Lienee mahdotonta laatia täydellistä listaa Formula 1 -autoa ajaneista suomalaisista, sillä MM-osakilpailuissa sompailleiden - Mika Häkkisen, Jyrki Järvilehdon, Leo Kinnusen, Keke Rosbergin, Kimi Räikkösen ja Mika Salon sekä osasuomalaisen Nico Rosbergin - lisäksi moni muu on saanut ottaa ainakin pikamaistit ykkösestä. Tällaisista henkilöistä on kerrottu F1-maailman numeroissa 2/1998 ja 5/2001, mutta moni jäsenistämme ei liene mainittua lehteä suuremmin lukenut ja viimeksi kuluneet viisi vuotta ovat tuoneet listalle joukon uusia nimiä. Tässä jutussa emme keskity virallisiin MM-sarjatilastoihin päässeisiin kuskeihin vaan sellaisiin suomalaisiin, joiden F1-urasta on tarjolla vähemmän tietoa.

Lähimmäs F1-kilpailijoita on päässyt Mikko Kozarowitzky, joka ajoi RAM Racing/F & R Properties -nimisen tallin March-autoa v. 1977. Ruotsin MM-osakilvassa Anderstorpissa Mikko (virallisesti Michael) oli hitain 31:stä aika-ajossa mukana olleesta, Britanniassa Silverstonen radalla urakka päättyi jo ensimmäisen esikarsinnan viimeiseen sijaan, ja muiden GP-kilpailujen karsintoihin talli ei Kozarowitzkya vienyt.

Kun Keke Rosberg ajoi Ahveniston radalla Hämeenlinnassa v. 1984 näytösluontoisesti Williams-kilpuriaan, jolla oli edelliskesänä voittanut Monacon Grand Prix'n, puikkoihin pääsi myös Juha (Jussi) Varjosaari - Keken vanha kilpakumppani pienemmistä formuloista.

Jari Nurminen kilpaili 1980-luvulla parhaimmillaan F3000-luokassa ja pääsi testaamaan Arrowsin F1-autoa ainakin Doningtonin radalla Englannissa 1986. Joulukuussa 2003 - samaan aikaan Nico Rosbergin kanssa - ajoi elämänsä ensimmäiset F1-kilometrit Heikki Kovalainen. Hänen ajokkinaan oli Renault ja tapahtumapaikka Barcelona. Sittemmin Kovalainen on kurvaillut Rellulla lukuisia kertoja sekä ollut tallin varakuskina ensi kerran MM-osakilvassa Indianapolisin radalla 2005 mutta pääsemättä ajohommiin. Kuluvana vuonna hän on ollut tallin vakituinen kolmoskuljettaja.

Harri Toivonen, jonka allekirjoitetun F1-sopimuksen toteutumisen Pacific-tallin kanssa v. 1995 esti sponsorin viime tingan vetäytyminen, sijoittui v. 2002 vanhojen F1-autojen Euroboss-sarjan neljänneksi vuoden 1997 Benettonilla.

Pienemmissä formuloissa menestynyt Toni Vilander oli mukana Kyalamissa 2004 hyväntekeväisyystapahtumassa, jossa ajettiin kahdeksalla kaksipaikkaisella Minardilla. Vilander oli mukana kahdesta lähdöstä jälkimmäisessä sijoittuen kuudenneksi.

Ykköstä on päässyt kokeilemaan myös Vilanderin kanssa samoissa sarjoissa kilpaillut Sanna Pinola, joka sai tilaisuutensa kesällä 2000 Kemoran radalla Vetelissä.

"Koppiautojen" ratakisoissa Suomen mestaruuksia vienyt Olli Haapalainen ajeli näytöskierroksia Jyrki Järvilehdon entisellä Dallaralla Seinäjoella 2005 - rata-autoilun SM-osakisan yhteydessä.

Timo Mäkinen on kertonut saaneensa Cooper-tallilta tarjouksen F1-ajoista 1960-luvun alussa mutta vastanneensa, että autossa pitää olla peltikatto. Myöhemmät rallitähdet eivät ole olleet yhtä periaatteellisia.

äsken mainitun Harri Toivosen veli Henri voidaan MM-rallivoittajana luokitella rallimieheksi, vaikka ehti menestyä myös formulaluokissa ennen lopullista päälajin valintaansa. Henri kokeili Marchin F1-autoa Silverstonessa 1982 yltäen 1,4 sekuntia tallin vakiokuljettajaa Raul Boeselia parempaan kierrosaikaan. Hannu Mikkola puolestaan pääsi Arrowsin rattiin marraskuussa 1984 Doningtonin radalla.

Keväällä 1989 kokeiluvuoron sai Markku Alén - paikka oli Estorilin rata ja alla kahden vuoden ikäinen March. Samoihin aikoihin Juha Kankkunen ja Ari Vatanen pääsivät Alan Jonesin maailmanmestaruuteen 1980 vieneen Williamsin ohjaamoon. Paikka oli vanhoja kilpa-autoja keränneen Jacques Setonin kartanon kilparata Pariisin lähistöllä.

