Kunkin vastauksen jälkeen ilmoitetaan, montako pistettä kilvan 20 parasta sekä muut osanottajat ko. tehtävästä ottivat sekä näiden pisteiden summa. Maksimipistemäärä kysymystä kohti on osanottajien lukumäärä eli 55.

1. Tanssiurheilun - Terpsikhore antiikin Kreikan uskonnossa tanssia edustanut muusa. (9+10=19 p)
2. Barcelonan kesäkisojen 1992, sytyttäjänä vammaisurheilija Antonio Rebollo. (19+15,5=34,5 p)
3. David Beckhamin (Manchester United ja Englannin maajoukkue). (20+33=53 p)
4. Rhodesia - keväästä 1980 Zimbabwe. (16+11=27 p)
5. Jääspeedwayssä - NL maailmanmestari 1979-84 ja 1986-91, Ruotsi mestari 1985. Jäärata-ajo, joka on hieman eri laji, antaa 0,25 pistettä ja pelkkä speedway 0 p. (17,25+22=39,25 p)
6. Italia (EM 1968, MM 1934) ja Ranska (EM 1984, MM 1998). (15+22,5=37,5 p)
7. Pentti Katainen: pesäpallossa lyöjäkuningas TMP:ssä 1961 ja 1965 sekä Itä-Länsi-pelaaja 1960-61, jääkiekossa maalikuningas (Erkki Suokon kanssa tittelin jakaen) HJK:ssa 1962 ja 1 A-maaottelu, sai liikuntaneuvoksen arvon 2000. (12+7=19 p)
8. Pyöräilyn - olympiakulta maantieajossa, menehtyi kaaduttuaan Tour de Francessa ja lyötyään päänsä asvalttiin. (20+25=45 p)
9. Magdalena Forsberg, Ruotsi, 6 MM-kultaa 1997-2001. (16+32=48 p)
10. Lancian. (15+26=41 p)
11. Lempinimellä "Spede". (17+23=40 p)
12. Suunnistuksessa. (10+5=15 p)
13. Birger Ruud, Norja (kullat 1932 ja 1936, hopea 1948) ja Jari Puikkonen (pronssit suurmäessä 1980 ja normaalimäessä 1984, joukkuekulta 1988). (10+11=21 p)
14. a) Rullakiekkoilun - Suomi lopulta ko. kisojen mestari
    b) ringeten - Suomelle MM-kultaa. (15+14,5=29,5 p)
15. V. 1960 - miehet 4x200 m:n vapaauinnin viidensiä joukkueella Ilkka Suvanto, Kari Haavisto, Stig-Olof Grenner ja Karri Käyhkö. (14+7=21 p)
16. Lia Manoliu, Romania, kiekossa 1968 ja Trine Hattestad, Norja, keihäässä 2000. (Vastaavaan on yltänyt myös Bahaman Pauline Davis-Thompson 4x100 m:llä 2000.) (12+7=19 p)
17. * a) Lis Hartel, Tanska, hopeaa kouluratsastuksessa 1952, kun ko. ratsastuslaji oli avattu olympiatasolla myös naisille (Ida von Nagel, Saksa, samassa kilvassa joukkuepronssia - Hartel henkilökohtaisen hopean myös 1956)
    b) Liselott Linsenhoff, Länsi-Saksa, kouluratsastuksessa joukkuekultaa 1968 ja henkilökohtainen kulta 1972 (henkilökohtainen pronssi jo 1956). (5,5+1,25=6,75 p)
