Alkukilpailu |
| 1. | Grand Slam Track, jonka neljästä osakilpailusta viimeinen peruuntui. |
| |
| 2. | a) Helsingin Kisa-Veikkojen
b) Oulun Pyrinnön. |
| |
| 3. | Maailmancup – maanosien ja yksittäisten huippumaiden kilpailu, joka päättyi alkuperäisessä muodossaan 2006 ja korvattiin maanosien cupilla. |
| |
| 4. | 110 metrin aitajuoksun, jossa Bengt Sjöstedtin SE:tä 14,4 sivusi ensimmäisenä Raimo Asiala ja jonka rikkoivat Matti Harri sekä Antti Lanamäki ajalla 14,3. |
| |
| 5. | a) Juha Pyy – ajalla 45,75 vuonna 1988
b) Anne Paavolainen (myöhemmin Känsäkangas) – tuloksella 64,24 vuonna 1983. |
| |
| 6. | a) Teodor Koskenniemi – maastojuoksun joukkuekilpailuvoittaja 1920
b) Paavo Yrjölä – kymmenotteluvoittaja 1928
c) Toivo Loukola – estejuoksuvoittaja 1928
d) Elmer Niklander – kiekonheittovoittaja 1920. |
| |
| 7. | Kalevi Saukkonen, joka on eniten maratoneja juosseiden suomalaisten kärjessä 2379 maratonilla 1973–2024. |
| |
| 8. | a) Guillemot – Joseph olympiakultaa ja Agathe naisten EM-hallikultaa, molemmat Ranskasta eivätkä ilmeisesti sukua toisilleen
b) Arese – Francesco EM-kultaa ja Pietro EM-pronssia, molemmat Italiasta eivätkä sukua toisilleen |
| |
| 9. | Janusz Sidlo, Puola – EM-kisoissa Sidlo kultaa ja Nikkinen pronssia 1954 sekä Nevala hopeaa ja Sidlo pronssia 1969. |
| |
| 10. | Jules Ladoumègue – ranskalainen, joka juoksi 3.49,2 Pariisissa 5.10.1930 ja oli yltänyt 1500 metrin olympiahopealle 1928. |
| |
| 11. | Ida Aidanpään, joka karsiutui 100 metrin aitojen alkuerissä. |
| |
| 12. | a) Münchenissä, jossa Jarmila Kratochvílová Tšekkoslovakiasta juoksi 26.7.1983 ME:n 1.53,28
b) Potsdamissa, jossa Petra Felke DDR:stä heitti 9.91988 tuolloin käytössä ollutta keihäsmallia 80,00 |
| |
| 13. | a) Espoon Voittajia
b) Leppävaaran Sisua. |
| |
| 14. | Thomas Munkelt, DDR (voittaja Bryggaren pronssikilpailuissa 1978 ja 1982); Jan Pusty, Puola (kakkonen 1978); Andrei Prokofjev, Neuvostoliitto (kakkonen 1982) sekä Stéphane Caristan, Ranska (voittaja Bryggaren hopeakilpailussa 1986). |
| |
| 15. | a) Aino-Kaisa Saarinen – myöhempi hiihdon maailmanmestari, joka neljäs ja samalla viimeinen naisten epävirallisessa SM-seipäässä 1994
b) Linda Sällström – myöhempi A-maajoukkuejalkapalloilija. |
| |
| 16. | a) Olga Jegorova, Venäjä – MM-kultalaji 5000 metrin juoksu
b) Jolanda Čeplak (o.s. Steblovnik, nyk. Batagelj), Slovenia – ME- ja EM-kultalaji 800 metrin juoksu. |
| |
| 17. | a) Väinö Suvivuo – sijoittuen pronssille EM-kisoissa 1946
b) Santeri Kuusiniemi – sijoittuen seitsemänneksi EM-kisoissa 2024. |
| |
| 18. | Seiväshyppy. |
| |
