassa yksilökultaan 18-vuotiaana 1980 ja joukkuehopealle 30-vuotiaana 1992). |
| |
| 22. | a) Timo Jutila
b) Mikko Koivu
c) Marko Anttila
d) Valtteri Filppula. |
| |
| 23. | Pekka Kuvaja (voittaja 1954, olympiakisojen 50 km:n 1948 ja 9:s 1952 sekä MM-kisaedustaja 1950) ja Pauli Siitonen (voittaja 1973, olympiakisojen 50 km:n 19:s 1968). |
| |
| 24. | Suomen (FC Hongassa 2006–08), Norjan (Lillestrøm SK:ssa 2012), Saksan (Bayern Münchenissä 2015 ja 2016) sekä Italian (AS Romassa 2024). |
| |
| 25. | a) Didier Pironi, Ranska (kakkonen) ja John Watson (Iso-Britannia) – kumpikin 39 pisteellä ja viisi pistettä Rosbergille häviten
b) Lewis Hamilton, Iso-Britannia (kakkonen) ja Fernando Alonso, Espanja – kumpikin 109 pisteellä ja pisteen Räikköselle häviten. |
| |
| 26. | a) Keilailun – viiden naisen joukkuekilvan maailmanmestari 1995 ja henkilökohtainen Euroopan mestari 1993
b) kiekonheiton – pronssimitalisti 2005 ja 2025. |
| |
| 27. | a) 1978 keskeyttäen Etelä-Afrikassa Kyalamin radalla Theodore-autolla
b) 1991 ollen 13:s USA:n Phoenixissa Lotuksella
c) 2001 ollen 6:s Melbournessa Sauberilla
d) 2013 ollen 14:s Melbournessa Williamsilla. |
| |
| 28. | a) Voimistelun, jossa oli Suomen olympiajoukkueen valmentajana 1924, 1928 ja 1936
b) painin, jonka valmentajana toimi Virossa, Suomessa ja Ruotsissa 1923–52
c) judon, jossa oli Suomen liiton valmennuspäällikkönä/päävalmentajana 1972–88
d) nyrkkeilyn, jossa Suomen liiton päävalmentajana 1968–88 ollut mies oli eri mies kuin näyttelijä Leo Jokela. |
| |
| 29. | Jääkiekossa (Kerava Shakersissä 1994–96 sekä espoolaisessa Bluesissa 1999–2004 ja 2007–09; lajissa myös 8 A-maaottelua) sekä salibandyssä (Vantaa Floorball Teamissä 1998). |
| |
| 30. | Kalevi Oikarainen – 50 km:n vuoden 1970 maailmanmestari, jonka keskeytykset 15 km:llä MM-kisoissa 1962 ja 1970, 50 km:llä MM-kisoissa 1966 ja olympiakisoissa 1972. |
| |
| 31. | George Weah (Liberia, voittaja) ja Jürgen Klinsmann (Saksa). |
| |
| 32. | Nuoren Suomen – SVUL:n ohjelmasta 1993 yhdistykseksi muuttuneen tahon, joka sulautui Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Suomen Kuntoliikuntaliiton kanssa Valoksi eli Valtakunnalliseksi Liikunta- ja Urheiluorganisaatioksi 2012. |
| |
| 33. | Uinnin. |
| |
| 34. | a) Alppihiihdon
b) koripallon. |
| |
| 35. | a) Christina (Chrisse) Johansson – jalkapallon SM-kultaan Helsingin Jalkapalloklubissa 1975 yltänyt iskelmäsanoittaja sekä SM-pronssimitalisti pesäpallossa Työväen Mailapojissa 1973 ja käsipallossa Riihimäen Pallonlyöjissä 1975
b) Antti Einiö – SM-kultaan maahockeyssa 19 kertaa Nuijamiehissä ja Huoveissa 1953–82 sekä jääpallossa Käpylän Urheilu-Veikoissa 1958 ja 1959 yltänyt konserttijärjestäjä, musiikkitoimittaja ja levylaulaja. |
| |
| 36. | a) Multia, jonka perinteitä on jatkanut Keuruu talvella 2026
b) Rautavaara Kiparin radalla. |
| |
| 37. | Virpi Kuitunen – MM-kisoissa Lahdessa 2001 kilvan, jossa hiihdettiin aamupäivällä 5 km perinteisellä hiihtotavalla ja iltapäivällä 5 km vapaalla hiihtotavalla ja takaa-ajolähdöllä. |
| |