18. Lauri Tarasti, HKV:ssä SM 1965. (15+11=26 p)
19. St. Louis Bluesissa (1996) ja New York Rangersissä (1996-99). (15,5+25,5=41 p)
20. Chile, Portillossa 4.-14.8.1966 eteläisen pallonpuoliskon talvessa. (19+25=44 p)
21. Vimpelin Veto. (6+2=8 p)
22. Tarja Halonen (maratonjuoksija Lauri H. 1924, mäkihyppääjä Niilo H. 1960 hopean ja 1964, nyrkkeilijä Antero H. 1964, pikaluistelija Paula-Irmeli H. 1976, painija Taisto H. 1980 ja 1984), Kyösti Kallio (judoka Maarit K. 2000), Mauno Koivisto (hiihtäjä Arto K. 1976 kullan ja pronssin, uimari Anu K. 1996 ja 2000) ja K.J. Ståhlberg (kuulantyöntäjä Reijo S. 1976 ja 1980). Lisäksi J.K. Paasikivi oli alkuaan Hellstén (pikajuoksija Voitto H. olympiapronssin 1956, kisoissa myös 1952 ja 1960). (19,25+29,5=48,75 p)
23. Veikko Kankkonen (normaalimäen olympiakulta 1964, golfissa SM-joukkuepronssi 1977 ja -hopea 1978 Lahden Golfia edustaen) ja Thomas Johanson (purjehduksen 49er-luokan olympiakulta 2000, salibandyn SM-pronssi Espoon Oilersissa 1996). (9,5+4,5=14 p)
24. 5000 m (Paavo Nurmi 1924 ja Taisto Mäki 1938), 10 000 m (Ville Ritola 1924 ja Ilmari Salminen 1938), maraton (Albin Stenroos 1924 ja Väinö Muinonen 1938) ja keihäs (Jonni Myyrä 1924 ja Matti Järvinen 1938) - kaikki Pariisissa/Colombesissa. (16,25+22=38,25 p)
25. Maaliskuu (Ateenan kisat 1896 Kreikassa tuolloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan osittain maaliskuussa mutta gregoriaanisen kalenterin mukaan huhtikuussa). (7+2=9 p)
26. On salibandypallon reikien määrä. (8+6=14 p)
27. Jalkapallossa (Unitaksessa 1908) ja tenniksessä (nelinpeli 1914, myös lajin olympiaedustus 1924). (9,5+4=13,5 p)
28. Impilahdella. (0 p)
29. * a) Amerikan, Pan-Amerikan kisoissa Caracasissa 1983 ja Winnipegissä 1999
    b) Aasian, Hiroshimassa Aasian kisoissa jäi kiinni seitsemän kiinalaista uimaria, kaksi melojaa, yksi pyöräilijä ja yksi yleisurheilija. (17+18,5=35,5 p)
30. Lentopalloilun: NL:n naisjoukkueessa kullat 1968 ja 1972, hopeat 1964 ja 1976. (17+12=29 p)
31. Monipuolisuusheittäjä Elmer Niklander (moukarin SM 1911 ja 1914-18, lipunkantaja 1924) ja Olli-Pekka Karjalainen (SM 1998-2000, lipunkantaja 2000). (12,5+13=25,5 p)
32. Veli-Pekka Ketolan (kisoissa 1968 ja 1972) - Kirsi-Mari ensimmäinen perintöprinsessa 1992, Kati ei sijoittunut 1998. (18+29=47 p)
33. a) Tyrrellin.