| 19. | Reetta Hurske (EM-hallin 60 metrin aitojen kultamitalistiksi 2023 valmentajana Marjukka Suihko) ja Lotta Kemppinen (EM-hallin 60 metrin hopeamitalistiksi 2021 valmentajana Mervi Brandenburg). |
| |
| 20.* | a) Martti Jukola, joka selosti Gunnar Höckertin, Ilmari Salmisen ja Volmari Iso-Hollon juoksukullat 1936 sekä Tapio Rautavaaran keihäskullan 1948
b) Juhani Haapanen, joka selosti Pauli Nevalan keihäskullan 1964, vaikka ei nähnyt voittosuoritukseksi osoittanutta heittoa, minkä johdosta selosti myöhemmän heiton Nevalan heittona. |
| |
| 21. | a) Tom Petranoff – keihäänheittäjä, joka ylsi 1983 ME-tulokseen 99,72 sekä MM-hopeamitalistiksi
b) Mark Plaatjes – laji maraton. |
| |
| 22. | Natalja Lisovskaja, Neuvostoliitto (ennätys 22,63 vuodelta 1987); Ilona Slupianek, DDR (ennätys 22,45 vuodelta 1980); Helena Fibingerová, Tšekkoslovakia (hallissa 22,50 vuonna 1977 ja ulkona 22,32 vuonna 1977) ja Claudia Losch, Länsi-Saksa (22,19 vuonna 1987). |
| |
| 23. | a) Christian Coleman, USA – ajalla 6,34 vuodelta 2018
b) Irina Privalova, Venäjä – ajalla 6,92 vuosilta 1993 ja 1995 |
| |
| 24. | Topias Laine (alle 23-vuotiaiden EM-kultaa 2021), Janne Läspä (alle 20-vuotiaiden MM-kultaa 2021), Topi Parviainen (alle 18-vuotiaiden EM-kultaa 2022) ja Veera Sauna-aho (alle 18-vuotiaiden EM-kultaa 2022). |
| |
| 25. | a) Etelä-Afrikkaa
b) Ecuadoria. |
| |
| 26.* | a) Birmingham Isossa-Britanniassa
b) Chorzów Puolassa. |
| |
| 27. | a) Quincy Hall, USA
b) Cole Hocker, USA
c) Brian Pintado, Ecuador
d) Masai Russell, USA. |
| |
| 28. | a) Matti Rusanen – karsiutuen toisissa alkuerissä MM-kisoissa 1983
b) Samuli Vasala – karsiutuen loppukilpailusta MM-alkuerissä 1997 ja 1999
c) Risto Ulmala – keskeyttäen olympia-alkuerässä 1992
d) Henri Manninen – ollen 35:s MM-kisoissa 2015. |
| |
| 29. | a) Jan Železný, Tšekkoslovakia – hopean
b) Vladimir Sasimovitš, Neuvostoliitto – pronssin
c) Oliver-Sven Buder, Saksa – kullan
d) Vítězslav Veselý, Tšekki – hopean. |
| |
| 30. | a) 800 metrillä, jonka loppukilpailussa oli 11 juoksijaa
b) 100 metrin aidoissa. |
| |
| 31. | Pauli Pirjetän – laji 20 km:n kävely, jossa maaliin tulleiden lisäksi kolme hylättyä ja kolme keskeyttänyttä. |
| |
| 32. | a) Carl Lewis, USA – pikajuoksussa ja pituushypyssä mm. 9 olympiakultaa 1984–96 ja 8 MM-kultaa 1983–91
b) Armand Duplantis, Ruotsi – seiväshypyssä mm. olympiakullat 2021 ja 2024 sekä MM-kullat 2022 ja 2023, taiteilijanimi laulajana Mondo. |
| |
| 33. | a) Uwe Hohn, DDR – heittänyt keihästä 104,80 vuonna 1984
b) Natalja Lisovskaja, Neuvostoliitto – työntänyt kuulaa 22,63 vuonna 1987. |
| |
| 34. | a) Jouko Elevaara, joka valmensi Kaarlo Maaningan 10 000 metrin hopealle ja 5000 metrin pronssille 1980