| 38. | Sulo Nurmela (4 x 10 km:n hiihdon kultaa Garmisch-Partenkirchenissä 1936), Heikki Hasu (4 x 10 km:n hiihdon kultaa Oslossa 1952), Antti Hyvärinen (mäkihyppykultaa Cortina d’Ampezzossa 1956), Lasse Virén (5000:n 10 000 metrin juoksujen kultaa Montrealissa 1976) sekä Valtteri Filppula (jääkiekkokultaa Pekingissä 2022). |
| |
| 39. | Kalle Anttila (kultaan vapaapainin 67,5 kg:n sarjassa 1920 ja kreikkalais-roomalaisen 62 kg:n sarjassa 1924) sekä Hjalmar Nyström (hopealle kreikkalais-roomalaisen yli 82,5 kg:n sarjassa 1928 ja pronssille vapaapainin yli 87 kg:n sarjassa 1936). |
| |
| 40. | a) 2021, kun Riiassa 21.5.–6.6. käytiin ”koronakaudella” toistaiseksi ainoa kesäkuun puolelle jatkunut MM-kiekkoturnaus
b) 1990, kun USA:ssa 27.7.–5.8. käytiin Hyvän tahdon kisojen jääkiekkoturnaus, johon osallistunut Suomi pelasi heinäkuussa lisäksi valmistautumisotteluita kotimaassa. |
| |
| 41. | Ralliautoilun. |
| |
| 42. | Thomas Johanson – purjehduksessa 49er-luokan olympiakullan Sydneyssä 2000 ja Laserin MM-kullan Uuden-Seelannin Takapunassa 1993. |
| |
| 43. | a) Sulo Nurmela 18 km:llä MM-kisoissa 1934
b) Pekka Niemi 50 km:llä MM-kisoissa 1937. |
| |
| 44. | Jaana Puhakka (All Events -kilvassa 1995) ja Essi Pakarinen (singlekilvassa 2025). |
| |
| 45. | a) Kauhavalla
b) Porissa. |
| |
| 46. | Hilkka Kuntola (myöh. Riihivuori, 19 vuoden 50 päivän ikäisenä 3 x 5 km:n hopean 1972) ja Marjo Matikainen (19 vuoden 12 päivän ikäisenä 4 x 5 km:n pronssin 1984). |
| |
| 47. | 33:s – aiemmin 19 MM-karsintaosallistumista (ensimmäinen kolmansiin MM-kisoihin 1938) ja 13 epäonnistunutta MM-karsintaosallistumista (ensimmäinen kolmansiin EM-kisoihin 1968). |
| |
| 48. | a) Clas Thunberg– 500 metrin luistelussa 1928, kun jakoi kullan myös ajan 43,4 saavuttaneen norjalaisen Bernt Evensenin kanssa
b) Jaakko Friman – ajalla 43,6 norjalaisen Roald Larsenin ja yhdysvaltalaisen John Farrellin kanssa. |
| |
| 49. | a) Sanni Hakala – pään maalitolppaan lyömisessä niskansa loukannut jääkiekon pronssimitalisti 2018 ja 2022
b) Ilkka Koski – puhelintolpasta siihen tulleen sähkövirran takia pudonnut nyrkkeilyn yli 81 kg:n sarjan vuoden 1952 pronssimitalisti, joka joutui toivuttuaan siirtymään sähköasentajan työstä ravintolan vahtimestariksi. |
| |
| 50. | a) Saara Retulainen – EM-kisojen 59 kg:n sarjan työnnön voittaja Moldovan Chisinaussa 2025, jolloin jäi tempauksessa ilman tulosta
b) Karoliina Lundahl – MM-kisojen voittaja 75 kg:n sarjassa 1998 ja alkuperäisen voittajan dopingkäryn jälkeen yli 83 kg:n sarjassa 1994, EM-kisojen voittaja 83 kg:n sarjassa 1994 sekä 82,5 kg:n sarjassa 1992 ja 1991; samoissa kisoissa lisäksi nostolajien kultamitaleja. |
| |
| 51. | a) Lassi Tuovi – laji koripallo
b) Suvi Mikkonen – laji taekwondo. |
| |
| 52. | Helsingin Atleettiklubista, jonka lajeja on ollut myös painonnosto. |
| |
| 53. | Joel Pohjanpalo HJK:n 3–1-kotivoitossa IFK Mariehamnista 15.4.2012. |
| |
| 54. | Markus Puolakka – oikeustuomion 2023 ja toimintakiellon kesällä 2025 saanut olympiapikaluistelija 2010 ja nuorten olympiavalmentaja 2018–21. |
| |
| 55. | a) Ranskan – miesten turnauksessa 2002
b) Kiinan – naisten turnauksessa 2010
c) Slovenian – miesten turnauksessa 2018
d) Sveitsin – miesten turnauksessa 1992. |