    b) Nokia, 1995 tallin nimi Nokia Tyrrell Yamaha. (9,75+20=29,75 p)
34. Pertti Pousi: EM-8:s pituushypyssä 1966. (12+12=24 p)
35. Nadia Comanecin (Romaniaa edustaen kolme olympiakultaa v. 1976 ja yksi v. 1980). (18+31=49 p)
36. Käsipalloilussa: suomalaisen isän tytär Lene Rantala Tanskan maalivahtina 1996 ja 2000. (13+0=13 p)
37. Montreal Canadiens (ollut NHL:ssä koko ajan) ja Ottawa Senators (1992 aloittanut joukkue otti nimensä NHL:ssä 1917-34 pelanneelta joukkueelta). Toronton joukkueen nimi on ollut Arenas 1917-19, St. Patricks 1919-26 ja Maple Leafs v:sta 1926. (11,5+14=25,5 p)
38. a) Risto Jarva
    b) Rauli Badding Somerjoki. (17+29=46 p)
39. V. 1948 Sankt Moritzissa; Oreiller (syöksylaskun ja alppiyhdistetyn voittaja) menehtyi ulosajossa Montlhéryn kilpa-ajoradalla Pariisissa 7.10.1962, Reinalter (pujottelun voittaja) menehtyi metsästyskivääriä puhdistaessaan 19.11.1962. (13+8=21 p)
40. Pikajuoksija Voitto Hellstén (1955, Turun Toverit), pikaluistelija Juhani Järvinen (1959, Helsingin Työväen Luistelijat), painija Eero Tapio (1967, Haukiputaan Heitto) ja uimari Jani Sievinen (1994, vihtiläisseura Nummelan Kisaajat). (10,25+5,75=16 p)
41. Fanny Blankers-Koen, Hollanti, 1948 - matkat 100, 200 ja 4x100 m sekä 80 m:n aidat. (16+26,5=42,5 p)
42. Carlos Reutemann, Argentiina: F1:sten MM-hopea 1981 sekä -pronssit 1975, 1978 ja 1980, kotimaansa MM-rallin 3:s 1980 ja 1985. (9+4=13 p)
43. * a) Tokio, kesäkisaisäntä 1964
    b) Oslo, talvikisaisäntä 1952. (17,5+23,5= 41 p)
44. 10-ottelussa. 5-ottelu antaa 0,25 pistettä. (7,75+3,75= 11,5 p)
45. Suomen Keilailuliitto - Gunnar Sund ja Lauri Virtanen parikilvan voiton epävirallisissa MM- kisoissa 1926. (6+2=8 p)
46. a) Jääpalloilu talvella 1908 (kesällä 1908 ratkaistiin jalka- ja vesipalloilun mestaruudet)
    b) pesäpalloilu 1931. (12+11=23 p)
47. * a) Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (puheenjohtaja 1993-95)
    b) kulttuuriministeri Suvi Lindén (puheenjohtaja 1998-99). (12,5+10=22,5 p)
48. a) Eino Leino: vapaapainissa kulta 1920, hopea 1924, pronssit 1928 ja 1932
    b) Veikko Hakulinen: hiihdossa kulta 1952, kulta ja hopea 1956, hopea ja pronssi 1960. (13,5+8=21,5 p)
49. 100 m:n juoksussa (USA), 10 000 m:n juoksussa (Etiopia), korkeushypyssä (Venäjä), seiväshypyssä (USA) ja moukarinheitossa (Puola) - lisäksi USA voitti sekä miesten että naisten 4x400 m:n juoksut. (19+25,5=44,5 p)
50. Nyrkkeilyn - Stockmannin tavaratalossa 18.11.1950 tehdyssä lähetyksessä mm. Leo Lindbergin ja Erkki Piispan näytösottelu sekä Erik von Frenckellin puhe olympiakisoista 1952. (14+10=24 p)
51. Hiihdon: Per Strandvall SM-hopeat 30 km:llä 1944 ja 50 km:llä 1945; MM-kisoissa 1938, joissa suomalaisten osanottoa ei ollut rajoitettu, 18 km:llä 86:s. (4+2=6 p)