b) Viljo Nousiainen, joka valmensi ruotsalaisen poikapuolensa Patrik Sjöbergin korkeushypyssä hopeille 1984 ja 1992 sekä pronssille 1988. Tulokset ovat Lapin Yleisurheilun ennätyksiä, mutta normaalikielessä Lappiin luokiteltavan Länsi-Pohjan Yleisurheilun ennätys pituudessa on Matti Juopperin 755 vuodelta 1987. |
| |
| 35. | Annemari Sandell – maastojuoksun EM-pronssille 1996, kun alkuperäinen voittaja, romanialainen Iulia Negură, kärysi testosteronin käytöstä. |
| |
| 36. | Lassi Etelätalo – keihään EM-pronssin Münchenissä 2022 tuloksella 86,44, jolla rikkoi ennätyksensä 84,98 vuodelta 2014. |
| |
| 37.* | a) Mika Wickström
b) Miika Nousiainen. |
| |
| 38. | Paavo Nurmen – juoksu Paavo Nurmi Marathon. |
| |
| 39. | Korkeushypyn, jonka voitti Walt(er) Davis Yhdysvalloista. |
| |
| 40. | Jaroslava Mahutših’ – naisten korkeudessa MM-hopeaa 2019; EM-hallikultaa ja olympiapronssia 2021; MM-hallikultaa, MM-hopeaa ja EM-hopeaa 2022; EM-hallikultaa ja MM-kultaa 2023; MM-hallihopeaa, EM-kultaa ja olympiakultaa 2024; EM-hallikultaa ja MM-hallipronssia 2025. Toiseksi pisin yhä jatkuva vastaava sarja on alankomaalaisella naispikajuoksijalla Femke Bolilla, jonka mitaliputki on alkanut EM-hallista 2021. |
| |
| |
JOKERI
47.38.11 (47 tuntia 38 minuuttia 11 sekuntia).
|
Loppukilpailu |
| |
| 1. | SM-hallikisojen.
Jyrki Repola 0, Tuomas Tumi 1. |
| |
| 2. | Toukokuun – 17.5. Vantaan Myyrmäessä.
Repola 1, Tumi 1; tilanne 1–2. |
| |
| 3. | Vuonna 2000. Myöhemmin maa on saavuttanut hopeaa 2004, keskeyttänyt alkuerissä 2008 ja 2021 sekä hylätty alkuerissä 2012 ja 2016.
Repola 1, Tumi 0; tilanne 2–2. |
| |
| 4. | Karell ja Sorvisto; keihäässä Emilia ja Malin Karell 4:s ja 6:s, 10 000 metrillä Sorviston identtisistä kaksosista Vilma 23:s ja Ella keskeytyksen.
Repola 0,5, Tumi 0; tilanne 2,5–2. |
| |
| 5. | Joseph (Josy) Barthel, Luxemburg – 1500 metrin juoksun.
Repola 1, Tumi 0; tilanne 3,5–2. |
| |
| 6. | Ville Lampinen.
Repola 1, Tumi 1; tilanne 4,5–3. |
| |
| 7. | Vuonna 1942, jolloin ruotsalainen Gunder Hägg juoksi 20.9. Göteborgissa ajan 13.58,2.
Repola 1, Tumi 0; tilanne 5,5–3. |
| |
| 8. | 60 metrin – ajalla 6,71.
Repola 1, Tumi 0; tilanne 6,5–3. |
| |
| 9. | Moukarinheitossa – romanialainen naisvoittaja EM-kisoissa sukunimellä Ghelber.
Repola 1, Tumi 1; tilanne 7,5–4. |
| |
| 10. | 471, joka syntyi 30.1.2016 Zweibrückenissä Saksassa.
Repola 1, Tumi 0.
Lopputulos: Repola 8,5, Tumi 4. |
| |
| |
JOKERI
2.23.35.
Jokerikin kysyttiin, vaikka sillä ei ollut enää merkitystä lopputuloksiin. Tumi oli lähempänä veikkauksellaan 2.22.22.
Repolan vastaus oli 2.17.35.
|