| |
| 56. | Jorma Kinnunen, jonka Tampereella 18.6.1969 heittämän keihästuloksen 92,70 rikkoi Neuvostoliittoa edustanut Jānis Lūsis Tukholmassa 6.7.1972. Ei-olympialajien ennätyksistä ovat pidempään kestäneet Pekka Päivärinnan ajat 15 maililla ja 25 000 metrillä (15.5.1975–21.2.1979). |
| |
| 57. | Walter Jakobsson – vuonna 1920 Antwerpenin taitoluistelussa, jossa voitti parien kultaa ja toimi miesten kilpailun tuomarina. |
| |
| 58. | Pertti Leppälä (Venäjällä 1998 ja Itävallassa 2000) sekä Alec Weckström (Kiinassa 2025). |
| |
| 59. | Eeli Tolvanen – Tukholmassa 2025 hyökkääjänä 2–1-voitossa Itävallasta, jolla maalivahtina Atte Tolvanen. |
| |
| 60. | Ravien – hevonen, jonka syntyessä 26.5.2016 Donald Trump oli pyrkimässä USA:n presidentiksi. Pelkkä hevosurheilu antaa 0,5 pistettä. |
| |
| 2. osan vastaukset |
| 61. | a) Jevgeni Beljajev, NL – 4 x 10 km:n pronssijoukkueen aloittaja, jolla irtosi etuosa uudentyyppisestä siteen ja kengän yhdistelmästä
b) Ebba Andersson, Ruotsi – naisten 4 x 7,5 km:n hopeajoukkueen toisen osuuden hiihtäjä, jonka side rikkoutui kaatumisessa. |
| |
| 62. | Hai – Norman saanut ”Suuri valkoinen hai” -nimen puhuttuaan vuonna 1981 Masters-turnauksessa hainpyynnistään; Nibali saanut ”Messinan hai”- ja ”Salmen hai” -nimet Messinansalmen kupeessa syntymisensä ja hyökkäävän ajotyylinsä johdosta. |
| |
| 63. | Latviasta – riikalainen TTT Riga voitot 1960–62, 1964–75, 1977, 1981 ja 1982. |
| |
| 64. | 200 metrin juoksun. |
| |
| 65. | Singapore – naisten kisat 2005 ja 2023. |
| |
| 66. | Toyotan, jonka autoja nähtiin muun muin tehdastallin ilmoittamina MM-sarjassa 1996. |
| |
| 67. | a) Norjassa Bodøssä – tunnetuin käyttäjä jalkapalloseura Bodø/Glimt
b) Norsunluurannikolla Abidjanissa – nimen taustalla maan ensimmäinen presidentti, tehtävässä 1960–93 ollut Félix Houphouët-Boigny. |
| |
| 68. | Davis. |
| |
| 69. | a) Jousiammunta, joka on ollut olympiaohjelmassa 1900, 1920 ja vuodesta 1972
b) Belgia. |
| |
| 70. | Jordanin, jolla Michael Schumacher ajoi ensimmäisen MM-osakilpailunsa Belgiassa 1991 sekä Ralf Schumacher ensimmäiset MM-sarjan kautensa 1997 ja 1998. |
| |
| 71. | Tärnaby-nimisessä. |
| |
| 72. | a) Kiekonheitossa – miesten pronssin
b) maratonjuoksussa – naisten pronssin. |
| |
| 73. | a) 4,5 cm
b) 11,5 cm. |
| |
| 74. | a) Neuvostoliitto
b) Chile, jossa oli aiemmin samana vuonna syrjäytetty NL:n tukema presidentti Salvador Allende. |
| |
| 75. | Anne Henning, USA – olympiakisojen voittaja 500:lla ja pronssimitalisti 1000 metrillä. |
| |
| 76. | Prix d’Ameriquen – Pariisissa ajettavan ravikilvan, jonka Johansson voitti Ina Scot -hevosella. |
| |
| 77. | Buffalo Sabres, jonka putki siis katkesi 2026. |
| |
| 78. | Caroline Wozniacki – Australiassa 2018 voittanut tanskalainen sekä samalla ainoa pohjoismaalainen GS-turnausten naisten kaksinpelimestari. |
| |
| 79. | Paula Newby-Fraser, Zimbabwe. |
| |
| 80. | a) Jääkiekossa, jossa kuului viidenneksi sijoittuneeseen joukkueeseen
b) miekkailussa, jossa sijoittui samoin juutalaisten unkarilaisen Ilona Elek-Schachererin ja itävaltalaisen Ellen Preisin väliin hopealle vuoden 1928 kultalajissaan naisten floretissa. |