52. Naisten korkeushypyn - Etelä-Afrikan, Esther Brand samalla naisten yleisurheilun ensimmäinen afrikkalainen olympiavoittaja. (15+12,5=27,5 p)
53. Tukholmassa 1912 - noin 165 urheilijaa. (17+5=22 p)
54. Björn Borg, Ruotsi - Simionescun kotimaa Romania. (16+26=42 p)
55. Nigeriaa. (19+29=48 p)
56. Raimo Summasen v. 1995. (12+23=35 p)
57. Max Jakobson, SM-kulta Eiran Kisa-Veikkojen joukkueessa 1940. (12+12=24 p)
58. * a) Hiihtäjä Kalevi Hämäläisen (voitto 50 km:llä 1960)
    b) mäkihyppääjä Jouko Törmäsen (voitto suurmäessä 1980). (9+3,5=12,5 p)
59. * a) Ippon (seuraavaksi arvokkain waza-ari ja kolmanneksi arvokkain yuko)
    b) koka. (15+23=38 p)
60. Nuotio on Peräseinäjoella 1978 paljastetun Ritolan patsaan tekijä. (11+7=18 p)
61. Ulf Sterner, neljä peliä ilman tehopisteitä New York Rangersissä 1964/65. (12+8=20 p)
62. Purjehduksen: Wilenius Sydneyssä Hollannin toinen päävalmentaja ja E-jollien kakkosen Margriet Matthyssen (Hollanti) sekä viitosen Sari Multalan valmentaja. (6+14=20 p)
63. * a) Hyvinkää
    b) Kuopio. (5,5+3=8,5 p)
64. Arrows (kilpaili vv. 1991-95 nimellä Footwork). (9+14=23 p)
65. Kari Liimo (Los Angeles Lakersin 7. kierroksen varaus 1969), Kalevi Sarkalahti (Phoenix Sunsin 13. kierroksen varaus 1973), Timo Saarelainen (Lakersin 5. kierroksen varaus 1985) ja Hanno Möttölä (Atlanta Hawksin 2. kierroksen varaus 2000) - muut pelanneet ennen varausta BYU:n yliopistossa Utahin Provossa ja Möttölä Utahin yliopistossa Salt Lake Cityssä. (15,5+19,75=35,25 p)
66. a) Pertti Purhonen, pronssimitalisti Tokiosta 1964
    b) Åke Lindman, mukana Helsingin kisoissa 1952. (17+18,5=35,5 p)
67. a) Matti Raivion (30 ja 50 km:n MM 1926), sisko Aino
    b) Juha Miedon (viestin olympiakulta 1976), sisko Kaisa. (9,5+3,25=12,75 p)
68. Tauno V. Mäestä: pronssia hirviammunnan yhdistetyssä kilpailussa 1952, sittemmin Urho Kekkosen metsästys- ja kalastuskaveri. (14+2=16 p)
69. Pikaluistelija Clas Thunberg (5 olympiakultaa 1924-28, 5 MM-kultaa 1923-31, 3 EM-kultaa 1928-32, 4 ME:tä 1929-32) ja painonnostaja Kaarlo Kangasniemi (olympiakulta 1968, yhteensä 3 MM-kultaa 1969 ja 1971, 5 EM-kultaa 1969-71, 17 ME:tä 1968-72). (16+11,5=27,5 p)
70. * a) Tenniksen, maiden välinen sekajoukkueturnaus
    b) biljardin, 9-pallon Eurooppa-USA-ottelu. (5,5+3,5=9 p)
71. Los Angelesin kisoissa 1932 (Ilmari Reinikka 5:s) ja Berliinin kisoissa 1936 (Kalevi Kotkas 4:s). (16+14,25=30,25 p)
72. Espanja. (18+22=40 p)
73. Denver (Coloradon pääkaupunki, luopui saamistaan talvikisoista 1976), Atlanta (Georgian pääkaupunki, kesäkisaisäntä 1996) ja Salt Lake City (Utahin pääkaupunki ja talvikisaisäntä 2002). (18+23=41 p)
74. Franco Nones, Italia, 30 km:llä 1968. (Neuvostoliitto oli ottanut viestikultaa 1956, mutta maan ensimmäinen olympiavoittaja miesten yksilömatkoilla oli Vjatsheslav Vedenin 30 km:llä 1972.) (19+22=41 p)