Tommi Mäkisen kokeilu Jacques Villeneuven Williamsilla huhtikuussa 1998 päättyi hieman nolosti eli pyörähdyksen kautta hiekalle noin 250 km/h:n vauhdissa. Ralleissa ennen kaikkea 1960-luvulla kunnostautunut AKK:n puheenjohtaja Kari O. Sohlberg otti maisteja F1-autosta Ranskassa viiden kierroksen verran v. 2000 - hieman ennen 60-vuotispäiväänsä.

Michelin-rengastehdas loi 2000-luvun alussa kiertävän Michelin Driving Experience -"ajokoulun", jossa lähinnä tehtaan yhteistyökumppanit ovat saaneet maistella mm. kesytettyä Arrows F1 -autoa. Tunnetuimpia tätä kautta ykköstä kokeilleita suomalaisia on varmasti rallissa MM-pisteen Jyväskylän Suurajojen 10. sijallaan 1980 napannut Vauhdin Maailman päätoimittaja Peter Geitel.

Tiettävästi ensimmäinen F1-autoa ajanut suomalainen oli Mauri Salo, joka Tekniikan Maailman ja Vauhdin Maailman toimitussihteerinä työskennellessään oli v. 1965 kilpa-ajokoulussa Monzan radalla lähinnä parantaakseen ajotaitojaan autotestejä varten. Kurssin neljäntenä päivänä myöhempi Tekniikan Maailman päätoimittaja veti muutaman kierroksen parhaan teränsä ohittaneella Cooper-Maseratilla, jonka rattiin kokeneemmat kurssitoverit olivat päässeet jo päivää aiemmin.

Arrows-talli järjesti Zolderissa 1986 tilaisuuden, jossa toimittajatkin saivat pikaisesti ajaa uudemmalle versiolle kilpakäytössä tilaa tehnyttä F1-autoa. Suomalaisista mukana olivat ainakin monesta tiedotusvälineestä tuttu Erkki Vanhanen, Ilta-Sanomien Lasse Erola ja Turun Sanomien Heikki Kulta. Vanhanen (noin 190 cm ja 100 kg) on muistellut, että pääsy autoon hoitui painovoiman avulla mutta poistuminen oli huomattavasti työläämpää.

Formula 1:llä ajamista pääsi 1990-luvulla maistamaan Alastaron radalla ihan käytännössä myös Matti Kyllönen, jota voi hyvällä syyllä kutsua selostustensa perusteella - Mauri Salon luoman pakinahahmon K-G Paukapään nimeä soveltaen - K-G Vauhkopääksi. Taustalla oli F1-teemaa markkinoinnissaan käyttänyt Expert-kodinkoneketju, joka antoi saman mahdollisuuden myös joillekuille kauppiailleen.

Ruotsinsuomalainen Johan Rajamäki on ajattanut halukkaita useammallakin omistamallaan F1-autolla. Toimittaja Mauri Nurmi kertoi huhtikuussa 2002 Ilta-Sanomissa Alastaron radalla tapahtuneesta kokeilustaan vuoden 1994 Arrowsilla. Iltalehden Timo Kunnari puolestaan otti tyypit vuoden 2002 Jordanista Anderstorpissa 2005. Samalla radalla on päässyt ajamaan kahta vuotta vanhempaa Jaguaria Robert Koistinen, joka on kertonut kokemuksistaan Vauhdin Maailmassa 6/2006.

Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Rami Tuisku tyypitti syksyllä 2005 Magny-Coursin radalla Renaultin F1-autoa. Kyseessä oli asiakastilaisuuksia varten rakennettu ajokki, jossa oli mm. hieman kilpureita leveämpi ohjaamo, ja ajo tapahtui varsinaisen kilpa-areenan viereisellä harjoitusradalla. MM-sarjassa vuosina 1986-91 kilpaillut ranskalainen AGS-talli hyödynsi kalustoaan perustamalla ajokoulun, jossa on päässyt - ensin pienempitehoisilla formuloilla harjoiteltuaan - F1-auton rattiin. Näillä melkoisen kalliilla kursseilla on nähty suomalaisiakin, joista kokemuksiaan on julkaissut ainakin Ari Mönttinen Vauhdin Maailmassa 9/1995.

Jyrki K. Talvitie - vuoden 1993 parhaana urheilukirjana palkitun Kuolemankurvasta Moukaripörssiin -teoksen kirjoittaja Fred Geitelin ja Jussi Juurikkalan kanssa sekä kustantaja yhtiönsä Tietoteos Ky:n kautta - on kertonut ajelleensa kahdestikin Formula 1 -autolla vuodelta 1976. Sanna Pinola ei ole ainoa F1-autoa ajanut suomalaisnainen, sillä Sirja Wilén pääsi yhtenä energiajuomayhtiön yleisökilvan kuudesta suomalaisvoittajasta Magny-Coursissa 2005 ottamaan tyypit vuoden 2002 Renaultista.

Melkoinen erikoisuus on tamperelainen Tommi Suvanto - entinen pikkuformula-ajaja ja sittemmin tallipäällikkö. Hän osti vuosituhannen vaihteessa Jyrki Järvilehdon vara-autona 1991 palvelleen Dallaran, jota kokeili muun muassa Kemoran radalla.