| |
| 81. | Vesipallo. |
| |
| 82. | a) Belgiassa lennettyään turva-aidan pylvääseen aika-ajossa Zolderissa 8.5.1982 kuollen sairaalassa samana iltana
b) Japanissa törmättyään Suzukan kilvassa nostotraktoriin 5.10.2014 kuollen sairaalassa Ranskassa 17.7.2015. |
| |
| 83. | Tokiossa 1991 MM-kilvassa, jonka Potašov voitti ennen toista neuvostoliittolaista Perlovia kummankin saadessa ajan 3.53.09. |
| |
| 84. | Stéphane Peterhansel, Ranska – kahdeksalla autojen kilvan voitolla 2004–21 ja kuudella moottoripyörien kilvan voitolla 1991–98. |
| |
| 85. | Sotilaspartiohiihdon ja curlingin. |
| |
| 86. | Puolaa, jota edustaneiden Dawid Kubackin ja Kamil Stochin nousua auttoi toisen kierroksen aikana alkanut lumisade. |
| |
| 87. | Pittsburgh Steelers (1975–2009) ja New England Patriots (2002–19). |
| |
| 88. | a) Pöytätennis, jossa pronssit miesten joukkuekilvassa 1948 ja 1949, miesten kaksin- ja nelinpeleissä 1949 sekä sekanelinpelissä 1952
b) jääkiekko. |
| |
| 89. | Vladislav Tretjak, Neuvostoliitto – olympiaturnauksissa 1972, 1976 ja 1984 sekä kymmenessä MM-turnauksessa 1970–83. Samoin neuvostoliittolainen Aleksandr Ragulin voitti myös 13 olympia- ja MM-kultaa 1963–73, mutta mukana ovat MM-kullat vuosien 1964 ja 1968 talviolympiakisoista, jotka olivat vielä samalla MM-turnauksia. |
| |
| 90. | a) Pyöräily – kaksi yksilö- ja kolme joukkuekultaa rata-ajossa 2021 ja 2024
b) Hollanti. |
| |
| 91. | Christer Majbäck (perinteisen hiihtotavan 10 km:n pronssin 1992) ja Niklas Jonsson (vapaan hiihtotavan 50 km:n hopean 1998). |
| |
| 92. | Ampumaurheilun, jonka kivääri- ja hirvikilpailuissa Lee viisi kultaa, hopean ja pronssin (kaikki joukkuekilpailuista); Spooner neljä kultaa, hopean ja kaksi pronssia (yhden mitalin henkilökohtaisista kilpailuista). |
| |
| 93. | a) Ian Millar, Kanada – esteratsastuksessa 1972–2012 saavuttaen joukkuehopeaa 2008
b) Nino Salukvadze, NL/IVY/Georgia – pistooliammunnassa 1988–2024 saavuttaen kultaa ja hopeaa 1988 sekä pronssia 2008. (Itävaltalainen purjehtija Hubert Raudaschl on kilpaillut olympiakisoissa yhdeksän kertaa 1964–96 ja ollut varalla 1960.) |
| |
| 94. | Sildaru – freestylehiihdossa Kelly naisten slopestyle-pronssin 2022, Henry miesten halfpipe-hopean 2026. |
| |
| 95. | a) 1988 – sekä miehille että naisille
b) 1936 – sekä miesten että naisten olympia-alppihiihdon ainoana lajina, mutta myöhemmin poissa olympiaohjelmasta 1952–84. |
| |
| 96. | Seiväshypyn. |
| |
| 97. | Nils Schumannin – vuonna 2000 voittaneen saksalaisen, jonka ennätys 1.44,16 vuodelta 2002. |
| |
| 98. | Italia. |
| |
| 99. | a) Tenniksen – naisten kaksinpelin pronssimitalisti 2021
b) yleisurheilun – miesten kiekonheiton hopeamitalisti 2012. |
| |
| 100. | Lentopallon – USA:n joukkueissa 1988 ja 1986. |
| |
| Jokeri tasapisteiden varalle (paremmin sijoittuu lähimmäs osunut) |
| |
89,12 – Nevala kilpaili 55 kertaa kaudella 1970, mutta tämän jälkeen ainoaksi kilpailuheitoksi jäi 63,98 kantanut kaari Norsunluurannikon Abidjanissa 3.4.1971, kun olkapää petti kesken heiton.
|
| |
Kysymykset 60–63 ja 100 ovat Vesa-Matti Peltolalta; muut perustuvat Harri Piirosen ehdotuksiin.
|