75. Melonnassa. (18+11=29 p)
76. Pertti Leppälä F1-veneilyssä 1998. (13+20,75=33,75 p)
77. a) Ampumahiihdon
    b) suunnistuksen. (13+9=22 p)
78. Neljä. (15+14=29 p)
79. Suomen Soutuliiton. (2+1=3 p)
80. Hamburger Sport-Verein. (12+7=9 p)
81. * a) Pekka Tiilikainen
    b) Paavo Noponen. (12+18,5=30,5 p)
82. Kjell Westön - romaani Isän nimeen (Vådan av att vara Skrake). (6+10=16 p)
83. Michael Knight - olympiaministerin ja Sydneyn järjestelytoimikunnan puheenjohtajan nimi sekä Hasselhoffin roolihahmo tv-sarjassa Ritari Ässä. (9+13=22 p)
84. a) Kanadaa b) Sveitsiä. (13+7,5=20,5 p)
85. Nyrkkeilyssä: Helsingin 1952 pronssit jaettiin vasta v. 1970, ja pronssimitalistien joukossa oli neljä suomalaista. (6+1=7 p)
86. * a) 4 minuuttia 30 sekuntia
    b) 4 minuuttia. (5,5+8=13 p)
87. Los Angelesissa 1932, kun FIFAlla ja KOK:lla oli kiistaa menetetyn työajan korvauksista. (Ennen tätä jalkapallo on puuttunut - useimpien tulkintojen mukaan - olympiakisojen virallisesta ohjelmasta vain Ateenassa 1896, ja tällöinkin kisojen yhteydessä pelattiin näytösluontoisia otteluja.) (15,5+11,5=27 p)
88. Tiina Lillak, 29.7.1982 ME 72,40 - yhä ainoa Olympiastadionilla tehty keihään virallinen ME (Tom Petranoff, USA, teki 7.7.1986 uuden keihäsmallin epäviralliseksi jääneen ME:n 85,38). (15+10=25 p)
89. Taina Impiö, 4x5 km:n MM 1978. (2+0=2 p)
90. Salijalkapalloilun eli futsalin. (9+9=18 p)
91. Jääpalloilun (liitto IBF). (6+7=13 p)
92. Suomen Painiliiton (1976-78), myös painin SM-mitalisti. (13+12=25 p)
93. Toivo Ovaska: 1928 olympiakisoissa 500 m:n 11:s ja 1500 m:n 15:s, jalkapallossa 4 A- maaottelua 1927-28 sekä HJK:ta edustaen SM-kulta 1925. (0+1=1 p)
94. Tony Halme, joka hävisi NBA-ammattinyrkkeilyliiton "MM-ottelun" ranskalaiselle Yacine Kingbolle. (0+1=1 p)
95. Jääkiekossa - Albert Pudas -nimisenä ensimmäinen Suomessa syntynyt NHL-pelaaja (kolme ottelua Toronto St. Patricksissa 1926/27) ja olympiakisajoukkueen valmentaja (Kanadaa edustaneen ja hopeaa ottaneen Port Arthur Bearcatsin valmentaja 1936). (5+0=5 p)
96. Painonnoston. (3+1=4 p)
97. Tauno Käyhkö, 4:s suurmäessä 1972 jäätyään kullasta 0,7 ja pronssista 0,1 pistettä. (12+18=30 p)
98. Bruno Zilliacus, kuulantyönnön olympiaedustaja 1908. (3+0=3 p)
99. a) V. 1932 Los Angelesissa (aiemmin myös 1906 ja 1924, 1920 kesälajeissa ei yhtään naista mutta taitoluistelussa Ludovika Jakobsson)
    b) 1948 Sankt Moritzissa (aiemmin myös 1932 ja 1936). (17+12,5=29,5 p)
100. Juha Vainio - Santalahteen uudestaan -laulu päättyy luuvitosesta varoittaneen Tanin toteamukseen "Oho, hole-in-one". (17+23=40 p)

Kysymykset 3, 26-28, 45, 61-63, 77-80 ja 86-91 perustuvat Antti O. Arposen; 2, 22, 40 ja 69 Reijo Laaksosen sekä loput Vesa-Matti Peltolan ideoihin.